# Pekka Virkki: Tältä Näyttää Kommunismin KYLMÄÄVÄ Historia Suomessa An episode of [Kuuntelija-podcast](https://invisiblenetwork.ai/podcast/1859676343), 29 Mar 2026, 1 h 51 min. Audio: https://traffic.megaphone.fm/APO5776878210.mp3 SEURAA SPOTIFYSSA! (Seuraajia lataushetkellä: 8 322)⠀ Pekka Virkki on vuonna 1993 syntynyt tietokirjailija, toimittaja sekä maisteri kansainvälisen politiikan alalta. Hän on erikoistunut erityisesti suomalaiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Pekka Virkki on kirjoittanut muun muassa Ilta-Sanomiin, Iltalehteen, Suomen Sotilaaseen ja Verkkouutisiin, sekä kaksi tietokirjaa, joista uusin on Docendon kustantama “Suo­ma­lai­sen kom­mu­nis­min ruu­mii­na­vaus”, jossa hän pureutuu kommunismin historiaan Suomessa, ja erityisesti sen suhteeseen Neuvostoliittoon ja Venäjään. Tämä kirja toimii jakson kantavana teemana. Osta kirja täältä:https://kirja.fi/collections/pekka-virkki/products/suomalaisen-kommunismin-ruumiinavaus-9789528502746 Jaksossa Pekka Virkki pohtii mm. tarinaa kirjan takana, mitä kommunismi on ja miten se eroaa sosialismista, keitä olivat Marx ja Hegel sekä miksi kommunismi johtaa aina teollisen tason massamurhiin, nälänhätään ja poliittisiin vankileirehin. Aiheena tietysti myös kommunismin historia Suomessa, Neuvostoliiton rooli kommunismin etenemisessä, minkälaisilla keinoilla Neuvostoliitto vaikutti Suomessa, SKP (eli Suomen Kommunistinen Puolue), SKDL, YYA-sopimus, Pessin suunnitelma, SDP:n likainen kommunistihistoria sekä Prahan kevät. Pohdimme myös, miltä kommunismi Suomessa radikaaleimmillaan näytti, milloin kommunismi rupesi hiipumaan sekä pitäisikö Suomen, Tsekin tavoin, kieltää kommunismi lailla. Overtonin ikkunan sisällä ei todennäköisesti pysytty. Haluatko tukea ohjelmaa ja nähdä jaksot ennakkoon? Liity jäseneksi: https://creators.spotify.com/pod/profile/kuuntelija/subscribe AIKALEIMAT (00:00) Alkusanat (02:06) Kirjan tarina (10:51) Kiinnostus historiaan (13:39) Alfred Kordelin (17:17) Tiina Sandberg (19:02) Kommunismi (23:14) Sosialismi (25:19) Massamurhat (32:49) “Oikea” sosialismi (35:35) Marx & Hegel (40:05) Kommunismin nousu (44:23) SKDL (48:44) Demarit & kommunistit (51:56) Neuvostoliitto (1:01:42) Kaasuputki (1:05:13) YYA-sopimus (1:15:07) Neuvostoliiton vaikuttaminen (1:22:44) Ville Pessi (1:26:32) Vankileirit Suomessa (1:32:34) Prahan kevät (1:40:46) Kommunismin häviäminen (1:45:00) Historian opetukset (1:47:25) Kommunismin kieltäminen Yhteistyössä https://pankkiarvio.fi http://taloushotelli.fi/kuuntelija Vaihda haitallinen Gmail yksityisyyttäsi kunnioittavaan ProtonMailiin (Kuuntelija-podcastin affiliaattilinkki): https://pr.tn/ref/KXX3JEDA Vieraan somet https://x.com/Virkki5 https://www.youtube.com/@VirkinLuentoja https://www.facebook.com/pekka.virkki/ Tue Patreonissa https://patreon.com/c/roniarvonen Somet https://www.youtube.com/@Kuuntelijapodcast https://www.tiktok.com/@roniarvonen https://www.instagram.com/roniarvonen https://www.linkedin.com/in/roniarvonen https://www.facebook.com/roni.arvonen 𝕏 https://x.com/RoniArvonen Kuuntelija-podcastin tunnusmusiikki: © Elias Sinervo, säveltäjäkitaristi Tässä jaksossa käsitellään eri kansanryhmien tai väestöryhmien tilastollisia eroja, kulttuurisia piirteitä tai käyttäytymismalleja. Keskustelussa ei koskaan tarkoiteta, että koko kansanryhmä tai kaikki sen jäsenet olisivat jollain tavalla samanlaisia tai kollektiivisesti vastuussa mistään. Korostamme, että kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo riippumatta taustasta. Ihmisarvo on jakamaton. Jokaisesta ryhmästä löytyy sekä hyviä että huonoja yksilöitä, ja kenenkään teot eivät koskaan oikeuta yleistämään syyllisyyttä koko ryhmälle. Kritiikki kohdistuu aina konkreettisiin ilmiöihin, tilastoihin, toimintatapoihin tai ideologioihin — ei ihmisiin etnisen tai muun ryhmäidentiteetin perusteella. ## Transcript [0:06] Tervetuloa kuuntelija-podcastin pariin. [0:08] Mun nimi on roni arvonen ja tänään vieraana on toimittaja ja [0:12] tietokirjailija pekka virkki. Jos sinä et ole kommunisti tilaa [0:17] kanava ja heitä videolle peukku ylös kanavan tilaaminen ja [0:20] peukun napauttaminen ei maksa yhtään mitään. [0:23] Jos haluat kelata suoraan pekka virkin ensimmäiseen [0:25] puheenvuoroon sekä ruudulla että jakson kuvauksessa on sulle [0:29] aikaleima. Jakson aiheena tosiaan pekka [0:32] virkin uutuuskirja suomalaisen kommunismin ruumiinavaus [0:36] pohdimme mitä kommunismi on, miten se eroaa sosialismista [0:39] keitä olivat marx ja hegel? Miksi kommunismi johtaa aina [0:43] teollisen tason massamurhiin nälänhätään ja poliittisiin [0:46] vankileireihin? Aiheena tietysti kommunismin [0:49] historia suomessa neuvostoliiton rooli kommunismin etenemisessä [0:53] minkälaisella keinoilla neuvostoliitto vaikutti. [0:55] Suomessa puhuttiin myös SKP, stä SKDL, stä YYA sopimuksesta pesin [1:00] suunnitelmasta. Sdp, n likaisesta [1:02] kommunistihistoriasta ja prahan keväästä pohdimme myös, miltä [1:07] kommunismi suomessa radikaaleimmillaan näytti [1:09] millainen kommunismi rupesi hiipumaan sekä pitäisikö suomen [1:12] tšekin tavoin kieltää kommunismin mainostaminen [1:15] lailla? Lisäksi pekka kertoo tarinan [1:17] kirjan takana, miksi hän päätti kirjoittaa kirjan ja onko hän [1:21] saanut kirjasta paljon kritiikkiä, vaikka kirjaa ei ole [1:25] edes vielä Julkaistu. Pekka virkki on vuonna 9 3 [1:28] syntynyt tietokirjailija, toimittaja sekä maisteri [1:30] kansainvälisen politiikan. Alalta hän on erikoistunut [1:34] erityisesti suomalaiseen ulko ja turvallisuuspolitiikkaan ja [1:38] kirjoittanut muun muassa ilta-sanomiin iltalehteen, [1:40] suomen sotilaaseen ja verkkouutisiin sekä 2 [1:43] tietokirjaa, joista uusin on aiemmin mainitsemani dosendon [1:46] suomalaisen kommunismin ruumiinavaus suositeltavaa on [1:49] tietysti katsoa jakso alusta loppuun asti muuttaa jakson [1:53] kuvauksesta voit halutessasi kelata läpi vain itseäsi [1:56] kiinnostava teemat muista heittää kanava seurantaan [1:59] spotifyssa heittää spotifyssa 5 tähteä. [2:02] Seuraavassa tietokirjailija toimittaja pekka vilkki. [2:06] Mikä on tarina kirjan taustalla? Miksi päätit kirjoittaa juuri [2:10] tän kirjan juuri tästä aiheesta? No kirjan tarina on tietysti [2:15] monipolvinen niinku aina kaikkien teosten. [2:18] Mutta jos mä nyt yksi taustatekijän mainitsisin niin [2:21] sen voin näyttää tässä kameralle. [2:23] Eli tässä on edellinen kirjan jälki suomettumisen [2:27] ruumiinavaus. Tässähän on kannessa hahmoja, [2:29] jotka on tässäkin podcastissa käsittääkseni osa ainakin. [2:33] Vierailleet ja näistä samoista asioista olette keskustelleet. [2:37] Eli eli tuossa mun oma taustani on se, että olen ollut [2:40] toimittaja yli 10 vuotta. Oikeastaan koko aikuisikäni [2:45] akateemisellakin puolella vähän vähän tätä opiskellut [2:48] kansainvälistä politiikkaa ja kirjoittanut ennen kaikkea [2:51] turvallisuuspolitiikasta tiedustelusta suomen [2:54] lähihistoriasta jo niin kun vajaa parikymppisestä asti. [2:59] Ja sitten kun tuli tämä venäjän suurhyökkääjä ukrainaan. 22 niin [3:06] totesin, että en varmaan antaisi itselleni koskaan anteeksi [3:09] sielle nyt tässä tilanteessa kun ollaan tämmöisen ison muutoksen [3:12] keskellä, niin vetäisi näitä havaintoja yksi ja sitten syntyi [3:15] tämä jälki suomettumisen ruumiinavaus, joka on ikään [3:18] kuin. Tutkielma siis ei akateeminen [3:23] tutkielma, mutta tämmöinen journalistinen esseistinen [3:26] ruumiinavaus siitä mikä suomessa paitsi ulkopolitiikassa, niin [3:30] ehkä myöskin yhteiskunta yhteiskunnallisesti meni. [3:34] Pieleen ja ja mitä kannattaisi tarkastella siinä siinä kun [3:39] natoon liitytään ja ollaan tämmöisessä ison henkisen [3:42] murroksen keskellä ja keskityn siis siinä nimenomaan tähän [3:45] kylmän sodan jälkeiseen aikaan eli siitä miten nato-keskustelu [3:49] torpattiin. Miten jatkettiin tätä vanhaa [3:52] venäjä linjaa ja nyt kun oli tämä valtioneuvoston venäjä [3:55] selvitys joka tilattiin ulkopoliittiselta instituutilta [3:59] oli hallitusohjelmassa, niin kyllä siinä aika lailla. [4:02] Samat johtopäätökset oli kun mitä minä tässä edellisessä [4:05] kirjassa niin esitän. Ja sitten siitä tuli luontevasti [4:09] tämmöinen ajatus, että ehkä kannattaa sukeltaa myöskin [4:13] siihen varsinaiseen suomettumisen aikaan enemmän. [4:16] Ja tämä SKP rooli oli nyt sitten semmoinen eli suomen [4:19] kommunistisen puolueen rooli valikoitui tavallaan sen [4:22] tarkastelun ytimeen ja se, että mikä oli ennen kaikkea SKPN [4:27] suhde neuvostoliittoon. Miten se suhteutuu tähän [4:30] laajempaan ilmiöön, jota me kutsutaan suomettumiseksi ja [4:34] nämähän ei ole siinä mielessä niin kun. [4:36] Teemoina pelkästään historiaa, että suomessa paljon pohdittiin [4:40] sitä, että. Miten suhtautua tämmöiseen [4:43] erilaista yhteiskuntajärjestelmää ajavaan [4:46] liikkeeseen, jota tuetaan idästä? [4:48] Ja meillähän on edelleenkin tämän tyyppisiä keskusteluja [4:52] euroopassa hyvinkin aktiivisina, jos ei välttämättä suomessa, [4:55] että siinä mielessä kyllä tää resonoi aika paljon tämänkin [4:57] päivän kanssa. Jollekin voisi herätä ajatus, [5:00] että mitä väliä jollain suomen 1900 luvun kommunistisella [5:04] historialla tai kommunismin suomessa kun kuitenkin historia [5:06] on mennyt aika-ajo niin miten sitä enää pöyhii. [5:09] No tuohan on sitten semmoinen kysymys, minkä voi tietysti [5:11] esittää vähän mistä tahansa, mutta mutta se, että kyllä [5:16] yleensä tapahtumilla on seuraamuksensa aikakausilla, on [5:20] seuraamuksensa ja perintönsä, että että jos tuolle linjoille [5:24] lähtee, niin eihän millään mitä ihminen ylipäänsä tekee. [5:26] Miten ihminen toimii niin ole mitään merkitystä. [5:29] Kyllä minusta on tärkeätä, ei, ei se tietenkään voi olla [5:31] yhteiskunnan niin kun ainoa kantava voima että. [5:36] Joka päivä mietitään, että mitä tapahtui 100 vuotta sitten enkä [5:39] mä semmoista yhteiskuntaa halua mitä euroopassakin. [5:42] Jopa valitettavasti on että. Tavallaan koko se elämä perustuu [5:46] siihen, että on joku salattu suuri menneisyys tai tai tuota [5:51] paha salaliitto, jota vastaan taistellaan. [5:54] Tuossahan on itänaapurissa yksi hyvä esimerkki tämmöisestä [5:56] yhteiskunnasta, joka on rakennettu tavallaan tämmöisen [5:59] valheellisen historiakuvan pohjalle. [6:02] Mutta kyllä meidän on tärkeätä tietää ihan asiallisesti se, [6:06] että mistä me tulemme ja ja kyllä se on myöskin tärkeätä, [6:09] että se on pelkästään. Ei semmoista pelkkää [6:12] tieteellistä tietoa. Vaan myöskin semmoista tietoa, [6:15] mikä on tavallaan tavallisen kansalaisen ymmärrettävissä, [6:19] mikä on myöskin osa meidän kollektiivista ja yksilöllistä [6:22] muistiamme. Eli eli tota ei niin, että [6:25] lähdetään valehtelemaan siitä mitä on tapahtunut. [6:27] Mutta se, että että ymmärretään mistä tullaan ja että se on [6:31] tavallaan jollakin tavalla kuitenkin jaettu jaettu tarina. [6:34] Meillä suomalaisilla kyllä sillä on arvoonsa. [6:36] Mä oon samaa mieltä ja onko kirja? [6:38] Tätähän ei ole vielä Julkaistu virallisesti. [6:41] Niin onko kirja saanut? Jotain kritiikkiä jo etukäteen [6:45] vaikka vasemmistolta tai jostain muualta. [6:47] Onhan mulla jos joku sanonut, että minkä takia juuri tämä [6:50] aihe, että minkä takia mä en tutki kokoomusta. [6:53] No tota siinä vaiheessa jos tämän kirjan lukee niin huomaa [6:56] että kyllä siellä on puhuttu. Itse asiassa myös [6:58] kokoomuslaisista ja kyllä siellä on puhuttu kepulaisista ja kyllä [7:01] siellä on puhuttu demareista. SKP on tietysti tämän [7:04] neuvostosuhteen kannalta siinä mielessä ollut erityisasemassa, [7:07] että että se oli se neuvostosuhteen. [7:11] Pääasiallinen pilari, poliittinen pilari. [7:13] Suomessa YA kauden alusta saakka ja tavallaan sitten muut [7:17] puolueet alkoi sopeutua tähän, että alettiin luoda suhteita [7:21] neuvostoliittoon ja osittainhan se oli ja se on yksi tämän [7:24] kirjan kantavissa paradokseista, että osittainhan se [7:27] neuvostosuhteiden luominen muiden puolueiden muiden [7:29] toimijoiden taholta. Sehän oli sosialismin [7:32] vastaisuutta. Se oli kommunisminvastaisuutta [7:35] ja se tuli sitä kautta, että haluttiin viedä skp, ltä tämä [7:38] monopoli näihin idän suhteisiin. Mutta se oli sitten toisaalta [7:42] vaarallinen vaarallinen kauppa siinä mielessä, että kyllähän se [7:46] johti sitten tämmöisiin korruptioilmiöihin. [7:48] Vaalirahaa tuli aika aika selkeästi muillekin kuin [7:52] kommunisteille. Idästä ja monet [7:54] arkistomateriaalit kyllä herättää vakavia kysymyksiä [7:57] siitä, että miten suomen poliittinen järjestelmä onnistui [8:02] näinkin pahasti tahrautumaan. Monet asiathan näistä on olleet [8:06] julkisuudessa, mutta kyllä tässä on myöskin alkuperäisaineistoa, [8:09] että sain itse asiassa aika laajalti tätä suojelupoliisin [8:13] vanhoja asiakirjoja käyttööni tutkimusluvalla tätä varten ja [8:17] ja tota sitten tietysti niin joidenkin. [8:21] Sinänsä jo tiedossa olleiden asioiden asiakirjojen merkitys. [8:25] Nyt kun on sitten tullut muuta tietoa niin. [8:27] Se tulkinta saattaa jonkin verran muuttua suhteessa [8:29] aiempaan, että kyllä tässä on aika paljon käsitelty [8:31] esimerkiksi sitä, miten arvo pentti joka oli kekkosen [8:35] tämmöinen, luottomies ja jonkin sorttinen kepulaisten [8:38] kassanhoitaja. Niin minkälaisia diilailuja [8:40] hänellä oli sitten neuvostoliittolaisten kanssa ja [8:43] miten siellä oli vanhat asekät ja mannerheimin ristiriitaritkin [8:48] kovin joustavia näissä suhteissa. [8:50] Sitten kun ulkopoliittinen kuuliaisuus. [8:54] Vaati vaati tuota asioita ja sehän oli tavallaan sen jos [8:57] ajatellaan että he oli asiakätkijöitä silloin. [9:00] Heti sodan jälkeen halusivat vastustaa kommunistien [9:04] kaappausyrityksiä. Ehkä he katsoivat tällä tavalla [9:07] sitten toimivansa salaisesti myöskin myöskin toisaalta niinku [9:10] neuvostoliiton geopoliittisten etujen puolesta, mutta toisaalta [9:13] sitten kommunistien vallankumouspyrkimyksiä vastaan [9:18] aseet oli sillä tavalla piilossa, mutta se, että meillä [9:22] meillä ei ole tätä niin kuin kovin kokonaisvaltaisesti tätä [9:25] kylmän sodan käyttö kautta näiltä osin edelleenkään [9:28] käsitelty. Niin kyllähän se vaikuttaa [9:29] siihen, että nää on asioita, joista monet suomalaiset eivät [9:33] tiedä mitään ja se kokonaiskuva ymmärrys on kovin vaillinainen. [9:36] Tuli tuosta mieleen, että jos kirjoittaisit seuraavan kirjan, [9:39] jonka nimi myös kokoomuksen ruumiinavaus kokoomuksen [9:42] historia, olisiko siinä? Siis mä oon pohtinut ihan sitä [9:46] kyllä että että ja mulle on sanottu, että suomalaisen [9:48] oikeiston venäjä suhteet oli olisi tietysti mielenkiintoinen [9:52] aihe. Minusta olisi ehkä siinä [9:55] kannattaisi sitten ottaa myöskin myöskin se elinkeinoelämä. [9:58] Laajemmin tarkasteluun en tiedä olenko mä oikea henkilö [10:01] kirjoittamaan sitä, mutta mä en ainakaan millään tavalla [10:04] vastusta, jos joku sellaisen kirjoittaa. [10:07] Mulla on nyt nyt tuota seuraava seuraava kirjahanke koskee itse [10:10] asiassa suojelupoliisin päällikkönä vuonna 90 viiva 96 [10:15] toiminutero kekomäkeä ja hänen tuota pitkää uraansa ja sekin on [10:20] jo jossakin määrin käynnissä, että ehkä sitten joku päivä [10:24] niin. Voi tulla se suomalaisen [10:26] oikeiston venäjä-suhteen ruumiinavauskin tai mitä mitä [10:30] sitten on? En tiedä, ei pidä koskaan sanoa [10:33] ei. Jos kuulija haluaa lukea kirjan, [10:36] jonka on kirjoittanut pekka virkki ja sen nimi on [10:39] kokoomuksen ruumiinavaus. Kokoomuksen salattu [10:42] vasemmistohistoria niin paina videolle peukku ylös. [10:44] Sitten pekka menee katsomaan paljon youtubessa on tykkäyksiä, [10:47] niin se on indikaatio, että se kirjanpitäjä kirjoittaa. [10:49] No niin, mitä sä alunperin kiinnostuit tällaisesta aiheesta [10:54] kun kommunismi suomessa tai kommunismista? [10:56] Mitä sä kiinnostuit siitä? Kyllä mä oon aina ollut niin [11:00] kauan kun olen. Muistan, niin olen ollut [11:02] kiinnostunut suomen yhteiskuntahistoriasta ja [11:04] poliittisesta historiasta, että olen ollut ehkä vähän semmoinen [11:07] pikku vanha nuorikin. Oma maailmankuvani on kyllä [11:10] ollut hyvin, hyvin tuota, enemmän enemmän oikealle [11:12] viettävä, mutta minusta ne on tärkeitä asioita, jotka niin kun [11:17] mä sanoisin. Kriisehän on se, että nuoria ei [11:19] kiinnosta. Se ei itse asiassa pidä [11:21] paikkaansa mun ikäsiäni. No en mä tiedä ollaanko me enää [11:24] kolmekymppiset niin nuoriakaan. Mutta mun ikäsiäni ja minusta [11:27] niin 10 vuotta nuorempia niin itse asiassa paljon on ihmisiä. [11:30] Joita nämä asiat kiinnostaa ja ehkä siinä on juuri se, että [11:34] kylmän sodan kausi. Tavallaan nyt kun on tämmöinen [11:36] turvallisuuspoliittisesti haastava tilanne, niin kyllähän [11:39] se sekä se että mitä on YA kaudella tapahtunut, että mikä [11:43] on tavallaan sota-ajan historiaa, niin se näyttäytyy [11:46] aivan uudessa valossa ja se tarjoaa perspektiivejä myöskin [11:50] nykyaikaan, niin ehkä ehkä siinä on tämmöisiä tämmöisiä tekijöitä [11:56] sitten myös ja mä oon. Mä oon itse niinku niinku [11:59] todettu niin jo ennen krimin miehitystä. [12:02] Olen olen tota turvallisuuspolitiikkaa [12:04] seurannut ja ihmettelin sitä minkälaisia tabuasioita tässä [12:08] maassa tuohon aikaan nimenomaan venäjään liittyen ja tähän [12:12] meidän lähimenneisyyteemme liittyen oli, että nyt se on [12:14] tietysti ollut kovasti murtumassa ja ehkä tässä sitä [12:18] tiitisen listaakin aletaan tutkijoille pikkuhiljaa jakaa. [12:20] Näin olen ymmärtänyt ja mitä mitä muuta, mutta mutta tota. [12:26] Katsot katson nyt näin, että kun työ on aloitettu niin. [12:30] Sillä intensiteetillä, missä nyt sitä voi sitten jatkaa, niin on [12:33] hyvä myöskin jatkaa. Ja tässä oli tämmöinen sekä [12:37] kustantajien puolelta että taloudellisesti mahdollista. [12:40] Tämmöinen hanke toteuttaa alfred cordelinin säätiön tuella niin [12:43] miksipä ei alfrad cordellinin historiaa on muuten myöskin [12:47] henkilöhistoria hyvin mielenkiintoinen, että kirjahan [12:49] alkaa tarinalla mommilan verilöylystä, jota pidetään [12:53] vuoden 18 tapahtumien tämmöisenä lähtölaukauksena ja siinä [12:57] oikeastaan jos ei oteta tuota saksalaisia huomioon, niin siinä [13:01] mommilan tapahtumissa jo niitä koskevissa kiistoissa kuka ampui [13:04] ketä ja. Kenen syytä mikäkin oli niin [13:07] siinähän kiteytyy jo kaikki. Oikeastaan se problematiikka [13:10] millä tavalla jatkossa kiistellään sitten siitä, että [13:13] mikä mitä mikä oli vuoden 18 tausta mikä oli kenenkin [13:18] syyllisyys ja vastuuta niin edelleen, että siinä mielessä [13:22] myöskin myöskin hankkeen tukia oli erittäin sattuva taho. [13:26] Haluatko avata sen tarinan vai jätetäänkö se kaikille, jotka [13:29] kirjan ostaa? No mä luulen, että aika monet [13:32] heistä, jotka kirja nostaa ja ovat aikovat tota lukea niin [13:36] jollakin tasolla tietysti jo tuntevat sen tarinan. [13:39] Mutta jos nyt lyhyesti sanotaan, niin alfred cordelliinhan oli [13:42] tämmöinen hyvin köyhistä oloista peräisin oleva raumalaisen [13:46] merimiehen poika, josta tuli sitten yksi Suomen rikkaimmista [13:50] miehistä ihan omilla liiketoimillaan ja nuorempana [13:54] häntä pidettiin vähän häikäilemättömänä, mutta kyllä [13:56] sitten ennen kaikkea siellä mommilan suunnilla, missä [13:58] hänellä tämä kartano oli, niin häntä pidettiin paremminkin [14:01] tämmöisenä työväenystävänä. Mutta sitten kun tilanne alkoi [14:04] venäjällä ja sen myötä myöskin suomessa. [14:09] Tuota kärjistyä. Tapahtumien tapahtumien aattona [14:12] niin sanotusti, niin siellä tuli sitten vanhat naapurikaunat. [14:17] Venäläiset matruusit liipasinherkkyys mahdollisesti [14:21] alkoholi, kaikki mahdollinen mitä nyt sotatilanteessa ja [14:26] tunnelmien kärjistyessä syntyy niin kuvioihin ja siinä sitten [14:31] tuli tämmöinen tämmöinen välikohtaus, että siellä vähän [14:34] ammuskeltiin. Ammuskeltiin tuota kartanotiellä [14:38] ja kukaan ei oikein tiedä että kukaan ampui kenetkin ja [14:41] vasemmisto syytti oikeistoa. Oikeisto syytti vasemmistoa ja. [14:45] Kaikenlaiset salaliittoteoriat alkoi levitä, että tässä oli oli [14:49] tuota perinnöstä kysymys ja muuta vastaavaa, kun tosiasiassa [14:53] kaikki viittaa siihen, että kysymys on ollut siitä, että [14:56] tilanne on yksinkertaisesti ollut valtavan sekava ja siinä [15:00] on poliittiset ja tämmöiset henkilökohtaiset intohimot [15:04] henkilöhistoriaan sukuhistoriaan liittyvät pitkäaikaiset kaunot [15:09] niin. Tehneet tehneet tehtäväänsä. [15:12] Ja kaikki kaikki tahot yrittää sitä jollakin tavalla omaksi [15:16] hyödykseen käyttää, mutta tosiasia on se, että lyhyesti [15:21] ainoastaan sekoilustaan ollut kysymys. [15:24] Ja siitähän oikeastaan vuonna 18 sitten sitten tota suurelta osin [15:28] suomessa oli kysymys siitä huolimatta, että tietysti sen [15:31] taustalla oli aivan määrätietoinen agitaatio [15:36] yllytyskapinaan, eikä se olisi koskaan tietenkään syntynyt [15:39] ilman sitä, mutta ne on niinku paikallistasolla se näyttäytyi [15:43] monille ihmisille. Tietysti näin. [15:45] Minkälainen on sun oma henkilöhistoria mitä haluat [15:50] kertoa ennen kun mennään itse kommunismiaiheeseen? [15:53] No mä aika paljon kerroin jo tässä omasta [15:55] henkilöhistoriastani että että tota ja ja siitä että miten se [15:59] linkittyy tähän, että ei mulla oikeastaan siihen tässä [16:01] suhteessa mitään lisättävää ole. Että että tota edellisen kirjani [16:07] lukemalla saa aika paljon käsitystä siitä, jos vaikkapa [16:10] iltalehdestä käy mun nimelläni hakemassa, että minkälaisia? [16:14] Kirjoituksia olen. Olen tuota aiemmin tehnyt ja [16:17] startup-yrittäjänä toimin myöskin. [16:19] Tämän toimittaja, tietokirjailija toiminen lisäksi [16:22] eli rakennan tämmöisiä riskihallintatyökaluja, [16:25] geopoliittisia riskejä ennen kaikkea koskien niin niin tuota [16:32] yrityksille tämmöinen yritys kuin mission crailing corporate [16:36] jotakuta sattuu kiinnostamaan niin niin tota siellä on. [16:39] Meillä meillä hyvä ja hieno tiimi ja sehän linkittyy myöskin [16:43] itse asiassa tähän mitä mitä tässä analysoin, että ennen [16:46] kaikkea tuo jälki suomettumisen. Analyysi niin siinähän on [16:49] kysymys tämmöisistä sanoisinko verkostoista joilla on sitten [16:54] omia tavoitteitaan paljolti siitä miten elinkeinoelämä meni [16:58] venäjän energiaansaan tämän tyyppisistä asioista tai mutta [17:05] en ole siinä mielessä pelkkä humanisti että tykkään myöskin [17:08] hyödyntää osaamistani siten, että siitä voi sitten [17:10] yksityiselle sektorille olla olla tuota. [17:14] Jotain saatavaa myöskin. Se on oikein vielä ennen [17:17] mommilan tarinaa sun kirjassa niin siinä on 2 lainausta ja se [17:20] ensimmäinen lainaus kuuluu näin suora lainaus on vaikea keksiä [17:24] sellaista aatetta, jonka nimissä ei olisi tapettu miljoonia [17:27] ihmisiä maailmassa. Tiina sandberg. [17:30] Miksi juuri tää lainaus? No se kuvaa mun mielestäni aika [17:34] hyvin monien kommunistien ja joidenkin jopa ei kommunistien [17:38] tai ainakin sellaisiksi ei tunnustautuvien henkilöiden [17:41] asennetta sitä kohtaan, kun totalitaristisen kommunismin [17:46] rikoksista ja tällaisten tällaisen aatteiden pohjalta [17:50] rakennettujen valtioiden tekemisistä puhutaan. [17:53] Ei tähän mun mielestäni oikeastaan sen kummemmin [17:56] kummemmin ole mitään mitään lisättävää, että että että tota [17:59] jos puhutaan what aboutismista niin mitä muuta tuo on kun wotan [18:04] bautismia? No ei kyllä yhtään mitään ja [18:07] niille jotka nyt jos joku nyt ei tiedä kuka on tiina sandberg, [18:10] niin kuka hän on. Olikoshan SKPN pääsihteeri. [18:14] Nyt en ihan tarkkaan tiedä onko tämän vuoden tää on 2025. [18:18] Varmaan tämä tieto mikä täällä nyt on, mutta hän on kuitenkin [18:22] SKPN nykyisen suomen kommunistisen puolueen keskeisiä [18:25] aktiiveja ja taitaa tulla aika säännöllisesti haastateltuna [18:30] haastatelluksi noin vuokra-asujien tämmöisenä [18:33] edunajana monissa medioissa missä ei sinänsä ole mitään [18:37] väärää, että hänhän hänhän on myöskin tätä, mutta mutta tuota. [18:41] Yksi tämmöisiä näkyvimpiä ehkä tuolla jos puhutaan se Twitter [18:46] ja nämä nyt on tietysti mikrokosmoksia mitä suurimmassa [18:48] määrin, mutta tuolla niinku somemaailmassa. [18:51] Ehkä tämmöinen näkyvimpiä nykysuomalaisia täysin avoimesti [18:54] kommunistiksi julistautuvia kommentaattoreita kyllä ja [18:59] heitähän ei ole sitten siis kovin paljon kuitenkaan. [19:03] Tämmöinen pieni termien määrittely voisi olla [19:05] paikallaan. Mitä on kommunismi? [19:09] Tää on taas tietysti semmoinen mina kenttä, että tähän kun [19:12] vastaa niin tulee varmasti 50 erilaista käsitystä siitä, että [19:16] mitä olisi pitänyt painottaa ja mitä muuta olisi pitänyt sanoa. [19:20] Mutta jos lähdetään ihan etymologiasta niin mä oon itse [19:23] asiassa lähtenyt täällä niin neutraalista tahosta kuin vaan [19:27] suomessa voi eli kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta mä [19:31] otan täältä samasta sanaan sen esille nyt, niin ei tule [19:34] sanottua mitään väärää. Kyseessä on poliittinen [19:37] aatesuunta, joka tähtää tuotantovälineiden ja [19:39] hyödykkeiden yhteisomistukseen. Puolipiste vastaava [19:43] yhteiskuntajärjestelmä etymologia tulee latinasta. [19:48] Alkujaan com eli yhteisö yhdessäolo, munis [19:52] avuliaisuusvelvollisuudentunto. Eli minusta oikeastaan jos [19:56] lähdetään tämmöistä puhtaasti SUOMI käännöstä tekemään, niin [20:00] yhteisöllisyys tai yhteisöläisyys voisi olla [20:04] tietysti semmoinen käännös mitä oikeasti voisi kommunismista [20:07] käyttää. Sehän tulee ranskan kautta [20:09] latinasta. No sehän kuulostaa tietysti [20:13] kauniilta ja alunperinhän jos millään tavalla modernissa [20:18] mielessä ajatellaan miten kommunismi sanaa on käytetty [20:20] niin siitä on puhuttu tämmöisenä maalaisromanttisena [20:24] yhteisutopiana, että että tuota eletään yksi ja ja tuota [20:30] autetaan toisia ja kaikille kaikille tarpeidensa mukaan. [20:34] No. Mutta kyllähän yleisesti ottaen [20:37] modernin kommunismin historia aloitetaan sieltä marxista ja [20:41] engelistä kommunistisesta. Manifestista 1848 missä oli tämä [20:48] ajatus sitten juurikin tuotantovälineiden [20:50] yhteisomistuksesta siitä, että tämä kapitalistinen lisäarvo [20:54] niin kuin niin kuin he ilmaisivat, niin on on tämmöinen [20:57] riistonväline ja se perustuu hyvin pitkälti niihin ongelmiin. [21:01] Tietysti se marssi ja engelsin analyysi mitkä olivat aivan [21:04] todellisia ongelmia siinä englantilaisissa ja [21:07] keski-eurooppalaisissa teho teollisuusyhteisöissä tuohon [21:10] aikaan. Mutta tietysti jos puhutaan [21:12] nykyaikana siitä mitä on kommunismi, niin kyllähän [21:16] minusta minusta jos ajatellaan kuitenkin se työväenliikkeen [21:20] historia, kommunistinen ja sosialistinen työväenliike niin [21:23] se milloin ruvettiin puhumaan yleisesti kommunisteista [21:27] tämmöisenä niin kuin äärimmäisempänä sosialismin [21:30] vasemmistolaisuuden muotona, niin sehän liittyy [21:32] neuvostoliiton syntyjä neuvostoliiton perustamiseen. [21:35] Eli siihen, että leninin kannattajat puhuivat itsestään [21:39] borcebikkeina. Ja yksin yksi tämän kirjan [21:42] tämmöisiä. Sanoisinko pääargumentteja on [21:44] se, että ei nykyisin minusta kommunismista voida puhua ilman, [21:50] että puhutaan myöskin neuvostoliitossa, koska kyllä [21:53] se, että jos nykyisin kommunistiksi joku julistautuu [21:56] jos joku jotain kommunistiksi nimetään niin se on semmoinen [21:59] asia mikä hänen on määritettävä saman tien kuitenkin suhteessa [22:02] siihen neuvostoliittoon. Ja leninhän kehitti marsin oppia [22:06] vielä aika paljon ja siihen tuli myöskin tämmöinen. [22:10] Sanoisinko isovenäläinen elementti siihen koko [22:13] kommunismin aatteeseen. Siinä vaiheessa laajalti mukaan, [22:16] koska leninin piti perustella itselleen, että minkä takia [22:19] saksalaiset eivät sitten nousseetkaan [22:22] vallankumouspyrkimyksiin. Eihän venäjän kaltaisten [22:25] tämmöisten. Puoliteollistuneen tai 1/4 [22:29] teollistuneen maatalousmaan niin olisi pitänyt missään [22:33] marssilaisen teorian mukaan lähteä vallankumoukseen, vaan [22:37] lenin keksi sitten että. Loi loi tämmöisen ajatuksen, [22:40] että on työläisten ja talonpoikien liitto ja [22:42] toisekseen otti tämän imperialismikäsitteen analyysin [22:46] sitten sinne mukaan mitä marxilla ei vielä samassa [22:49] samassa mielessä ollut. Ja kyllä se niinku leninin [22:52] ajattelusta enemmän tai vähemmän kumpuaa. [22:56] Sanoisin mikä tahansa, mitä nyt kommunismiksi nykyisin kutsutaan [23:00] ja siinä suhteessa se on myöskin vähintäänkin jonkinlaista [23:04] suhteessa neuvostoliittoon, eli kyseessä on eräs tietystä. [23:08] Äärivasemmistolaiset traditiosta ponnistava aatesuunta tai [23:12] aatteiden kirjo. Ja miten kommunismi eroaa [23:17] sosialismista? No tää on tietysti semmoinen [23:19] asia mihin kommunismi vastaisiin, että sosialismi on [23:22] kommunismin esivaihe. Eli sosialismissa on tämä [23:26] yhteensomistus jollakin tasolla ja toteutti tuotantovälineet [23:29] otettu valtion haltuun ja sitten valtiot on tila. [23:32] Olisi se niinku ideaalikommunismi. [23:35] Tästähän oli neuvostoaikana semmoinen suosittu [23:38] neuvostoanekdootti että että tota oliko se rutsov joka sanoi [23:42] että kommunismi hämättää jo horisontissa ja sitten mennään [23:46] katsomaan sanakirjasta, että mikä on horisontti niin siinä [23:49] kerrotaan että horisontti on taivaanrannan piste, joka [23:53] siirtyy aina kauemmaksi kun sitä kohden kulkee. [23:57] Eli se ehkä kertoo siitä kyynisyydestä mitä tietysti [24:00] reaalisosialististen maiden maiden asukkailla oli näistä [24:03] ihannekuvista. Kyllähän siis sosialismi niin [24:06] kuin jos nyt mietitään yleisemmässä kielenkäytössä, [24:09] niin sillä yleensä viitataan tämmöiseen laajempaan [24:12] vasemmistolaisten aatteiden kirjoon, jotka hyväksyy joitakin [24:15] osia marssilaisesta ja vastaavien teoreetikkojen [24:20] yhteiskuntarakennelmista. Sanoisin kyllä, että melkein [24:24] kaikki suomessa toimivat jopa oikeistolaisina itseään pitävät [24:28] henkilöt niin ovat jossakin määrin omaksuneet sosialistisia [24:32] ajatuksia ja se on aivan normaalia, että sehän on 3. [24:35] Me ollaan pääasiallista. Suurta ideologiaa mitä oli oli [24:41] tuolla ranskan vallankumouksen aikana niin yksi niistä oli tämä [24:45] sosialismi ja yksi yksi liberalismi ja sitten [24:47] konservatismia. Nationalismia välttämättä ollut [24:50] suuri ideologia mutta kuitenkin. Ja ne on tavallaan saman [24:53] perinteen lapsia ja me kaikki olemme sen valistossa ajan [24:56] perinteen lapsia, että tosiasia olisikinhan nämä ideologiat on [25:00] nykyaikana laajalti sekoittuneita. [25:03] Mutta mutta sosialismi on tavallaan laajempaa [25:07] vasemmistolaisuutta, mihin ei tarvitse liittyä semmoista [25:11] ääriajattelua ja sanoisin totalitaristista pohjavirettä [25:15] eikä sitä leningististä pohjavirettä, mikä mikä niinku [25:18] kommunismissa on. Johtaako kommunismi aina [25:22] teollisen tason massamurhia? Niin siis. [25:27] Kyllähän voi tietysti sanoa, että on ollut [25:30] kommunistipuolueita, jotka on toimineet demokraattisten [25:32] järjestelmien osina ja ei ole tullut teollisen tason [25:36] massamurhia, vaikka ovat olleet hallituksessakin on tietysti [25:40] ollut kommunistisia reaalisosialistisia maita, [25:42] joissa on ollut jopa niinku reaalisosialistisen puolueen [25:45] yksinvalta. Ja sanotaanko, että ei siellä [25:48] nyt jatkuvasti ole. Mitään kulakkeja välttämättä [25:51] välttämättä ollut sillä tavalla, että se siellä junanvaunut [25:55] jatkuvasti kulkee tiettyyn suuntaan. [25:58] Että onhan onhan reaalisosialistisissa maissakin [26:00] ollut liberaalimpia jaksoja, mutta kyllä mun on todettava, [26:05] että kyllä se niin kun perusvietti mikä sillä aatteella [26:09] on niin kyllä se on totalitaarinen autoritaarinen ja [26:15] silloin kun puhutaan yksi puolueen yksinvallasta. [26:19] Joka on pidettävä siis proletariaatin diktatuurihan, on [26:22] väkivaltainen pyrkimys pitää, jos se vaikka se puolueen omassa [26:28] ajattelussa tulisi jotenkin demokraattisesti tää [26:31] rauhanomaisesti se sosialismiin siirtyminen, niin vallankumousta [26:35] pitää kuitenkin sitten tarvittaessa puolustaa [26:37] vastavallankumousta vastaan. Ja kyllähän me nyt nähdään [26:40] neuvostoliitossa ja monissa muissa valtioissa, että mitä se [26:43] käytännöllisesti katsoen se vastavallankumouksen estäminen. [26:47] Tarkoittaa. Ja ja tota [26:49] vastavallankumouksellinen estäminen on monesti kyllä [26:52] tarkoittanut ihan sitä, että olet väärää yhteiskuntaluokkaa [26:56] väärää kansanryhmää jutellut väärän henkilön kanssa niin niin [27:00] tuota ihan vaan varmuuden vuoksi vuoksi tuota leirille sitten ja [27:05] tietysti tähän liittyy se myöskin sosialistisen [27:08] tuotantotavan tuotantotavalle ominaiset tekijät, että että [27:12] tota tämmöinen. Suoraan sanottuna orjatyön [27:16] käyttö tämmöisessä järjestelmässä niin. [27:18] Se on hallitsijalle hyvin houkuttelevaa myöskin myöskin, [27:21] koska koska tota se on mahdollista, sitä kautta saadaan [27:26] erilaisia hankkeita toteutettua ja koska siinä on tavallaan se [27:30] usko, se se oppirakennelma on niin vahva heidän osaltaan jotka [27:35] siihen uskovat, niin tämmöiset henkilöt jotka kannattaa [27:39] totalitaristista kommunismia niin usein myöskin on todella [27:42] hyviä. Oikeuttamaan näitä toimia, että [27:47] että tota se on vaan sitä sosialismin rakentamista ja [27:51] olisiko kukaan pystynyt sitä paremmin tekemään kuin stalin? [27:54] Että kyllähän kyllähän niin kun. Munakasta rikkoessa on tai [27:58] munakasta tehdessä on rikottava munia on tämmöinen klassinen [28:02] lausahdus. Näin se ajattelumalli kai menee, [28:05] mutta jos lyhyesti pitäisi vastata niin en en en näe [28:09] sellaista kommunismin muotoa kyllä missä ei olisi hyvin [28:13] vahvana tämän tyyppistä tendenssiä, että että siihen [28:17] suuntaan siihen suuntaan ennen pitkää mennään että. [28:21] Kansanryhmiä kansalaisia aletaan. [28:25] Teollisessa määrin. Tuhota. [28:29] Paljonko on koko maailmankaikkeuden historiassa [28:32] kommunistien aiheuttamien uhrien luku? [28:36] Täähän riippuu sitten laskentatavasta, mutta [28:39] kommunismi musta kirja on tämmöinen tämmöinen klassinen [28:42] teos. Itse asiassa maltillisten [28:45] vasemmistolaisten intellektuellien pääasiassa [28:47] kirjoittama. Teos ja ja ja tota siitähän nyt [28:51] on omia omia tuota uhrilukujaan esitetty ja ne on kai semmoisia, [28:56] mitkä aika laajalti laajalti nähdään, mutta silloin tietysti, [29:00] koska suurin osa kommunismin kommunististen valtioiden [29:04] uhreista, niin on tullut esimerkiksi nälänhätien hätien [29:08] kautta, niin silloin tietysti kysymys on sitten siitä myös, [29:11] että missä määrin historiantutkimus katsoo, että [29:14] mikä on sitten niinku sen järjestelmään suoraan suoraa [29:17] uhri uhrilukua ja mikä on mitäkin? [29:19] Että en en lähde nyt siitä siitä tota tässä väittelemään, mutta [29:23] kyllä kyllä ne kyllä ilmeisesti nyt kuitenkin puhutaan [29:27] vähintäänkin kymmenistä miljoonista. [29:29] Kommentteihin saa heittää kuka tietää paremmin koska sen takia [29:33] mä kysyn koska mä oon aiheeseen perehtynyt jonkun verran. [29:35] Varmasti aivan mikki hiililuokassa suhteessa paljon [29:38] kun sinä mut mitään selkoa siihen ei saa. [29:40] Ei saa mitään lukua että paljonko se on. [29:42] Mä heittäisin hatusta että jotain 100 miljoonaa voisi olla [29:45] toista 100 miljoonaa. Kyllä se hyvinkin, sillä siinä [29:48] haarukassa saattaa olla. Mutta, mutta silloin tosiaan [29:51] tulee tämä määrittely, määrittelykysymys ja ja tota [29:54] eihän. Eihän neuvostoliitossa [29:56] esimerkiksi niin välttämättä jossakin maaseudulla, niin aina [30:00] aina nuo dokumentaatiotkaan ole ole tuota olleet selkeimpiä [30:04] mahdollisia että. Joistakin semmoisista [30:07] massamurhista missä on sitten ollut ollut oikeasti tämä niinku [30:10] teollinen ajattelu vielä pidemmällä, niin me meillä on [30:13] parempaa parempaa tietoa. Ja jos se on ollut sillä tavalla [30:17] se joukkotuhonta suoraviivaisempaa, mutta [30:19] kyllähän se, että jos takavarikoit esimerkiksi [30:22] ukrainassa kolmekymmentäluvulla ilmeisesti miljoonia ihmisiä [30:26] puoli kuoli siihen, että stalin takavarikoi heidän viljansa ja [30:32] samaan aikaan kun neuvostoliitossa oli [30:34] laajemminkin kansallisvainoja, myöskin suomen itärajan takana [30:38] suomen sukuisia kohtaan, myöskin suomalaisia kommunisteja [30:41] kohtaan. Siitä on muuten tuo toni [30:44] viljanmaan käsikirjoittama erittäin hyvä sarja ollut Yle [30:47] Areenassa. Ja ylellä tässä tämmöinen suuri [30:50] vaino kannattaa katsoa ja siinä on tää erityisen [30:53] poikkeuksellista. Minusta suomen näkökulmasta se, [30:55] että siinä on sidottu tämä niinku meidän tarinamme niin [30:58] laajemmin tähän. Sanoisinko itä itärajamme [31:03] tarinaan eli ukraina ja puolen ja baltian otettu siihen niinku [31:07] kontekstiksi kontekstiksi mukaan ja siitä käy hyvin myös ilmi. [31:11] Se että ei me pohjimmiltaan niin erilaisessa tilanteessa sitten [31:15] sitten oltu ja näinhän liittyi se ajatus, että rikotaan [31:19] semmoisten väestöryhmien, jos ei nyt fyysisesti. [31:21] Ihan kaikkia niihin kuuluvia tuhota, niin rikotaan semmoisten [31:24] väestöryhmien identiteetti, jotka voisivat siitä [31:27] neuvostovaltaa jollakin tavalla uhrata uhata ja esimerkiksi [31:32] ukrainalaisethan on olleet tämmöinen väestöryhmä mitä [31:35] suurimmassa määrin yleisesti ottaen elinkeinona vapaita [31:39] talonpoikia on pitäneet tästä ison venäläisestä. [31:44] Ajattelusta erillistä erillistä identiteettiä. [31:47] Toinen tietysti mikä voi kuulostaa paradoksaaliselta, [31:50] koska heitä oli myös bolsevikeissa paljon, mutta on [31:53] ollut juutalaiset, koska heillä on nähty, että he on tämmöinen [31:56] kauppiaskansa ja. Heillä on myöskin ollut aina [31:58] tavallaan toinen toinen sitten erityisesti sen jälkeen kun [32:01] israel perustettiin, niin oli tämä ajatus, että heillä on [32:04] toinen mahdollinen isänmaa. Ja ja tuota siinä mielessä tämä [32:09] ajatus, että kommunismissa ei olisi kansallisuusvainoja tai [32:13] että että että se olisi jollakin tavalla niinku puhtaasti [32:17] perustuisi siihen luokka-asemaan, niin sekin on [32:19] aika erikoinen. Koska koska kyllä kyllähän [32:23] neuvostoliitossa niin niin tuota vai vaikka. [32:28] Kyllä se on aina mennyt niinku sitten viime kädessä siihen, [32:31] että puhutaan myöskin etnisistä kulttuurisesta kansanryhmästä ja [32:36] se yhdistyy siihen luokkataisteluretoriikkaan, että [32:39] siinä mielessä se on jo tietysti venäjän keisarikunnan aikana. [32:42] Nämä samat ilmiöt on on olleet, mutta neuvostoaikana siinä oli [32:46] omanlaisensa sanasta millä niitä oikeutettiin. [32:49] Suurin taiteen ja arvokellojen ystävä paavo arhinmäki on [32:53] sanonut, että Venezuelassa nyt lähti tätä oikea sosialismi. [32:57] Nyt lähti oikea sosialismi pyörimään ja kuinka kävikään? [32:59] Ehkä Venezuelassa ei sitten mennytkään näin, niin tästä [33:02] voisi herätä kysymys, että eikö se taaskaan ollut sitä oikeata [33:04] sosialismia? Venezuelahan on [33:07] mielenkiintoinen, mielenkiintoinen tapaus ja ennen [33:09] kaikkea seuraan suurena mielenkiinnolla, että mihin se [33:11] tästä tästä eteenpäin menee. Toivon, että siellä siellä [33:14] saadaan aidosti demokraattiset vaalit vaalit aikaa [33:17] mahdollisimman pian. Mutta siis etelä-amerikkahan on [33:21] ylipäänsäkin ollut monille vasemmistolaisille ei pelkästään [33:24] kommunisteille, vaan vähän maltillisemmillekin [33:27] vasemmistolaisille tämmöinen tärkeä paikka. [33:29] Siellä on nähty asia niin, että Yhdysvallat harjoittaa tämmöistä [33:33] taloudellista. Imperialismia. [33:36] Mikä nyt ei siis täysin pidä ole paikkaansapitämätön väite, että [33:39] kyllähän yhdysvallat pitää pitää tuota merkittävää merkittävää [33:44] preesenssiä siellä ja välillä ollut ollut aika härskistikin [33:47] puuttunut etelä-amerikan valtioiden asioihin. [33:52] Mutta se se tavallaan se se Venezuelan vapaustaistelu, niin [33:57] kyllähän siis suomalainenkin vasemmisto on hakenut näitä [34:02] positiivisia esimerkkejä siitä, miten vasemmistolaisuus voisi [34:06] nousta valtaan niin jo kylmän sodan aikana nimenomaan siitä [34:10] maailmankolkasta. Tai no venezuela nyt on tietysti [34:13] pohjoisosassa, mutta tässä kirjassani aika paljon [34:16] kirjoitan, kirjoitan tuota chilestä. [34:20] Ja siitä, kuinka oli ajatus, että parlamentaarista tietä tai [34:22] niin kuin demokraattista tietä, niin. [34:25] Voi voitaisiin saavuttaa jonkinlainen tämmöinen [34:28] ihmiskasvoisen sosialismin malli silloin kun sodandorajien. [34:33] Valittiin samaan aikaan kun neuvostopanssarit vyöryivät [34:35] rahaan ja ehkä täällä moni vasemmistolainenkin [34:39] pohjimmiltaan ja ei niin pohjimmiltaankaan ymmärsi, että [34:42] mitä se neuvostovalta on, niin siellä tavallaan haettiin sitä [34:45] inspiraatiota. Ja kyllä mä luulen, että tässä [34:48] on ollut kysymys pohjimmiltaan vähän samantyyppisestä asiasta, [34:51] että siinä on haluttu nähdä, että Venezuelassa nyt olisi [34:53] tämmöinen. Sosialistisen onnelan [34:56] kehityspotentiaali. Mikä nyt sitten on kyllä [34:59] osoittautunut viime vuosina, että ei se ei se ole tainnut [35:02] ihan näin olla. Yrittäjä vihaatko säkin veroja [35:05] niin mäkin tilitoimisto taloushotelli auttaa sua [35:08] maksamaan veroja vaan lakisääteisen minimin. [35:11] Jos maksat tällä hetkellä enemmän kuin lakisääteisen [35:14] minimin. Sun nykyinen tilitoimisto on [35:16] tuhertaja ja sun pitää vaihtaa se heti osoitteessa [35:19] taloushotelli piste fi kautta. Kuuntelija samaisesta [35:23] osoitteesta voit myös liittyä taloushotelliin. [35:25] Tämän uutiskirjeen tilaajaksi, jolloin saat välittömiä [35:28] verohyötyjä, koska verojen maksaminen ei ole kiva [35:32] taloushotelli piste fi kautta kuuntelija ja jos vähän [35:36] historiaa niin siinä laudessa kun haluat kertoa näin niin niin [35:41] keitä on marx ja hegel ja missä he on niin olennaisia siihen [35:45] aina kun keskustellaan kommunismista ja sosialismista [35:47] niin. No siis hegelhän oli tavallaan [35:51] marsin. Tämmöinen hegeli filosofia oli [35:54] marxilaisuuden synnyn kannalta. Olennaista heikille on pidetty [35:58] tämmöisenä preuskilaisena valtiofilosofina. [36:02] Eli eli tuota hänellä oli tämä ajatus ajatus siitä, että [36:05] valtion kautta. Ihmisryhmä tavallaan saavuttaa [36:11] täyden kukoistuksensa ja pystyy elämään ikään kuin sivistyneesti [36:16] siten, että että tota konflikteja mitä on, mitä mitä [36:22] sopimuksia on, mitä pitää toimeenpanna, miten oikeuslaitos [36:26] toimii, niin se on tavallaan se valtio on se ultimaattinen [36:29] sivistyksen mittari ja myöskin tähän liittyen se ajatus, että [36:32] valtio-ottamatta kansakunnat. Ei oikeastaan ole [36:35] historiallisesti kovin merkittäviä. [36:39] Ja se minkä takia mä oon tässä nyt käsitellyt hegelinperintöä [36:42] ja martin-perintöä niin se tavallaan koska IV snellman ja [36:46] Suomen suomen suurelta osin tämä niin kun porvarillinen suomen [36:51] rakennus perustui hegeliläisille ajattelulle, niin siinä on [36:54] tavallaan kylmän sodan aikana vielä näkyy tämmöinen niinku [36:57] hegelin ja martsin vastakkainasettelu. [37:00] Tässä suomen valtio valtiollisessa ajattelussa ja [37:04] suomessa hegeliläisyysliitto nimenomaan tämmöiseen [37:07] myöntyväisyyslinjaan. Suhteessa venäjään eli [37:11] rakennetaan valtiota, mutta ollaan vähän niinku hys hys eikä [37:14] ainakaan kuvitella, että meillä on resursseja mihinkään [37:17] semmoiseen mihin meillä ei ole. No se on monelta osin ollut [37:20] tietysti täysin realistista, mutta IV snellman niin hänhän on [37:24] ollut aikanaan tämmöisen niinku vanhasuomalaisen ajattelun isä [37:27] isän monin tavoin ja sillä on sitten ollut linkki siihen miten [37:31] tavallaan oikeisto on. Suhtautunut myöskin [37:34] neuvostoliittoon kylmän sodan aikana. [37:37] No marshan vei tämän tämän tuota hegelin ajattelun sitten sitten [37:41] tavallaan pidemmälle, että hegelillä oli. [37:44] Oli tämä tämä niin kun. Jos nyt yksinkertaistan rajusti [37:48] tämmöinen ajatus siitä, että on teesi ja antiteesi ja sitten [37:52] synteesi ja aina kunnat tulee yhteiskunnallisia tai muita [37:56] ongelmia niin. Ne ratkeaa tavallaan sen [37:59] konfliktin kautta sitten sitten pyritään tekemään ratkaisuja [38:02] sitten aina jokaisesta konfliktinratkaisusta tulee uusi [38:04] ongelma ja sitten näitä näitä niinku tätä kautta yhteiskunta [38:07] kehittyy ja tätä kautta maailma kehittyy ja tätä kautta myöskin [38:11] valtioiden sisällä tavallaan ratkaistaan näitä ongelmia. [38:16] Ja se marxin luokkataisteluoppi se perustuu tähän hegeliläiseen [38:21] ajatteluun jossakin määrin. Eli siinä on se ajatus tässä [38:25] marssilaisessa dialektiikassa, että teollisuusyhteiskunnan [38:30] perimmäinen tekijä perimmäinen konflikti aiheuttaja [38:35] teollisuusyhteiskunnassa on se pääoman ja työn [38:37] vastakkainasettelu ja tavallaan sitten marsin historia [38:41] kuitenkin. Niin se siinä missä siinä missä [38:44] tota hejillä ei ehkä niin vahvasti ole. [38:46] Tai tai tai se historian viimeinen etappi on se valtio [38:50] niinku kansallisvaltio. Niin niin niin tuota marssilla [38:54] se on sitten tämä kommunistinen maailman maailmanvaltio, josta [38:58] tämä viimeinen luokkaristiriita on ratkaistu ja sen jälkeen kun [39:02] sitten tähän kommunistiseen ihannemaailmaan on siirrytty [39:05] niin ikään kuin ei pitäisi enää välttämättä tullakaan tämmöisiä [39:09] ainakaan tämän mittaluokan ongelmia siinä mielessä, koska [39:12] se on nimenomaan suomessa. Tämä hegelin jamartsin ajattelu. [39:18] Ovat tavallaan olleet vastakkain ja rinnakkain 1900 luvulla, niin [39:22] sen takia lyhyesti käyn tuolla tämän asian läpi. [39:27] Nyt tässä ehkä kun me käydään tätä keskustelua aika [39:29] ylätasolla, niin tota syntyy myöskin myöskin tota kuulijalle. [39:33] Ehkä kuva, että tässä on enemmänkin teoreettista tavaraa [39:36] kuin mitä siinä on, että kyllä tää on. [39:38] Tää on hyvin paljolti ihan sanotaan myöskin käytännön tason [39:41] poliittista historiaa. Mutta sä kysyt niin teoreettisia [39:44] kysymyksiä, niin mä vastaan niihin. [39:46] Jes ja just mä haluan sen kontekstin luoda sinne taustalle [39:50] ja jaksoin kuvauksissa on aikaleimat mistä voi ihminen [39:52] aina kelata, että jos ja kun kommunismi sosialismin ylätason [39:55] tämmöinen teoreettinen on tuttua, niin voi suoraan hypätä [39:58] sinne missä on tää sitten itse kirjanpihvi. [40:01] Mun mielestä se on olennaista käydä näitä näitä tota teoriaa [40:03] tähän vähän alle. Miksi suomessa [40:05] tuhatyhdeksänsataaluvulla niin miksi kommunismi lähdettiin [40:08] tietyllä tapaa nousuun tai? No tietysti yksi vastaus on se, [40:11] että että se on lähtenyt ihan siitä syystä, että se nyt lähti [40:15] muutenkin. 1900 luvun alkupuolella niin kommunismi ja [40:19] ennen kaikkea semmoinen äärivasemmistolaisuus, joka [40:22] sitten ehkä myöhemmin muotoutui kommunismiksi, niin sehän oli [40:25] muodikasta eri puolilla eurooppaa. [40:28] Ja tietysti ensimmäinen maailmansota oli siinä [40:30] merkittävä katalyytti, että että tota tämmöinen kuvitelma [40:35] onnelasta, sen sen tuota katastrofin jälkeen niin vetosi [40:39] moniin moniin ihmisiin. Ja tota suomessa on. [40:43] Se oli siinä mielessä niinku melko nopeaa kehitystä että [40:46] suomessa vasemmisto oli oli tietysti ollut vasemmistoa. [40:49] Oli ollut varsin radikaaliakin vasemmistoa, mutta se oli [40:52] kuitenkin sinne sinne aina ensimmäisen maailmansodan. [40:57] Puolelle niin se oli paljolti integroitunut tavallaan tähän [41:00] suomen yleiseen kamppailuun venäjän saarivaltaa vastaan ja [41:04] vasemmistostakin se koki vaihteli. [41:06] Toisilla paikkakunnilla oli oli tuota enemmän sitä vihaa sitten [41:11] niin sanotusti paikallisia porvareita kohtaan. [41:14] Ja suuri osa suomen vasemmistosta niin sä pystyt [41:16] itse asiassa tekemään melko mutkattomasti yhteistyötä suomen [41:19] esimerkiksi perustuslaillisen oikeiston kanssa nimenomaan, [41:22] koska siinä oli ajatuksena, että se saarivalta on se [41:25] taantumuksellinen tekijä ja tässähän tietysti niin [41:28] suomalaisten intressit yhtyivät tavallaan bolsevikkien kanssa. [41:33] Monien suomalaisten. Ja ja tota sitten kun sitten kun [41:37] tietysti niin alkoi alkoi tota ensimmäinen maailmansota [41:41] lähestyä loppua niin suomen tilanne muuttui useistakin. [41:45] Syistä siihen liittyi muun muassa se, että linnoitustyöt [41:49] vähenivät suomeen. Tuli tuli tietyistä [41:52] rakenteellisista seikoista johtuen elintarvikepula ja [41:56] sitten äärivasemmistolaiset agitataattorit, joista monista [41:59] tuli sittemmin tämän niin kun maanalaisen ja neuvostoliittoon [42:02] paenneen kommunistiliikkeen johtajia. [42:05] Niin niin tota he alkoi luoda tämmöistä kuvaa, että varakkaat [42:10] tilalliset tätä hamstraavat voita ja ja viljaa ja [42:15] elintarvikkeita ja mitä milloinkin. [42:18] Ja ja tota tosiasiassa niin varmaan tämmöistäkin tapahtui, [42:22] mutta ilmeisesti kysymys oli enemmän enemmän tuota talouden [42:27] rakenteellisiin seikkoihin liittyvästä asiasta, minkä takia [42:30] oli tämmöinen akuutti elintarvikepula ja sitten kun [42:34] tämä yhdistyi tämä sosiaalisesti sosioekonomisesti valtava [42:38] räjähdysherkkä tilanne siihen, että venäjän imperiumi on samaan [42:42] aikaan hajoamassa. Niin niin niin ja siihen että [42:46] että tavallaan suomessa jo järjestysvalta oli osittain [42:49] politisoitunut siis. Siinä mielessä, että oli [42:52] punakaarteja enemmän niinku työväenkaarta ja oli sitten [42:55] suojeluskuntien edeltäjiä suojelus tämmöisiä porvarillisia [42:59] järjestyskaartaja niin se tilanne sitten räjähti käsiin ja [43:04] ja ja tota venäjän venäjältä pyrittiin aloittamaan sitten [43:07] venäjältä käsin, niin suomessa vasta itsenäistyneessä suomessa [43:12] vallankumousta. Ja jos mietitään sitä, että [43:15] minkä takia suomessa äärivasemmiston kannatus. [43:18] Sitten ensimmäisen maailmansodan ja vielä toisenkin maailmansodan [43:20] jälkeen oli niin suurta. Niin, kyllähän se itse asiassa [43:24] oli. Siis ei, eihän eihän niin kun [43:27] muualla. Ollut näin suurta [43:30] parlamentaarista kannatusta italiassa ja ranskassa oli [43:32] kommunistiliikkeellä melko melko suuri kannatus. [43:35] Mutta mutta tuota. Kyllähän SUOMI siinä mielessä [43:38] oli poikkeus. No siinä tullaan varmaan sitten [43:40] juuri siihen, että ne vuoden 18 jälkiselvittelyt oli niin [43:44] julmia, että ne. Löivät leimaansa hirvittävän [43:48] monien ihmisten identiteettiin puolin ja toisin. [43:52] Ja ja tavallaan se, että vaikka vaikka sitten olisi nähtykin, [43:55] että ei se neuvostoliitto välttämättä ole ihan kaikilta [43:58] osin tämmöinen ihannevaltio, niin se on sitten ollut [44:01] perhekunnissa ja ja tota monien ihmisten kohdalla niin vaan [44:06] yksinkertaisesti niin vahva kokemus, että sitten kun on [44:10] toisen maailmansodan jälkeen SKDL ja SKPN toiminta [44:13] laillistettiin niin sitten on menty uurnille ja äänestetty. [44:18] Äänestetty näitä siinä on tavallaan tämmöinen [44:19] pidempiaikainen paine. Purkautunut. [44:23] Mikä on tää SKDL ja miten sen historia menee? [44:27] No SKDL. Hän oli tämmöinen. [44:30] Sanoisinko kansanrintama taktiikan eräs muoto eli kansan [44:33] rintamataktiikalla tarkoitetaan sitä, että kommunistit pyrkivät [44:38] keräämään ympärilleen tämmöisiä yleisvasemmistolaisia. [44:41] Usein käyttävät termiä edistyksellisiä voimia muista [44:46] puolueista ja sitten sitä kautta osallistumaan parlamentaariseen [44:50] tai tai muuhun päätöksentekoon ja. [44:52] Tietysti siinä siinä on sitten viimekätisenä ajatuksena [44:56] kuitenkin se, että kommunistit on aina se johtavassa asemassa [44:59] oleva toimija ja viime kädessä sitten edistävät omia etujaan. [45:04] Mutta toisen maailmansodan jälkeen kun moskovan välirauhan [45:07] sopimuksen myötä, eli siis nimenomaan suomen ja [45:11] neuvostoliiton kahdenvälisen sopimuksen myötä, niin. [45:16] Kommunistien toiminta oli laillistettava. [45:18] Se oli ihan siellä siellä niinku ehtona. [45:22] Niin katsottiin, että SKP suomen kommunistinen puolue ei lähde, [45:27] joka oli toiminut maan alla siihen saakka vuodesta 18 ja [45:31] neuvostoliitossa niin ei lähde suoraan vaaleihin vaan [45:34] muodostetaan tämmöinen vaalijärjestö johon sitten [45:37] liittyy myöskin vasemmistososiaalidemokraatteja. [45:38] Ja joku väittää että myöskin joitakin maltillisia [45:43] liberaaliporvareita. No se nyt on ehkä sitten vähän [45:47] enemmän propagandaa, mutta siis merkittävä osa vasemmisto [45:49] sosiaalidemokraateista. Joiden rajanveto suhteessa [45:55] kommunisteihin ei myöskään ollut niinku tauno saarela muun muassa [45:59] on kirjoittanut, joka on on tota suomalaisen kommunismin [46:02] historiaa tutkinut näitä vuosikymmeniltä, niin ei se [46:05] silloin sotien välillä ollut mitenkään kovin selvää aina, [46:07] että kuka oli kuka oli vasemmistodemarien ja kuka oli [46:10] kommunisti. Kyllä melko varmasti voi sanoa, [46:12] että väinö tanner ei ollut ollut kommunisti. [46:15] En mä sitä sano, että niin kuin. Tälle linjalle pitäisi lähteä [46:19] missään tapauksessa, mutta siis oli oli olemassa semmoinen. [46:23] Semmoinen tuota joukko poliittisia toimijoita, jotka [46:27] asettui selvästi siihen väliin tai joita voi pitää ehkä ehkä [46:30] ikään kuin molempiin viiteryhmiin kuuluvana ja SKDL, [46:34] stä tuli sitten tämmöinen kommunistien ja [46:37] vasemmistososialistien yhteenliittymä, joka joka sitten [46:41] toimi tämän niinku SKPN toiminnan parlamentaarisena [46:44] alustana seuraavat vuosikymmenet. [46:47] Kuka on tai oli tää tanner. No väinö tannerhan oli oli tuota [46:52] sosiaalidemokraattisen liikkeen pitkäaikainen voimahahmo. [46:57] Joku on sanonut oikeisto-oikeistodemariksi eli [47:01] tota hän hän tuli muun muassa tuolla [47:04] sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomituksi rytin ja ja tuota [47:08] monen muun monen muun suomen sodanaikaisen [47:11] valtionjohtohenkilön rinnalla. Ja häntä on pidetty tämmöisenä [47:16] asebeli-sosialistien johtohahmona eli eli tuota. [47:21] Suomessa on suurelta osin niin tämän vapaan [47:25] yhteiskuntajärjestyksen pelasti nimenomaan oikeistodemareiden ja [47:30] sitten porvarillisten tahojen välinen yhteistyö. [47:33] Ja tämä antikommunistinen kamppailu siinä [47:35] neljäkymmentä-luvun loppupuolella, jolla sitten [47:38] estettiin se, että olisi toteutettu mitään sen tyyppisiä [47:42] vallankumoushankkeita, kun esimerkiksi tsekkoslovakiassa [47:45] menestyksellisesti kommunistit toteuttivat osittain demareiden [47:49] avulla. Ja myöskin maltillisten, [47:51] joidenkin jopa maltillisten porvareiden tosin tahattomalla. [47:54] Avustuksella ja väinö tannerhan on on tämmöinen niin kun [47:57] sanotaanko. Häntä neuvostoliitto kyllä [48:01] vihasi sitten tästä johtuen, että hän oli tämmöisen [48:06] liikehdinnän tavallaan symbolinen keulahahmo niin ihan [48:09] viimeiseen saakka. Ja ja nyt hän sitten sitten [48:12] viime viime vuosikymmeninä niin muun muassa lasse lehtinen on on [48:16] ja jotka haluavat tätä puolta sdp, n perinnästä korostaa tätä [48:20] antikommunistisen taistelun merkittävyyttä, niin niin ovat [48:24] sitten. Monin tavoin nostaneet tanneria. [48:29] Tanner ja taf en sano että nostaneet jalustalle koska en mä [48:31] katso että se on perusteetonta mutta mutta kyllä kylmän sodan [48:35] aikana niin tuonnehan oli melkoinen epähenkilö suomessa [48:38] nimenomaan tämän ulkopoliittisen. [48:41] Kelvottomuutensa niinku sanottaisiin niin vuoksi. [48:45] Minkälainen on SDPN ja kommunismin välinen suhde [48:49] historiassa? Tähän tosiaan lyhyt vastaus on [48:52] se, että on hyvin monenlaisia demareita ja on hyvin [48:55] monenlaisia kommunistejakin, mutta ehkä kommunistien kohdalla [48:59] enemmän näkisin että se suhde suhde tuota SDP, hen niin se on [49:02] ollut tämmöinen taktiseen vaihteluun perustuva. [49:07] Ja ja tuota SDP hän jakaantui heti sodan jälkeen oikeastaan [49:11] melkeinpä tai viimeistään siinä viisikymmentäluvulla sen sen [49:14] mukaan, että että tuota miten. Miten niinku kommunistien kanssa [49:20] tehtävään yhteistyöhön suhtaudutaan ja se liittyy hyvin [49:23] suoraan siihen myöskin, että miten suhtaudutaan [49:25] neuvostoliittoon. Ja ja tietysti jos mennään [49:30] pidemmälle historiassa, niin kyllähän siis SDP stähän [49:33] tavallaan siis SKP ja SDP hän on saman liikkeen juuria. [49:36] Eli jos mietitään vuotta 18, niin silloin se porukka joka [49:40] ryhtyy vallankumoukseen ja sitten pakeni neuvosto-venäjälle [49:42] niin siitä tuli tavallaan skp ja sitten siitä porukasta joka [49:46] sitoutui parlamentaariseen toimintaan niin tuli SDP että [49:49] tää on se niinku lyhyt. Lyhyt vastaus. [49:56] Mutta, mutta jos tosiaan kylmän sodan aikaa ajatellaan, niin [50:01] mitä pidemmälle mentiin sitä ongelmattomammaksi SDPN ja SKPN [50:06] väliset suhteet, suhteet tuota yleensä muotoutuvat. [50:09] No yksi asia mitä tässä myöskin käsittelen, niin on tämä [50:12] juurikin SDP ja SKPN väliin sijoittuva poliittinen liike eli [50:16] TPSL ja sen merkitys suomen poliittisessa historiassa mitä [50:20] on ehkä aliarvioitu jonkin verran. [50:23] Neuvostoliittohan tuki tuki myöskin TPS, llä rahallisesti. [50:28] Ja se sittemmin yhdistyi takaisin käytännöllisesti [50:31] katsoen SDP, hen tämä TPSL ään irronnut joukkoja. [50:36] Se tapahtuu aika lailla samoihin aikoihin kuin SDP, ssä oli [50:39] tämmöinen vahva neuvostomyönteinen käänne [50:42] kuusikymmentäluvun loppupuolella ja ja ja tuota tämä puolue [50:47] puoluehajaannuksen merkitys siihen, että minkälaiseksi SDP [50:50] muodossa tuli ja miten sittemmin esimerkiksi. [50:53] Siteeraan nyt tuossa seppo lindblomia, joka oli mauno [50:56] koiviston pitkäaikainen ystävä. Niin. [50:59] Joka sanoi, että koivisto oli pikemminkin tämmöinen [51:01] yleisvasemmistolainen, kun kun tota pelkästään [51:04] sosiaalidemokraatti, että hän aina jopa kan kantoi kantoja [51:07] vähän huolta niinku kansandemokraattien [51:10] vaalimenestyksestä ja jopa niin kun enemmistökommunistien kanssa [51:14] ainakin niin tuli aika hyvin toimeen. [51:17] Ja ja kyllähän se niinku on kovin kaukana siitä [51:20] tanneraisesta SDP, stä, mikä mikä tuota oli. [51:23] Oli kuitenkin se niin kun ainakin mielikuvissa valtavirta [51:27] vielä viisikymmentäluvulla ja ehkä siitä eteenpäinkin. [51:31] Että kyllähän monessa suhteessa niin kommunistien ja [51:34] sosiaalidemokraattien väliset suhteet suhteet ovat olleet [51:37] hyvin niin kun. Konfliktialaattiin, mutta kyllä [51:41] siellä on sitten suomessa suomessa löydetty myös se [51:44] yhteistyömalleja ja se on ollut vähän niinku jatkuvan kamppailun [51:47] kohde ja sitä sitä kamppailua on sitten pyritty ja onnistunut. [51:52] Myöskin ulkopuoliset hotelli eli eli tota neuvostoliitto [51:56] hyödyntämään. Mikä rooli neuvostoliitolla oli [52:00] kommunismin leviämisessä suomessa. [52:03] Niin no siis tässähän täytyy tietysti ottaa huomioon se, että [52:06] kyllähän SUOMI oli osa venäjän keisarikuntaa, suomalaiset [52:09] vasemmistolaiset. Oli osa itse asiassa sitä samaa [52:13] laajaa työväenliikettä, minkä pohjalle sitten perustettiin [52:18] neuvostoliitto? Miska kertoo jo sekin, että otto [52:21] ville kuusinen, joka oli kuitenkin ihan ihan täysin [52:24] suomalaistaustainen ihminen, niin nousi neuvostoliitossa niin [52:27] korkeisiin asemiin. Että siinä mielessä tavallaan [52:32] suomalainen työväenliike ja neuvostoliiton synty, niin me ne [52:35] ei ole mitenkään irrallisia asioita. [52:37] Lenin leenin piileskeli suomessa ja. [52:39] Meillä on aika suurikin merkitys itse asiassa siinä siinä [52:42] historiassa tavallaan jo jo niinku näiltä ajoilta, mutta se [52:47] mikä ehkä olennaista on ymmärtää, niin on se, että SKP [52:49] maanalainen SKP suomessa toimineet kommunistit ja [52:52] neuvostoliitto ne on olleet keskenään naimisissa ihan sitten [52:55] sen koko sen ajan kun niitä ne ovat olleet olemassa eli [52:59] vuodesta 18 tai 20 eteenpäin. Riippuu vähän minkä nyt sitten [53:03] haluaa valita tuota ratkaisevaksi vuodeksi. [53:08] Ja SKP oli aina osa myöskin neuvostoliiton paitsi [53:13] poliittista vaikutusverkostoa, niin myöskin tätä salaista [53:17] toimintaa mihin liittyy myöskin sotilaallinen ja [53:19] tiedustelullinen elementti. Eli eli tota SKP oli [53:25] neuvostoliiton käsivarsi suomessa ja SKPN salaiset [53:28] toimijat jotka jotka tuota. Toteuttivat ihan ihan niin kuin [53:34] esimerkiksi neuvostoliiton sotilaallisia tarpeita tuota [53:40] vastaavaa tiedustelutietoa kremliin tai mikä nyt sitten [53:44] olikaan se päämaja missä niitä loppu käytettiin niin sotien [53:47] välisenäkin aikana. Ja ei tää suhde mitenkään [53:49] katkennut siinä vaiheessa kun kun tuota kommunisteista tuli [53:53] kommunistiliikkeeseen tuli laillinen. [53:55] Laillinen ja osittain julkinen toisen maailmansodan jälkeen, [53:59] että kyllä se suomalaisten kommunistien johtoportaan se [54:05] vähän vaihtelee, että mitkä tahot milloinkin ovat sitten [54:08] olleet niitä keskeisimpiä neuvostoyhteydenpitäjiä. [54:10] Mutta kyllä se yhteydenpito oli tiivistä ja siinä on käytetty [54:15] tämmöistä käsitettä kuin ystävä eli eli tota. [54:18] Jos puhutaan siitä, että onko joku henkilö ollut niin kun [54:21] esimerkiksi varmattu agentti tai. [54:24] Tämän tämän tyyppisiä keskusteluja käydä, niin eihän [54:26] sillä nyt ole oikeastaan mitään merkitystä. [54:29] Ei semmoisia henkilöitä, jotka on neuvostoliiton silmissä [54:32] ystäviä jotka on jo niinku sen ideologisen instituutionsa [54:35] puolesta sidottu siihen järjestelmään, niin eihän [54:39] semmoisia henkilöitä tarvitse värvätä. [54:42] Ja kyllä heitä jos on joissakin tapauksissa siitä huolimatta [54:44] värvätty. Mutta että täähän on semmoinen [54:47] mitä on joskus yritetty käyttää ikään kuin myöskin kommunistien [54:51] idän suhteiden vähän niinku valkopisemiseksi suomessa, että [54:55] sanotaan että eihän kommunisteja edes saanut värvätä. [54:59] Ei niitä tarvinnut tarvitse. Jätetään vähän sanomatta ja [55:03] sulla on kirjassa semmoinen luku, jonka nimi on asekätkentä [55:06] ja salainen. Tiedustelu mistä se luku kertoo? [55:10] Siinä puhutaan oikeastaan luodaan juurikin se pohja. [55:14] Mikä sitten siitä eteenpäin on osittain tätä kirjan päätarinaa. [55:18] Eli tämä kommunistisen ja antikommunistisen toiminnan [55:23] välinen vuorovaikutus ja sen suhde tähän niinku [55:26] neuvostoyhteydenpitoon. Eli eli tota. [55:31] Siinä tuodaan esille mitä suomessa oli sitten kuitenkin [55:34] koko kylmän sodan ajan. Ajan tuota niin myöskin [55:37] tämmöinen vahva antikommunistinen toiminta [55:42] toimintamalli, jolla sitten kuitenkin saattoi olla [55:44] neuvostoyhteyksiä ja tavallaan siinä tulee juurikin se hegel [55:48] linja snellmannin perintö versus tämä marxin ideologinen perintö [55:54] niin vastakkain. Jos jos tuota joku on näin [55:58] pitkälle kuunnellut ja muistaa mitä tuossa vartin sitten [56:00] puhuttiin. Jes. [56:03] Ja kirjassa mainitaan myös tämmöinen sanapari kuin Forssan [56:05] ohjelma. Mikä se on? [56:07] Forssan ohjelma oli Suomen sosiaalidemokraattisen puolueen [56:12] puolueen tuota keskeinen puolueohjelma. [56:16] Aivan tuhatyhdeksänsataaluvun alusta ja ja tuota. [56:20] Sehän perustuu hyvin pitkälti nimenomaan saksalaiseen [56:24] esimerkkiin erfortin ohjelmaan ja sitten saksan [56:27] sosiaalidemokraattisen puolueen ohjelmaan. [56:31] Ja yksi tietysti mitä mitä tuossa ehkä on, on myöskin. [56:35] Myöskin tuota korostettava niin suomalainen työväenliikehän [56:39] toisin kuin venäläinen. Niin oli kuitenkin paljon [56:42] enemmän. Haki haki tuota. [56:47] Esimerkkiä lännestä ja keski-euroopasta kun mitä mitä [56:50] tuota sitten leniin ihan ja osittain. [56:52] Ehkä siitä syystä että. Että tota meidän [56:56] yhteiskunnalliset olomme muistutti kuitenkin enemmän [56:58] enemmän näitä maita. Ja siinä on ehkä sitten myöskin [57:02] tekemistä sen kanssa, että minkä minkä vuoksi sitten myöhempinä [57:05] vuosikymmeninä niin tuli näitä puoluehajaannoksia ja kuitenkin [57:10] suomalainen kommunisti vaikka olikin neuvostoliittoon [57:14] sidoksissa ja vaikka vaikka ei sitä niinku pidä millään tavalla [57:17] kaunistella, niin jollakin tavalla kulttuurisesti. [57:21] Suomalainen kommunistikin koki kuitenkin kuuluvansa enemmän [57:24] enemmän lämpeen. Ja no ehkä saksankieliseen [57:27] eurooppaan. Miten lähellä SUOMI oli [57:31] todellisuudessa niin ajautua osaksi neuvostoblokkia. [57:35] No suomihan oli sitten tavallaan varsovan liiton ulkojäsen YA [57:39] sopimuksen myötä, että se on aika rajusti sanottu. [57:43] Mutta siis geopoliittisessahan SUOMI oli sidottu vahvasti [57:46] neuvostoliittoon, että tietysti tietysti se on aina sitten [57:49] spekulaatiota, että jos olisi tullut todella sotatilanne. [57:52] Mitä mitä olisi toimittu ja se varmaan riippuu siitä siitä [57:55] tilanteessa täysin mutta mutta tota siinä mielessä hän niinku [58:00] SUOMI oli neuvostoliiton etupiirissä monella mittarilla, [58:05] mutta jos puhutaan siitä että miten lähellä oli se, että [58:08] suomesta olisi tullut aidosti reaalisosialistinen valtio, [58:11] sanotaan näin, että ei se mun mielestä niissä mahdollisuus ei [58:14] ollut. Ei ollut mitenkään niin kun se [58:16] ei ollut millään tavalla mahdotonta. [58:19] Että vaikea arvioida mitään prosenttilukuja. [58:23] Ehkä joku chat GP, tä osa saisi antaa tähän vastauksen ja ja [58:27] tota tehdasskenaarioanalyysin, mutta mutta. [58:30] Kyllä ne vaaran vuodet vaaran vuodet ja sitten niin sanotut [58:33] toiset vaaranvuodet 70 luvun vaihteessa mistä on puhuttu [58:37] sitten ehkä myöskin, että mikä se todellinen riski oli, niin [58:41] kyllä demokratia ja vapaus ovat hauraita. [58:46] Ilmiöitä ja se että että tota ei me suomessa on paljon semmoista [58:51] ylimielisyyttä ajatellaan että ei meille voi tätä ja tuota [58:53] tapahtua. Kyllä SUOMI oli monessa [58:56] suhteessa haavoittuvainen ja ja tota. [58:59] Ja olisi voinut meilläkin tapahtua paljon asioita. [59:02] Se mikä tioski meitä suojasi osaltaan, niin ehkä [59:05] neuvostoliitto kuitenkin ajatteli, että suomen ajaminen [59:09] nimenomaan reaalisosialistiseksi maaksi täysimääräisesti siihen [59:13] neuvosto blogiin, niin se olisi tarkoittanut sitä, että ruotsi [59:17] olisi liittynyt natoon ja se olisi aiheuttanut valtavan, jos [59:20] se ei olisi tapahtunut todella niin kun hillitysti niin se [59:24] olisi aiheuttanut tällaisen valtavan vastareaktion [59:27] euroopassa. Kyllä suomen asioita kuitenkin [59:29] seurattiin. Ja se olisi johtanut naton [59:32] vahvistumiseen ja ja tota asevarustelun kiihtymiseen. [59:37] Kun taas niinku neuvostoliiton pidemmän tähtäimen idea oli [59:40] ehkäpä se, että suomen kautta näytetään muille [59:44] eurooppalaisille valtioille länsi-euroopalle. [59:46] Että että tässä nyt välttämättä kannata varautua, että kyllä [59:49] voitte käydä kauppaa neuvostoliiton kanssa ja ei [59:52] tässä hätiä mitiä ja haukkukaa amerikkalaisia vaan ja se on [59:55] rakentakaa näitä kaasuputkia ja öljyputkia ja muuta vastaavaa, [59:59] että se oli tavallaan tavallaan tota myöskin suomen pelastus. [1:00:04] Mutta sillä oli sitten tietysti. Sille on oikeasti ollut [1:00:08] lieveilmiö vaikutuksia ja nyt jos tullaan ihan siis viime [1:00:11] vuosiin angela merkel elämäkertaansa [1:00:15] julkaisutilaisuudessa sanoa, että eihän hän ajatellut, että [1:00:18] ukrainan pitäisi liittyä natoon, koska suomikin on pärjännyt niin [1:00:22] hyvin naton ulkopuolella. Ja OK, siinä ei ollut kysymys [1:00:26] enää neuvostoliitosta. Siinä oli kysymys tietysti [1:00:29] uudemmasta historiasta, mutta tää näyttää sen, että suomen [1:00:33] esimerkkiä on aidosti käytetty ennen kaikkea kylmän sodan [1:00:37] jälkeen, että siinä puhutaan ehkä sitten tietysti [1:00:39] jälki-suomettumisesta, mutta mutta se, että jos jos [1:00:42] neuvostoliitto olisi lähtenyt tämmöiseen no offensiiviin, että [1:00:45] nyt vaihdetaan suomessa yhteiskuntajärjestelmä, niin se [1:00:48] olisi käynyt neuvostoliitolle itselleen nimenomaan näitten [1:00:51] välillisten poliittisten seurausten kannalta näin [1:00:53] kalliiksi, että ehkä sitten sen takia siihen ei. [1:00:56] Eli jaksi lähdetty, mutta tuskinpa sitä olisi myöskään [1:00:59] pysäytetty. Jos jos tuota esimerkiksi [1:01:01] suomessa niin olisi tämmöiset olosuhteet olleet ja se olisi [1:01:05] linkittynyt jollakin tavalla johonkin laajempaan [1:01:08] kehityskulkuun siten, että se olisi voitu toteuttaa vähäisillä [1:01:13] kustannuksilla niin sanotusti. Olisihan se ollut myöskin [1:01:16] neuvostoliitolle valtava tämmöinen ideologinen voitto, [1:01:19] että jos ajatellaan, että prahaan mennään. [1:01:22] Murskaamaan panssareilla sosialismin uudistusliike niin. [1:01:26] Sitten sanoi, että katsokaa, että samaan aikaan tuolla [1:01:29] helsingissä niin väki siirtyy rauhanomaista tietä [1:01:33] sosialismiin. Kyllähän se olisi niinku [1:01:35] neuvostoliitolle ollut tämmöinen. [1:01:37] Tämmöinen tota iso iso ideologiainen ja ja PR voitto. [1:01:42] Tästä kaasuputkesta, joka joka rakennettiin niin miten sä näet [1:01:46] tän historian suomessa ja miten se meni ja mitä ongelmia siihen [1:01:49] liittyy mistä ne tuli ja ei sen laajempi. [1:01:53] No tuohon mä ehkä vastaisin, että kannattaa lukea tämä tämä [1:01:56] tota jälki suomittumisen ruumiinavaus ja kannattaa lukea [1:01:58] se tota valtioneuvoston venäjän vaikuttamista koskeva selvitys [1:02:02] mikä tuli tammikuun loppupuolella. [1:02:05] Siinäkin on tuota nordfream-hanketta ja Suomen [1:02:07] osuutta siihen niin ihan kiitettävästi avattu, että ehkä [1:02:10] ehkä mä en se ei oo tämän tämän jakson aiheen varmaan, mutta [1:02:15] kyllä siinä on yleisesti tiedettyä suurempi rooli [1:02:18] suomalaisilla toimijoilla ollut ja suomalaisethan on olleet [1:02:21] hyvin, hyvin tota läheisissä. Yhteyksissä tämän matias [1:02:25] warnerin kanssa, esimerkiksi joka oli tämä nord stream AGN [1:02:29] yhtiön toimitusjohtaja ja putinin hyvä kaveri vanhasta [1:02:33] upseeri, että kyllä jos näitä tiivisen listakuvioita [1:02:36] mietitään, niin ehkä ehkä nekin saattavat sitten jotain valoa [1:02:40] valoa tähän tuoda, että mikä siinä on sitten ollut ollut [1:02:43] Suomessa mahdollisesti. Niinkin vaikea näitä käsitellä, [1:02:47] mutta en, en tiedä. Kyllä ja eräs suurmies on [1:02:52] todennut, että kaasuputkiiketoiminta on täysin [1:02:55] laillista liiketoimintaa. Joka muuta väittää, että siinä [1:02:58] on jotain venäjän vaikutusyrityksiä. [1:02:59] Ne on kyllä vaarallisella vesillä vai miten se meni? [1:03:02] No siis täähän on. Täähän on tietysti moni asia on [1:03:05] laillista, että että tota ja ja laillisuuskin on on aina [1:03:09] tietysti. Tietysti, että niin kauan kun [1:03:11] jotain ei ole oikeasti oikeudessa käsitelty niin niin [1:03:14] niin tuota. Kaikki on laillista niin kauan [1:03:18] kun siitä ei ole pää oikeudenpäätöstä että se on [1:03:20] rikollista. Ei kai tuohon mitään muuta voi [1:03:22] sanoa. Se on just näin. [1:03:24] Tähän taustaksi kannattaa tietysti katsoa halla-ahon ja [1:03:27] heinäluoman tämä pieni väljenselvittely mennä vuosilta [1:03:31] ja se on aivan loistava pätkä. Mä voin itse asiassa laittaa sen [1:03:33] tähän väliin nyt pyörimään. Mä olen erittäin huolissani [1:03:36] siitä, että euroopassa on erilaisia entisiä hallitusten [1:03:40] päämiehiä, jotka lobbaavat esimerkiksi venäjän [1:03:42] kasvuteollisuuden asiaa ja näin ollen kremlin asiaa. [1:03:46] Musta se on pelottavaa. Se lisää euroopan [1:03:49] energiariippuvuutta venäjästä ja näin ollen lisää venäjän [1:03:52] poliittista vaikutusvaltaa euroopassa. [1:03:55] Henna virkkunen tämä alkaa menee kyllä nyt aika. [1:03:57] Aika. Aivan mahdottomille urille tämä [1:03:59] keskustelu, että tämä heitetään ihan mitä tahansa, vaihdetaan [1:04:02] puheenaihe. No ei kun puhutaan, puhutaan [1:04:04] vaihteestaan vaihteeksi asiaa, että siis kaasupukki hanke on [1:04:07] täysin laillinen hanke ja se mun edistämistä on kiinnostunut [1:04:11] paitsi venäjä, niin saksa ja myös muita tahoja. [1:04:15] Ja jos haluaa tulla tarpeellista energiaa meille ja sen [1:04:18] edistäminen on laillista toimintaa, sen ilmoittaminen [1:04:21] että antakaa te minulle rahaa, niin minä annan teille valtion [1:04:25] rakennusurakoita vastineeksi se on koru. [1:04:28] Juurihan sanoin, että kaikenlainen poliittinen [1:04:30] korruptio on täysin tuomittavaa, mutta jos nyt ajatellaan sitä, [1:04:33] että mitä kreml haluaa ja mitä putin haluaa, niin hän haluaa [1:04:37] poliittista vipuvartta euroopassa ja sitä voi hankkia [1:04:40] myös kaupallisin keinoin. Mutta siitä samaa haluaa saksan [1:04:43] liittokanslerin merkel, koska energiahuolto pitää järjestää [1:04:46] siitä onkin aikaa. Ei se laillista liiketoimintaa, [1:04:49] joka on Euroopan tulevaisuuden välttämätöntä, eli [1:04:51] energiansaantia voidaan rinnastaa tällaiseen [1:04:54] korruptioon. Mitä itävallan et on jo nyt teki [1:04:57] ja jota edellinen saman puolueen puheenjohtaja syyllistyi vielä [1:05:01] raskaammin ottaessaan libyalta rahaa vastaan. [1:05:03] Siitä on te ootte tossa omituisessa seurassa, joka ei [1:05:07] ole edustajille eikä suomelle. Siitä onkin aina seurannut [1:05:09] hyvää, kun saksa ja venäjä ovat löytäneet yhteisiä intresse. [1:05:12] Euroopassa semmoinen kun yya sopimus sä oot maininnut sen [1:05:17] tässä pari kertaa. Jos nyt joku ei tiedä mikä se on [1:05:20] niin mikä oli tää tai on YA sopimus. [1:05:23] YA sopimushan oli sopimusystävyydestä ja [1:05:26] yhteistyöstä ja avunannosta, johon myöskin suomalaisten [1:05:31] kommunistien rooli. Sen syntymisessä oli suurempi [1:05:35] kuin ehkä on ymmärretty. Ja siinä oli tavallaan taustalla [1:05:39] se että. Toisaalta SUOMI sidotaan naton [1:05:43] ulkopuolelle selkeästi tämän niinku läntisen sotilaallisen [1:05:48] integraation ulkopuolelle, mutta sitten myöskin [1:05:50] sisäpoliittisesti. Siinä oli ajatuksena tukea SKDLN [1:05:55] ja SKPN asemaa jotka oli niinku todettu niin neuvostoliiton [1:05:58] kanssa nimenomaan SKP erittäin tiiviisti naimisissa ja sitä [1:06:02] kautta. Toki myöskin käytännöllisesti [1:06:04] katsoen sitten SKDL. Ja ja tota tavallaan se SKPN [1:06:08] parlamentaarinen voima oli myöskin. [1:06:12] Tämmöinen toimeenpano mekanismi. Tälle tälle tuota suomen [1:06:17] geopoliittiselle asemalle lähellä neuvostoliittoa ja [1:06:21] neuvostoliiton tietynlaisessa etupiirissä. [1:06:24] Eli se oli ikään kuin vakuutus mä täällä täällä. [1:06:27] Tuota kun noita suojelupoliisin aineistoja kävin läpi, niin [1:06:32] otetaanpa tuossa tarkka tieto, että nyt sano mitään väärin. [1:06:39] Ja sillä välin kun pekka etsii tosta kirjan oikein kohdan niin. [1:06:44] Me katsottiin tässä välissä niin grock tekoäly antaa 10% [1:06:48] mahdollisuuden sille, että suomesta olisi tullut [1:06:50] neuvostoblogin täysivaltainen jäsen saa heittää kommentteihin, [1:06:54] että mitä mieltä itse olet tästä prosenttiluvusta. [1:06:57] Tuohon mitä äsken keskusteltiin, mutta siis suojelupoliisin [1:07:01] tietojen mukaan RKP myönsi vuonna 70 anteeksi 57 SKP, lle [1:07:08] tämmöisen. 1,8 miljoonan ruplan avustuksen ja sen ehtona oli [1:07:14] nimenomaan. Siis estää puolueen pyrkimässä [1:07:18] estää suomen ajautuminen länsivaltojen piiriin eli siinä [1:07:21] ei ollut ehtona vallankumous, vaan siinä oli nimenomaan ehtona [1:07:25] tämä pyrkimys tuoda neuvostoliiton neuvostoliiton [1:07:30] etupiirin. Tämä pohjoinen osa niin pitää [1:07:33] turvattuna ja tämähän oli semmoinen asia minkä kanssa [1:07:36] sitten jotkut suomalaiset kommunistit kamppaili, jotka oli [1:07:39] innokkaampia vallankumous ihmisiä että. [1:07:42] Toisaalta oli ville pessi pitkäaikainen puolueen [1:07:45] pääsihteeri, joka vastasi myöskin suuresta osasta näitä [1:07:48] neuvostorahoksia ja. Asiakirjojen mukaan ilmeisesti [1:07:52] osallistui myöskin tämmöisten inllegaali inllegaalivakoojien [1:07:55] rekrytointiin ja ihan siis kovan linjan konspiratiivinen toimija. [1:08:01] Niin niin hän edusti tämmöistä linjaa, mikä oli niinku [1:08:04] taistolaisten päälinja myös, että kaikki mikä neuvostoliiton [1:08:09] hyväksi hyväksi toimii niin, niin tuota se on ikään kuin [1:08:14] työväenluokan suuri isänmaa tässä maailmassa ja. [1:08:17] Ei ole olemassa mitään neuvostoliitosta irrallista [1:08:20] kommunismia tai vallankumousintressiä vaan. [1:08:23] Pitkällä tähtäimellä nämä ovat aina sitten viimeistään niin [1:08:26] yhteneväisiä ja tällä tavallahan ei sitten ihan kaikki kuitenkaan [1:08:30] ajatelleet ja itse asiassa jopa sitten neuvostoliiton [1:08:34] korahdellessa kuorinkauristuksissaan, niin [1:08:36] taisto sinisalo yritti jopa selittää, että ei hän tällä [1:08:39] tavalla ajatellut, että neuvostoliittohan [1:08:40] neuvostoliittohan heillä oli omat omat niin kun intressinsä [1:08:45] suomessa ja ne eivät välttämättä sitten olleet. [1:08:48] Vallankumouksellisia. Niin paljon. [1:08:52] No siis sehän on totta, että neuvostoliitto piti tietysti [1:08:55] sitten myöskin valtiojohtoon yhteyttä valtiosuhteissa. [1:08:58] Mutta kyllä ne puoluesuhteet ja valtiosuhteet ja tämmöiset [1:09:02] vaikutuspyrkimykset niin neuvosto neuvostoliiton [1:09:04] todellisuudessa, niin kyllähän ne meni erittäin lahjakkaasti [1:09:07] sekaisin. Ja sitä vielä monin tavoin [1:09:10] sitten hämmensi sitä kokonaisuutta. [1:09:11] Se, että myöskin muut puolueet kuin kommunistipuolue niin [1:09:14] alkoivat luoda tämmöisiä epävirallisia puoluesuhteita. [1:09:19] Neuvostoliittoon ja se on semmoinen asia mitä juho ovaska [1:09:22] esimerkiksi on pitänyt yksi niinku keskeisenä erona suomen [1:09:27] ja varsinaisten länsimaiden kohdalla kylmän sodan aikana, [1:09:31] että meillä oli tämä niinku nämä nämä puoluekanavat niin niin [1:09:35] tota näytteli merkittävää osaa politiikassa ja se oli tämmöinen [1:09:39] niin kuin kymmeniä vuosia jatkunut poikkeustila. [1:09:41] Jos näin voi sanoa. No jatkuuko mikään poikkeustila [1:09:44] kymmeniä vuosia, mutta ei se ollut normaalia tämmöistä [1:09:47] länsimaista. Demokratiaa tuona aikana. [1:09:50] Totta, jos joku asia jatkuu kymmeniin vuosiin, niin onko se [1:09:52] enää poikkeustila vaan asiat ja tavanomainen tila. [1:09:55] Mutta ei se nyt. Ei se nyt ihan niin pitkä eikä [1:09:57] se eikä se syntynyt päivässä, että kyllä se oli niinku osa [1:10:00] sitä suomettumisprosessia, mikä liittyi nimenomaan siihen [1:10:04] myöskin osaltaan, että haluttiin sitä SKPN valtaa sitten vähentää [1:10:07] sillä, että rakennetaan näitä suhteita myös sen ohitse. [1:10:10] Podcastin tarjoaa mun oma firma pankkiarvio piste fi, [1:10:13] tarvitsetko virallisen arvio lausunnon asunnostasi pankkia [1:10:16] varten? Pankkiarvio piste fi on [1:10:18] edullinen ja helppo palvelu tähän tarpeeseen. [1:10:20] Et täytä vaan oma tietosi ja lähetä isännöitsijäntodistus, [1:10:23] arvioi. Lausunto kelpaa niin pankilla [1:10:25] lainaneuvotteluihin, verottajalle, perunkirjoitukseen [1:10:27] kuin mihin tahansa tarpeeseen. Pankkiarviosta voit nyt myös [1:10:30] tilata virallisen arvion omakotitalosta, mökistä, [1:10:33] tontista, kokonaisesta asuntosalkusta, kerrostalosta, [1:10:36] liikekiinteistöstä tai mistä tahansa erikoiskohteesta. [1:10:39] Pankkiarvio piste fi a mustan koulun historian tunneelta, mitä [1:10:43] käytiin YA sopimusta, niin mä muistan kun sitä käytiin, niin [1:10:46] se jotenkin opetettiin meille peruskoulussa hyvinkin [1:10:49] tällaisena positiivisen. Ja näin se nosti meidän [1:10:52] teollisuutta ja mutta mä en muista, että meillä olisi [1:10:54] opetettu välttämättä siitä hirveästi negatiivista, niin [1:10:57] opetetaanko meillä peruskoulun historiankirjoissa y asopimus [1:11:01] sun mielestä oikein tai. Sä oot syntynyt vuonna 9 3 eikö [1:11:05] niin? 1 2 joo 1 2 no mä olen syntynyt [1:11:07] vuonna 93 tota me saatetaan tuntea itsemme nuoriksi, mutta [1:11:11] tosiasiana että mehän ei tiedetä hittoakaan siitä. [1:11:13] Ehkä se jos sulla on lapsi sen ikäisiä lapsia niin tiedät, [1:11:16] mutta mutta että millä tavalla se nykyisin suomessa [1:11:19] peruskoulussa opetetaan että mä en mä en tohon niinku [1:11:21] kysymykseen koe osaavani vastata yleisesti ottaen musta kyllä [1:11:26] tuntuu että historian opetus. Hyvin paljon on kiinni siitä, [1:11:31] että minkälainen opettaja nyt kenelläkin sattuu olemaan. [1:11:35] Minulla oli oli tota vaikka Tampereen seudulla kouluni [1:11:39] kävinkin niin esimerkiksi lukiossa. [1:11:41] Mulla oli eteläpohjalainen entinen kokoomusnuori historian [1:11:45] opettajana ja kyllä hän nyt kertoo aika suoraan sen, että ei [1:11:48] se YA sopimus ihan pelkästään sitä ollut. [1:11:50] Mitä se neuvostopropagandassa oli ja luetteli sitten muita [1:11:54] maita, joilla oli samannimisiä sopimuksia ollut, että en en [1:11:58] koe, että esimerkiksi silloin tuo olisi ollut mitenkään. [1:12:02] Täysin kritiikitöntä, mutta mutta kyllähän se on asia, jota [1:12:05] ehkä ehkä niin kun. Se on kuitenkin ollut [1:12:08] vuosikymmeniä määrittävä tekijä. Ja ja tota ehkä. [1:12:13] Ehkä se olisi olisi tuota syytä käydä, käydä tuota tarkemmin [1:12:17] läpi. Toisaalta saman asian voi sanoa [1:12:19] hirvittävän monesta historiallisesta tapahtumastakin [1:12:22] ja monesta muustakin asiasta, että mä mä oon aina vähän varo [1:12:25] varovainen siinä, että jos lähdetään niin koulussa pitäisi [1:12:27] opettaa sitä ja tätä. Meillä on tietty tietty tuota [1:12:30] määrä tunteja päivässä ja ihmisten keskittyminen on [1:12:34] rajallista niin niin tota erityisesti alaisten ja [1:12:38] yläasteiässä. Että mä en ehkä nyt lähde tässä [1:12:42] nyt opetusministeriölle antamaan antamaan sen kummemmin ohjeita [1:12:45] mistään. Mutta mutta tuota yleisesti [1:12:50] ottaen kyllä kyllä, ehkä siinä on on tuota suomalaisilla [1:12:54] suomalaisilla tämmöinen, että se se on hyvin usein esitetään [1:12:57] tavallaan sitä kautta, mikä on toisaalta siis ihan realistinen [1:13:01] näkökulma, että ya sopimuksen ehdot olivat meillä paljon [1:13:05] paremmat kun vastaavien sopimusten ehdot näillä [1:13:08] reaalisosialistisilla mailla. Ja se oli tavallaan se kun [1:13:11] lähtöasetelma kun YA sopimus kun lähdettiin neuvottelemaan niin [1:13:15] sehän oli niin kun veitsi kurkulla. [1:13:17] Ja se, että siihen saatiin suomen kohdalla tämmöisiä [1:13:20] lievennyksiä, niin kyllähän se. Kyllähän se tuota on. [1:13:24] On niinku omalla tavallaan positiivinen seikka. [1:13:28] Ja siis on ehdottomasti positiivinen seikka, että jos se [1:13:30] sopimus kerran oli pakko tehdä mutta mutta sitten tietysti se, [1:13:34] että jos näiden asioiden varjoon jää se mitä sinne kuitenkin jäi. [1:13:41] Niin niin tota kyllä musta tuntuu aina aina, että [1:13:44] suomalaiset eivät sitä ymmärrä. Miten miten tiukasti se [1:13:48] toisaalta se itse sopimus, mutta ennen kaikkea se millä tavalla [1:13:52] YO sopimusta käytettiin poliittisesti seuraavina [1:13:55] vuosikymmeninä ja millä millä tavalla niinku vedottiin siihen, [1:13:59] että on nyt tämä tämä tuota ystävyys ja yhteistyö ja [1:14:03] avunanto taisi olla mannerheime. Nyt joku ehkä korjaa minua [1:14:07] muistaakseni, mannerheim kommentoi siitä silloin kun tätä [1:14:10] neuvottelua käytiin tai. Aikoihin, että ei tässä ole [1:14:14] niinku vaarallista se yhteistyö eikä avunanto. [1:14:17] Ne on aika selkeitä käsitteitä. Mutta se ystävyys on se [1:14:21] vaarallinen osuus, koska sille voidaan antaa sitten [1:14:23] kaikenlaisia merkityksiä jatkossa ja se ystävyyshän [1:14:27] laajeni, että silloin kun. Esimerkiksi neuvostotiedustelu [1:14:32] upseerit halusivat muistuttaa supon johtoa siitä, että niinku [1:14:36] nyt olisi syytä toimeenpannakin tätä neuvostoystävyyttä vielä [1:14:40] paremmin, niin totesivat, että ystävien pitää tavata tai [1:14:43] muutenhan se ystävyys sammuu. Ja silloin jos se tarkoittaa [1:14:48] sitä, että ystävien ystävyyden nimissä pitää tavata KGP [1:14:52] upseereja saunassa leppävirralla epävirallisesti käydä, käydä [1:14:57] läpi koko agenda viskipullon kanssa harpaisen päivä tai harva [1:15:02] se viikko. Ei se nyt ihan karttamatta niin [1:15:04] yleensä ollut, mutta kuitenkin niin tuota. [1:15:06] Onhan siinä riskinsä minkälaista neuvostoliiton vaikuttaminen [1:15:10] suomessa. Kommunismiin liittyen on [1:15:13] härskeimmillään suomessa ollut. Oikeastaan lähtisin siitä, että [1:15:16] kyllä kyllä ne kaikista kaikista härskeimmät. [1:15:19] Tietysti se, että SKP on saanut rahaa niin se nyt on tavallaan [1:15:22] niinku todettu niin se on osa sitä neuvostoperhettä, että sen [1:15:26] ei pitäisi yllättää niin hirvittävän paljon. [1:15:28] Mutta kyllä se tapa miten neuvostoliitto onnistui [1:15:33] ilmeisesti rahoittamaan valtavaa määrää suomalaisia poliittisia [1:15:37] liikkeitä ja niiden vielä omalla suosiollisella [1:15:39] myötävaikutuksella. Ja sitä kautta luomaan näitä [1:15:43] niin kun. Intressiverkostoja siten, että [1:15:47] että suomettuminen rakenteina säilyy jopa niinku kylmän sodan [1:15:53] ylitse tietyt sen muodot. Kyllä se on niinku [1:15:55] kokonaisuudessaan se rahoitus rahoitus puoli, niin kyllä se on [1:16:01] ehkä ehkä semmoinen mikä minkä tuota voisi mainita. [1:16:05] No sitten sitten tietysti niin kylmän sodan jälkeen oli [1:16:08] tämmöinen tilanne, jossa jossa tuota alpo crossfikina saattanut [1:16:12] täällä siitä kertoa, jonka juha-matti ritvanen histo. [1:16:15] Ja toi tuossa historiallisessa aikakauskirjassa ilmi pari [1:16:19] vuotta sitten. Putinin putinin mentorina [1:16:24] pidetty kgb n miespeli skarasella tulee Helsinki ja [1:16:28] käytännöllisesti katsoo ilmoittaa että nyt tuo supon [1:16:31] päällikkö olisi syytä vaihtaa ja sitten muutaman kuukauden [1:16:35] kuluttua niin ihan siirtyy varhaiseläkkeelle tai noin [1:16:39] vuoden kuluttua. Tähän liittyi sitten sitten [1:16:41] tämmöinen suuri mustamaalaus kampanja. [1:16:45] Ehkä voi jopa sanoa minkä alporosian tuossa uudessa venäjä [1:16:48] emerestä kirjassaan. Kuvannut, että kyllä se on ehkä [1:16:52] semmoinen mikä jos ajatellaan, että YA kaudella neuvostoliitto [1:16:55] puuttui suomen suvereniteettiin ja hallitusratkaisuihin ja me [1:16:58] tiedetään se. Mutta se että se on näin näin [1:17:01] niinku vahvasti onnistunut siinä vielä EU suomessakin. [1:17:06] Ilman, että se tai olisi ainakaan mitenkään äänekkäästi [1:17:10] käsitelty tämmöistä vaikutuspyrkimystä. [1:17:13] Kyllä se kyllä se on mun mielestä niin härskein tämmöinen [1:17:17] aivan yksittäinen teko. Jaksossa 39 vedettiin alkoi [1:17:21] rusin kanssa koko jakso suomettumisesta ja ja [1:17:24] ajattomassa hengessä, että suosittelen kaikkia [1:17:26] kuunteleeseen jos ja kun alpo rusin ajatukset kiinnostaa vielä [1:17:28] enemmän alporusilla on muuten hämmästyttävä. [1:17:30] Muisti hän muistaa käsittämättömän kauas niin [1:17:33] tarkkoja asioita. Ja miten sitten toisinpäin on [1:17:36] kanssa? Eli SUOMI on vaikuttanut [1:17:38] neuvostoliitolle ja tähän liittyen niin Haluatko sä [1:17:41] kertoa? Siitä vielä itse asiassa kylmän [1:17:42] sodan aikanakin, niin SUOMI tarjosi hiljaisuudessa [1:17:44] länsivalloille käytännössä jonkinlaisen alustan [1:17:48] neuvostoliittoon kohdistuvaa tiedustelua vastaan ja ja tota [1:17:51] tämä oli yksi semmoinen keskeinen myöskin kiistakysymys. [1:17:54] Mitä kautta sitten suomalaisia neuvostoliitto painosti, että [1:17:58] pyrittiin estämään tämäntyyppistä toimintaa [1:18:00] kuulemma. Ja sitten sillä varjolla [1:18:03] rekrytointiin syvempään yhteistyöhön, mutta se, että [1:18:06] että tota pitää ymmärtää tietysti se, että että että [1:18:10] suomella ja ja tota meidän eteläisillä naapureillamme [1:18:14] myöskin niinku tuolla maailmansotien välillä niin oli. [1:18:18] Oli kuitenkin myöskin oikeasti itään kohdistuvaa [1:18:21] tiedustelutoimintaa ja sitten oli tätä länsivaltojen [1:18:25] harjoittamaa toimintaa mitä missä jonkin verran [1:18:28] hyödynnettiin suomen maaperää. Mainitsit SKPN puolueen [1:18:32] rahoituksen niin puhutaanko silloin niin sanotusta [1:18:34] itärahoituksesta? No minä puhuin tässä yhteydessä [1:18:37] itä-rahoituksesta, mutta siis siinähän itärahoituksessahan [1:18:40] niin siinähän oli tietysti niinku monta elementtiä, että [1:18:43] siinä oli ihan puhtaasti tämä tämä tuota riihikuiva. [1:18:48] Jota voi nyt pitää melko lailla näytettynä, että sitä haettiin [1:18:51] ihan salkuissa ja siekuorissa tuolta tehtaankadulta ja [1:18:55] joissakin tapauksissa yksityisasunnoista, että sitä [1:18:57] koskien sain itse asiassa joitakin supon raportteihin [1:19:01] viittauksia nähtäväksi. Tuossa kirjan kirjoittamisen [1:19:05] aikana, mutta sitten oli tietysti tämä erikseen tämä SKPN [1:19:09] yritys apparaatti, joka joka liittyy sitten myöskin myöskin [1:19:14] tuota idänkauppaan. Jonka kautta ohjattiin. [1:19:18] Niinku idänkaupan projekteja siten, että ilmeisesti siellä [1:19:23] ohjaantui sitten myöskin SKP, lle melkoisia tukisummia näiden [1:19:28] näiden hankkeiden kautta. Katsotaanpa mikä mikä tuo oli [1:19:31] tuo tarkka sitaatti niin täällä on tämmöinen aika pitkä luku kun [1:19:35] miljoonien kohtalo siinä on käsitelty tämä SKPNSKPN raha [1:19:38] imperiumin kohtalo kohtuullisessa määrin ja sitten [1:19:42] sitten tuota myöskin sitä, että millä tavalla nämä asiat [1:19:45] kytkeytyy sitten näihin. Myöhempiin venäläisten toimiin [1:19:48] suomessa eli millä tavalla itse asiassa. [1:19:51] Nämä suomalaiset oligarkit joista on puhuttu niin heilläkin [1:19:55] on linkkejä näihin kuvioihin, mutta täällä on joo siis hannu [1:19:58] moilasen kirjoittama asiakirja supon vastavakoilun päällikkö [1:20:03] sittemmin niin niin tuota on kirjoittanut tämmöisen tämmöisen [1:20:08] tuota muistiotapaisen, että on julkinen salaisuus, että feximan [1:20:12] idän kauppaan katsotaan liittyvän hämärätoimintaa ja [1:20:15] että. Yrityksen kautta uskotaan [1:20:17] kanavoituvan avustuksia SKPN toimintaan. [1:20:21] Eli fexmalli tämmöinen vienti ja tuonti tuonti juuri sydänkaupan [1:20:27] projekteja välittävä ja ja tota. Se oli tavallaan niin kun SKPN, [1:20:34] tämmöinen neuvostoliiton SKP, lle tarjoama eräänlainen [1:20:38] taloudellinen lahja. Sen lisäksi, että oli sitten [1:20:41] näitä erilaisia erilaisia suoraan, niin kun annettuja [1:20:45] raha-avustuksia ja ja vastaavia. Ja sitten SKP harrasti myöskin [1:20:50] ihan sijoitustoimintaa suomessa ja. [1:20:53] Ja ja tuota näin näin edelleen että toimi toimi myöskin niin [1:20:57] sanotusti kapitalistisen järjestelmän osana. [1:20:59] Mainitsit, että tehtaankadulta haettiin raha niin ketkä haki [1:21:04] keneltä mikä valuutta ja? Haluatko sä kertoa siitä [1:21:07] enemmän? Valuutta taisi vaihdella kyllä [1:21:10] kyllä niitä oli useita henkilöitä henkilöitä, mutta [1:21:13] ilmeisesti on niin, että että tuota keskeisimmät tämän näiden [1:21:18] tota suorien neuvostoavustusten kannalta keskeisimmät henkilöt [1:21:22] on on olleet tota ville. Ja pitkäaikainen puoluesihteeri [1:21:26] ja sitten sitten tuotua taisto sinisalo ja erkki kivimäkikin [1:21:31] ilmeisesti tiesi aika paljon asioista ja tässähän on [1:21:35] semmoinen mielenkiintoinen, mielenkiintoinen juttu, että [1:21:38] erkki kivimäki ja mauno koivisto oli aikanaan samoihin aikoihin [1:21:41] tuolla työväen säästöpankissa. Aika ilmeisesti läheisessäkin [1:21:46] tekemisissä keskenään ja ja tuota kivimäki oli sittemmin [1:21:51] SUOMI neuvostoliittoseuran. Seuran tuota palveluksessa, kun [1:21:55] neuvostoliitto. Alkoi hajoilla ja ja tota tuo [1:22:00] alporuin löytämistä asiakirjoistahan on käynyt ilmi [1:22:03] se että. Koivisto kgb n toiveesta niin [1:22:08] esitti silloiselle oikeusministeri hannele pokalle, [1:22:10] että jos nyt ei näitä NKPNN tukirahoja ainakaan tutkittaisi. [1:22:16] Eli eli tota ilmeisesti koivisto on ollut hyvin tietoinen tästä [1:22:20] ulkomaisen vaalirahoituksen roolista suomessa jo niin kuin. [1:22:25] Vuosikymmenten ajan. Onko tuollainen? [1:22:29] No vähintäänkin moraalisesti kyseenalaistanut, mutta tekkeekö [1:22:31] tuo? Onko toi laitonta? [1:22:34] No kysymys lienee paremminkin siitä, että kuka presidentti ja [1:22:37] tämmöisestä asiasta alettaisiin vastuuseen. [1:22:40] Niin kauan kun ei ole oikeuden päätöstä niin ei se kai [1:22:42] laitontakaan ole. Ja mainitsin tämmöisen henkilön [1:22:45] kun pessi sitten sä kirjoitat kirjassa pesin suunnitelmasta [1:22:48] niin liittyykö nämä yksi ja ja mikä on pesin suunnitelma? [1:22:52] Joo eli ville pessihän oli oli tota tämmöinen pitkään [1:22:57] kommunisti kommunistisissa liikkeissä toiminut henkilö jo [1:23:00] niinku maanalaisuuden kaudella eli eli siellä sotien välillä ja [1:23:05] vietti neuvostoliitossa aikaa opiskeli siellä ja. [1:23:09] Hänestä tuli sitten sitten kun tuota. [1:23:10] Toisen maailmansodan jälkeen SKP nousi nousi tuota julkisuuteen. [1:23:15] Niin hänestä tuli tämän uuden skp, n yksi keskeisiä [1:23:20] johtohahmoja ja hän oli hyvin pitkään nimenomaan se linkki, [1:23:24] johon neuvostoliitto luotti merkittävästi, joka piti meitä [1:23:27] etäyhteyksiä, että hänellä oli tämmöinen lempinimikin, jopa [1:23:31] kuin puhelinkeskuspessi. Ja jos puhutaan siitä, että. [1:23:35] Mikä oli nämä vallankumouspyrkimykset niin [1:23:38] niin tuota pessihän tarjosi tästä tämmöisen. [1:23:42] Tämmöisen tuota se on jäänyt. Itse asiassa se on tullut [1:23:45] suomalaisessa mediassa ja sitten myöskin siiain arkistoihin [1:23:47] päätynyt käännettynä se juttu. Eli näitä asioita seurattiin [1:23:51] jonkin verran myöskin tuolla länsi lännen suunnalla. [1:23:55] Ja pessi esitti pohjoismaiselle kommunisitovereille tämmöisen [1:23:59] salaisen suunnitelman, jossa idän kaupan riippuvuutta [1:24:03] hyödyntäen. Olisi otettu valtakommunistien [1:24:07] käsiin ja sitä kautta sitten pidetty huolta, että jatkossa [1:24:12] sitä ei myöskään sitä valtaa valtaa anneta pois. [1:24:16] Ja ja tota jos väitetään että tai puhutaan siitä että onko [1:24:20] idänkauppa poliittista, onko se neuvostoaikana ollut [1:24:23] poliittista? Tietysti. [1:24:26] Jossakin vaiheessa ehkä tuossa kaksituhattaluvulla oli putinin [1:24:29] ja jeltsinin kaudella semmoinen ajatus, että venäjä toimii [1:24:32] normaalilla markkinalogiikalla ainakin joillakin ihmisillä, [1:24:36] mutta mun mielestäni vastaus on kyllä siinä pesin pesin [1:24:40] suunnitelmassa, että kyllä se siinä vaiheessa jos tämmöinen [1:24:43] vipuvarsi on niin kyllä se ennen pitkää neuvostoliitto tai [1:24:48] venäjä. Niin kauan kun sen valtion. [1:24:52] Tietyt ominaispiirteet ovat sellaisia mitä ne nyt ovat, niin [1:24:55] kyllä se kääntää sen myös poliittiseksi vaikutusvallaksi, [1:24:58] koska ei siinä maassa ja ja ja toisaalta myöskin [1:25:01] kommunistisessa ajattelussa ideologisesti ei niissä ole [1:25:05] oikeastaan taloutta ja politiikkaa. [1:25:07] On on olemassa valtaa, joka sitten eri muodoissa saattaa [1:25:12] ottaa taloudellisia muotoja ja poliittisia muotoja, mutta ne on [1:25:15] niin kun. Ne on näin kiinni toisissaan ja [1:25:19] siinä mielessähän kommunismi. Jos mennään tälleen niinku [1:25:21] ideologiselle tai vähän korkealentoisemmalle puolelle [1:25:24] taas niin kommunismihan on nimenomaan venäjän kaltaisessa [1:25:28] maassa tavallaan luonnollinen hallinnan muoto, koska siinä on [1:25:33] se on se vahva ajatus siitä, että että poliittinen ja [1:25:36] taloudellinen valta on toisiinsa sidoksissa ja ja on se niin kun. [1:25:41] Mitä pidetään, ehkä voidaan kutsua yhteisöksi, mutta [1:25:45] käytännössähän se on. On ollut tämmöistä. [1:25:48] Harvainvaltaa feodalismia ja ja jos jos mietitään että mikä [1:25:53] esimerkiksi maaoorjuus oli valtava ongelma venäjän [1:25:57] kehityksen kannalta melko myöhäänkin vielä, niin kyllähän [1:26:02] se mitä mitä sitten kula tota kolhooseissa neuvostotalon [1:26:06] pojille tehtiin oli sisäiset passit, ei päässyt päässyt tuota [1:26:10] ilman kunnon syytä matkustamaan kaupunkiin ja niin edelleen. [1:26:14] Niin. Ei se nyt kovin paljon eroa [1:26:16] siitä loppujen lopuksi mitä se oli. [1:26:17] Se maaorjuus sitten että saarin aikana. [1:26:20] Ja siinä mielessä niin tämä tämä, että jos puhutaan, että [1:26:23] mikä on kommunismia ja venäläisyyttä niin niin ne on [1:26:26] aika tiukasti yksi yksi tuota tälleen mentaalisesti olleet [1:26:31] ainakin viime vuosisadalla. Historiallisesti myös näyttää [1:26:35] siltä, että kommunismi ja vankileirit kytkeytyy ainakin [1:26:38] jossain määrin yksi niin mikä on kommunismin ja vankileirien [1:26:41] yhteys suomessa. Sehän on tavallaan tosiaan [1:26:44] tosiaan niinku tuossa totesin jo aiemmin niin. [1:26:48] Tietysti kommunismin kannattaminen suomessa on [1:26:50] saattanut kummuta vankille eli traumoista monien ihmisten [1:26:55] kohdalla, koska se on se vuosi 18, mikä osaltaan ruokkii [1:26:59] äärivasemmistolaisuutta ja silloinhan puhutaan siitä [1:27:02] suhteellisen kuitenkin lyhyestä ajanjaksosta. [1:27:05] Milloin milloin tuota suljettiin punaisten puolella taistelleita [1:27:10] ihmisiä hyvinkin usein epäinhimillisiin oloihin. [1:27:13] Suomen nuoren tasavallan toimesta. [1:27:17] Ja sitten tietysti johtohahmoja oli jonkin verran, jotka oli [1:27:20] sitten pidempäänkin leireillä. Se on kompleksinen juttu. [1:27:25] Se on vähän niin kuin vähän niin kuin tämä niin kuin se on itse [1:27:30] asiassa venäjänkin osalta, että siinä on kommunisteillaan [1:27:32] tavallaan ollut tämä tämä, jos he on maan alla toimineet [1:27:35] saarivaltaa vastaan, niin he on sitten. [1:27:39] Päätyneet sinne ohrannan selliin tsaaren turvallisuuspalvelun [1:27:43] kuulusteltaviksi, jotka eivät ole olleet aina mitenkään heillä [1:27:45] kätisiä ja tuskinpa ne suomessakaan ollut aina [1:27:48] turvallisuus ihmiset niin heillä kätisiä. [1:27:51] Se on sitten tietysti myöskin helppo lähteä siitä, että jos se [1:27:55] tavallaan se. Malli mallioppiminen. [1:27:57] Kyllähän se toimii tässäkin, että että sitten sitten niin [1:28:02] kun. Tämmöinen brutaalipetti, niin se [1:28:04] on tavallaan käännetty vaan niinku ympäri. [1:28:08] Ja kyllä toki siis kulakit kommunisti ja neuvostoliiton [1:28:12] vankileirit. Kyllä ne nyt olivat paljon [1:28:16] epäinhimillisempiä, paljon brutaalimpia mitä mitä nyt [1:28:19] niinku yleisesti ottaen saarin ajan venäjän vankileirit ja ja [1:28:23] totta kai siis siis tuota NKVDN sellit. [1:28:28] Oli aika erilaisia kuin mitä ne on olleet tuolla suomen suomen [1:28:31] valpon osalta. Että että kyllä SUOMI nyt [1:28:34] kuitenkin on on puutteessa ja huolimatta ollut oikeusvaltio. [1:28:39] Ja ja tota. Näitä ei niinku siinä mielessä [1:28:42] pidä asettaa samalle viivalle. Mutta, mutta jos puhutaan siitä [1:28:47] mitä tuossa jo käsiteltiin, että onko kommunismilla väistämättä [1:28:50] tämmöinen totalitarismiin viettävä luonne ja teolliseen [1:28:54] joukkotuhontaan liittyvä luonne? Niin siinä mä jo vähän tätä [1:28:58] sivusin, että kyllä ne vankileirit on yleensä semmoinen [1:29:01] asia, mikä enemmän tai vähemmän suorassa muodossa sieltä sitten [1:29:05] lopulta paljastaa läpi. Mikä on radikaalein niin kun [1:29:09] asia mitä kommunismi on Suomessa edistänyt? [1:29:12] No kyllä mä nyt sanoisin, että se aika radikaalia on se [1:29:14] neuvostojärjestelmän tuominen suomeen, mitä ainakin merkittävä [1:29:17] osa kommunisteista pariinkin otteeseen edisti edisti hyvin [1:29:21] vakavasti. Että ei ei siinä mun mielestä [1:29:24] sen kummempaa radikalismia tarvita, jos puhutaan siitä, [1:29:27] että millä tavalla asiat näyttäytyy ulospäin. [1:29:30] Niin niin niin tuota. Kyllähän kaistolaisliike [1:29:34] nuortaistolaisuus ennen kaikkea tämä 60 seitsemänkymmentäluvun [1:29:38] vaihteessa nouseva noussut opiskelijaliiken niin. [1:29:42] Kyllähän se oli ehkä semmoinen. Erittäin näkyvä radikalismin [1:29:46] radikalismin muoto. Se oli ajan oloa nähdä tavallaan [1:29:49] yllättävä, koska koska suomihan oli talouskasvu ja SUOMI oli [1:29:53] monin tavoin liberalisoitumassa, nuorisoa oli valtavasti ja [1:29:58] sitten tämä nuoriso joka kaipaa niin kuin vapautusta omasta [1:30:03] mielestään ahtaasta henkisestä ilmapiiristä. [1:30:07] Niin sitten se lähtee tämmöiseen niin kuin marssitaan [1:30:10] hanhenmarssia. Kauluspaidat suorassa tuolla. [1:30:15] Ja ja tota edistetään kommunistidiktatuurin asiaa, [1:30:19] niin onhan se aikamoinen tämmöinen mentaalinen [1:30:23] kuperkeikka ja sitä, että mitä se psykologisesti on. [1:30:28] Mistä se on johtunut niin siitä on kirjoittaneet myöskin monet [1:30:32] entiset taistolaiset itse muun muassa riikka tannerin ja lauri [1:30:35] hokkasen hokkasen kirjat ja jukka mallisen kirjoitukset on [1:30:38] esimerkiksi semmoisia mikä kannattaa. [1:30:40] Kannattaa tästä asiasta lukea. Ja se on. [1:30:44] Siinä on ollut paljon myöskin varmaan tämmöistä [1:30:46] tukholmasyndrooma-ajattelua, että sitten kun nähtiin se mitä [1:30:49] phan prahan keväässä tapahtui niin on semmoinen ihmistyyppi [1:30:53] myöskin joka ihailee voimaa ja ja tuota vaikka vaikka oltaisiin [1:30:59] oltu tämmöisiä. Uudistusmielisiä [1:31:02] keskustavasemmistolaisia tai tai muuta niin niin sitten jos [1:31:06] nähdään, että tämmöiselle ikään kuin ole tilaa. [1:31:09] Niin niin sitten sitten osa näistä nuorisoradikaaleista, [1:31:12] niin he on tavallaan kääntyneet siihen siihen kapinaan mikä on [1:31:15] sallittua. Ja mikä on kuitenkin sitten [1:31:18] järkyttänyt? Ehkä heidän usein vaikkapa [1:31:21] vanhempiaan kotona tai ympäröivää yhteiskuntaa. [1:31:25] Ja kaisa kaistolaisuuden psykologinen tausta on jotakin [1:31:29] tämmöistä, mutta se mikä tietysti niin kun [1:31:32] taistolaiskeskuudessa keskustelussa usein jää [1:31:34] huomiotto, niin on se, että hehän olivat neuvostoliiton [1:31:37] reservi suomessa. Ja sitä ei pitäisi niinku [1:31:41] millään tavalla. He oli se vallankumouksen [1:31:42] reservi joka viime kädessä. Oli olisi ollut sitten sitten [1:31:47] tuota, jos oltaisi oltaisi siihen tilanteeseen menty että. [1:31:52] Että tota neuvostoliitto katsoo että se lähtee väkivaltaisesti [1:31:57] väkivaltaisesti turvaamaan etujaan suomessa tai tai tota [1:32:00] vallankumoukseen, niin kyllä kyllä se olisi se [1:32:02] taistolaisporukka ollut se mikä. Siellä on ensimmäisenä sabotö [1:32:08] sabotöinä ja kiväärit kädessä ja se oli semmoista touhua, mikä [1:32:11] hyvin monen yksilön kohdalla. Tietysti niin. [1:32:14] Sehän alkoi vähän niinku leikkimään. [1:32:16] Että se on on kiva. Kiva edistää kivoja asioita [1:32:20] ollaan ollaan kumouksen puolella ja. [1:32:23] Niin edelleen vähän vähän niin kuin keskenkasvuisten ihmisten [1:32:27] tämmöistä. Vallankumousromantiikkaa, mutta [1:32:31] aika nopeasti siitä sitten monien kohdalla tuli aika vakava [1:32:34] vakava. Mainitsit tällaisen termin kun [1:32:36] rahan kevät mikä se on? Rahan kevät oli. [1:32:40] Oli tuota kun tsekkoslovakia. 40 luvun jälkipuoliskolla ajautui [1:32:47] kuitenkin reaalisosialistiseksi valtioksi tämmöisen laittoman [1:32:51] kommunistikaappauksen myötä, jonka vaiheita nyt en lähde [1:32:54] tässä sen kummemmin kertaamaan, mutta mutta tuota. [1:33:00] Siellä oli tämmöinen, vähän niinku stalinistivalta jonkin [1:33:04] aikaa jopa. Ja oli kuitenkin kuitenkin [1:33:07] tämmöinen hyvin liberaali länsimielinen [1:33:09] keski-eurooppalainen valtiopiltaan kulttuurisesti ja. [1:33:14] Ja tota talous ei oikein ollut tämä stalimistinen talousmalli, [1:33:19] niin ei sopinut siihen. Senkkoslovakia oli hyvin [1:33:21] teollistunut maa. Ja tota ihmiset oli tottuneet [1:33:25] tottuneet tuota kuitenkin niinku henkiseen vapauteen ja varsin [1:33:30] suureen poliittiseenkin vapauteen vuosikymmenten aikana. [1:33:33] Ja se tavallaan se prahan kevät siihen alkoi tämmöisenä [1:33:36] kulttuurisena vastarintaliikkeenä, eli siinä [1:33:38] oli siinä oli kirjailijoita mukana ja näin edelleen [1:33:41] haluttiin. Haluttiin, että niinku tietyt [1:33:43] yhteiskuntaelämän osa-alueet ainakin saataisiin irti tästä [1:33:46] kommunistisesta doktriinista ja politiikasta. [1:33:50] Ja sitten se laajenee laajeni tämä uudistusliikehdintä ja [1:33:54] siihen alkoi jopa niinku kommunistipuolue itse suhtautua [1:33:57] sillä tavalla, että no voidaanhan me nyt katsoa vähän, [1:33:59] että jos tässä saisi vapaammin keskustella ja ei nyt [1:34:03] varsinaisesti ollut irtisanoutumassa vielä niinku [1:34:05] puolueen johtavasta asemasta, mutta mutta, niinku puhuttiin [1:34:09] siitä, että voisiko tässä nyt jonkinlaista poliittista [1:34:13] moninaisuutta? Sallia ja neuvostoliitto koki [1:34:17] tämän niin uhkaavaksi tämän tilanteen oman valtansa [1:34:21] kannalta, että sitten lähetti. Lähetti tuota panssarit prahaan [1:34:26] murskaamaan, murskaamaan tuota tämän uudistusliikkeen ja [1:34:30] siinähän sitten joutui. Joutui myöskin tsekkoslovakiaan. [1:34:33] Kommunistijohtoinen ripittäytymään ja varmistettiin, [1:34:37] että sitten jatkossa ollaan lojaaleja ja se oli valtava [1:34:40] valtavan suuri henkinen isku monille suomalaisillekin, koska [1:34:44] SUOMI on tsekkoslovakia. Tavallaan niitä pidettiin [1:34:46] kuitenkin samanlaisina maina. Ja ja se, että lännestä ei [1:34:50] tullut kuitenkaan sitten merkittävästi apua siinä. [1:34:54] Barcelona liitossa oli tämmöinen doktriini. [1:34:56] Nähtiin, että että sosialismia saa neuvostoliitto puolustaa [1:35:01] varsovan liiton maissa omassa etupiirissään, jos se tulee ja [1:35:04] sillähän oli sitten myöskin heijastusvaikutuksia suomeen, [1:35:06] että nähtiin selkeänä, että neuvostoliitto on tähän on [1:35:10] valmis ja b niin lännestä ei juuri muuta tule kuin sympatiaa [1:35:13] ja se oli se oli tota tietysti niinku kekkosen kohdalla se oli [1:35:17] suuri tämmöinen politiikan. Epäonnistuminen. [1:35:20] Hän koki sen ilmeisesti hyvin henkilökohtaisesti, että [1:35:22] neuvosto-ystävyys. Niin niin tuota ei välttämättä [1:35:27] taannut sitä, että hän olisi saanut tästä asiasta esimerkiksi [1:35:30] neuvostoliitolta. Semmoista tietoa mikä nyt sitten [1:35:34] olisi ollut ajantasaista, että hän koki, että hän häntäkin on [1:35:38] vähän vedätetty nenästä. Mauno koiviston kohdalla. [1:35:41] Siinä oli sitten useampiakin tekijöitä, joka oli [1:35:44] pääministerinä tuohon aikaan, että hänhän kertoi, että hän [1:35:48] itki niin ettei tietä nähnyt silloin kun kuuli kuuli tuota [1:35:53] tästä asiasta ja siinä oli tietysti varmasti huolta [1:35:56] suomesta, mutta siinä oli ehkä koiviston kohdalla myös [1:35:59] tämmöinen ideologinen elementti, että hän oli sairosti toivonut, [1:36:02] että olisi tämmöinen kolmas sosialismin reaalisosialisminkin [1:36:06] malli mahdollinen. Joka ei olisi niin kuin täyttä [1:36:09] neuvostososialismia, mutta ikään kuin jotain siltä väliltä [1:36:11] väliltä. Ja tää tää niinku suhtautuminen [1:36:15] tähän prahan kevään uudistukseen, niin se on hirveän [1:36:18] monitahoinen myöskin vasemmistolaisten keskuudessa, [1:36:22] koska osa vasemmistosta näki sen prahan uudistusliikkeen [1:36:25] tavallaan tämmöisenä. Puhuttiin ihmiskasvoista [1:36:28] sosialismista, että se olisi voinut olla semmoinen vaihtoehto [1:36:32] tälle kovalle neuvostokurille. Mikä olisi tehnyt sitten myöskin [1:36:36] tämmöisestä jonkinlaisesta sosialismista [1:36:39] kilpailukykyisemmän poliittisen tuotteen laajemmin maailmassa. [1:36:44] Ja se nähtiin tavallaan, että neuvostoliitto on siinä sitten [1:36:46] pettänyt myöskin vasemmiston, kun kun se on lähtenyt [1:36:51] murskaamaan tämmöisen uudistusliikkeen. [1:36:55] No tää on. Mä oon henkilökohtainen. [1:36:57] Mielipiteeni on että tuolla on vähän idealistista haihattelua, [1:37:00] että tommoinen kolmas tie olisi olemassa. [1:37:03] Että että jos nyt jotain kolmansia teitä on, niin [1:37:05] kyllähän hyvin monet markkinatalousmaat niin [1:37:09] käytännössä kaikki on jonkinlaisia sekatalouksia. [1:37:12] Mutta se, että se jotenkin tsekka slovakia olisi siinä [1:37:15] voinut jotenkin kehittyä tämmöiseksi idealistiseksi [1:37:19] malliksi, josta nyt sitten yhtäkkiä onnistutaan [1:37:21] toteuttamaan. Se mitä kysyit, että onko sitä [1:37:24] olemassa sosialismi jolla jolla on ihmiskasvat tai joka ei vietä [1:37:28] sinne vankileireille? Niin en mä tiedä miksi se olisi [1:37:31] onnistunut siellä prahassa sitten ilman [1:37:34] neuvostopanssareitakaan, mutta mutta. [1:37:35] Se oli hirvittävän suuri tragedia monille myöskin [1:37:38] vasemmistolaisille ja ja sille sille oli sitten vahva vaikutus [1:37:43] SKPN sisäiseen tilanteeseen, että että siitä vaikka tavallaan [1:37:47] SKPN koko olemassaolon perusta omalla tavallaan oli [1:37:51] neuvostosuhde, niin sitten siellä oli kuitenkin se porukka, [1:37:55] joka halusi vähän kauemmana olla neuvostoliitossa tai ainakin [1:37:59] että nyt näytettäisiin että. Että tota ei nyt ihan joka [1:38:02] asiassa oteta moskovan käskyjä vastaan ja sitten oli vielä [1:38:06] tietysti SKDLN sosialistisiipi, jossa närkästys oli. [1:38:09] Sanoisinko vielä vieläkin aidompaa, että kyllä kyllä eilen [1:38:13] alenius. Esimerkiksi niin kyllä hän [1:38:16] näyttää, että hän on ollut aivan aidosti pahoillaan siitä mitä [1:38:19] siellä tapahtui, samoin kuin mauno koivistuu. [1:38:21] Onko jotain mitä mulla on jäänyt kysymättä tai mikä meille on nyt [1:38:25] jäänyt käsittelemättä olennaista kommunismista suomessa? [1:38:31] Ehkä mä haluaisin kuitenkin painottaa tämän keskustelun [1:38:34] myötä. Me on käsitelty tässä asioita [1:38:36] paljon hypitty ajallisesti sieltä täältä. [1:38:40] Mutta siis jos tätä kirjaa nyt kirjaa nyt haluatte lukea, niin [1:38:43] tämä on tosiaan tämmöinen yleisesitys ja ja tota hyvinkin [1:38:48] niinku kronologisesti tuolta 1700 luvun ranskasta, sitten [1:38:54] sitten tuota suomeen. 1900 luvun alkuun ja sitten sitten mennään [1:39:00] ihan tänne vuoteen 2026 loppupuolella. [1:39:04] Ja aika lailla johdonmukaisesti että että tota varmasti tulee [1:39:09] olemaan paljon ajatuksia monilla ihmisillä mitä kirjassa olisi [1:39:13] pitänyt olla. Mitä siellä on liikaa? [1:39:17] Mitä puuttuu ja olisiko tämän nyt pitänyt olla sitten toisessa [1:39:20] paikassa? Pyydän kollektiivisesti anteeksi [1:39:24] jo jokaiselta, joka joka tuota näin ajattelee, että olen [1:39:29] kuitenkin parhaani mukaan pyrkinyt luomaan tässä semmoisen [1:39:31] kokonaiskuvan siitä mitä mitä tota olen. [1:39:35] Täällä takakansitestissä luvannutkin, eli ennen kaikkea [1:39:39] suomen kommunistisen liikkeen ja neuvostoliiton välisestä [1:39:42] suhteesta ja siitä miten tämä perintö on sitten heijastunut [1:39:46] meidän elämäämme. Toisaalta y aikana ja toisaalta [1:39:49] kylmän sodan jälkeen, että sanoisin kyllä, että jos [1:39:52] edellisestä kirjasta pidit pidit, niin tuota varmaan pidät [1:39:56] tästäkin ja äänikirjanakin. Tämä on sitten sitten pitäisi [1:40:00] olla saatavilla. Varmaan joku tämä lähetys tulee [1:40:02] julki, että jos tykkäät kuunnella niin. [1:40:05] Niin tuota sekin onnistuu. Mä en itse tykkää oikein [1:40:08] äänikirjoista, että se on se on kyllä kyllä tota niin monissa [1:40:12] kirjoissa hyvissä kirjoissa on se, että niissä pitää pystyä [1:40:15] palaamaan vähän takaisin ja prosessoimaan asioita [1:40:18] hiljaisemmin, mutta se on ihan maku asia. [1:40:21] Podcast-jakson rakentaminen on jossakin määrin samanlaista kuin [1:40:24] kirjan rakentaminen pois lukien. Tää syntyy aina vähän [1:40:26] kaaoksessa. Mullahan on tässä hirveä määrä [1:40:28] kysymyksiä, mitä mulla oli etukäteen ja sitten nää on tässä [1:40:31] kronologisessa järjestyksessä. Ja sitten jos mä lähden käymään, [1:40:33] eikö niin kronologisessa järjestyksessä tässä? [1:40:35] No sitten se keskustelu menee niinku tietyllä tapaa väärin kun [1:40:39] aina pitää palata johonkin semmoiseen. [1:40:40] Mihin sun äskeinen puheenvuoro ei päättänyt tai muuta. [1:40:43] Sitten mä oon tietoisesti hyppynyt vähän siellä täällä, [1:40:44] jotta siitä keskustelusta olisi jotain jännittävää. [1:40:46] Milloin kommunismin vaikutus alkoi heiketä suomessa, jos se [1:40:50] on koskaan alkanut heiketä. No kyllähän siis kommunismi [1:40:53] sinänsä ideologiana ja liikkeenä, niin miten se nyt [1:40:57] tunnetaan, niin kyllähän se sinne 1980 luvulle jäi. [1:41:02] Mutta tota onhan tietysti meillä edelleenkin yksittäisiä [1:41:07] yksittäisiä henkilöitä, joitakin pieniä liikkeitäkin, jotka [1:41:10] kommunistiseksi julistautuu. Mutta mä en oikeastaan [1:41:15] oikeastaan näe, että että sen niinku sen kommunismin mitä nyt [1:41:19] kommunismiksi. Nimitetään niin vaikutus [1:41:22] suomessa tänä päivänä olisi millään tavalla millään tavalla [1:41:26] suoraan merkittävä. Sitten on tietysti tämmöisiä [1:41:28] tämmöisiä tuota ideologisia tekijöitä. [1:41:32] Jotka on jääneet tavallaan niin kuin kommunistisesta ajattelusta [1:41:36] elämään vasemmistossa osittain ja jo jopa joskus muutenkin ja [1:41:40] jotka on toisaalta sen antikommunistisen asenteen myötä [1:41:44] jääneet elämään oikeistoon, jotka ei välttämättä mitkään [1:41:46] näistä näistä ole semmoisia jotka. [1:41:48] Sitten ei enää vastaisi kuitenkaan tämän päivän tämän [1:41:52] päivän todellisuutta tai jotka on niin kun vahvasti tämmöisessä [1:41:56] ideologisen ideologian värittämiä tekijöitä, että yksi [1:42:00] asia mitä mä oon täällä käsitellyt esimerkiksi niin on, [1:42:03] on tuo leneiden imperialismin teoria ja jo jossa oli tämä [1:42:08] ajatus, että imperialismi on kapitalismin korkein korkein [1:42:12] vaihe. Ja se, että millä tavalla tämä [1:42:14] niin kun sehän eli neuvostoliitossa ihan loppuun [1:42:16] saakka neuvostoliitto piti itseään tämmöisenä siirtomaiden. [1:42:20] Vapauttajana ja ja tota kolmannen maailman edunajajana [1:42:24] ja niin edelleen. Ja se on nimenomaan siis ennen [1:42:28] kaikkea vasemmisto sosiaalidemokraatit hyvin [1:42:32] pitkälti omaksui itse asiassa kansainvälisessä politiikassa [1:42:34] ainakin tämän osan neuvostoliiton jakamasta [1:42:38] maailmankuvasta ja se on kyllä semmoinen asia mikä on varsin [1:42:42] myöhään näkynyt monien suomalaisten asenteissa siihen, [1:42:46] että miten esimerkiksi ulkomaisiin konflikteihin [1:42:49] suhtaudutaan. Ja toisaalta siellä on näkynyt [1:42:52] myöskin oikeiston kohdalla, sillä tavalla peilikuvamaisesti, [1:42:55] että oikeisto ei välttämättä ole taas sitten sitten kyennyt [1:42:58] hahmottamaan kaikkia, koska on pidetty jotakin niin kun ikään [1:43:03] kuin neuvostoblogin henkisenä perillisenä tai muuta vastaavaa. [1:43:09] Mä otan tässä nyt esille sen esimerkin, että millä tavalla on [1:43:13] suhtauduttu. Kaasan tapahtumiin. [1:43:17] Tuon parin viime vuoden aikana ja toisaalta millä tavalla on [1:43:20] suhtauduttu 2010 luvulla? Syyrian tapahtumiin. [1:43:25] Ja ja tota tässä ei ole nyt tarkoitus lähteä ketään niin kun [1:43:31] mitään wota-palismia levittämään. [1:43:34] Päinvastoin ja mä tiedän, että oon vasemmistolaisia. [1:43:37] On monia jotka on puhuneet siitä mitä Syyriassa on tapahtunut. [1:43:42] On oikeistolaisia jotka eivät välttämättä kaikessa tue tue [1:43:46] tuota israelin nykyistä voimankäyttöä siinä määrin kun [1:43:51] se se on tuota sitä on harrastettu ja tottakai niin [1:43:54] kuin on paljon ihmisiä jotka kykenee irroittautumaan näistä [1:43:57] identiteetti kuvioista tässä suhteessa. [1:44:00] Mutta jos me katsotaan, että minkälainen määrä arabimuslimeja [1:44:04] on, niin sanotun vastarinnan akselin. [1:44:07] Basara lassarin toiminnan myötä. Murhattu ja verrataan sitä [1:44:14] siihen ääneen, mikä meillä on siitä pidetty. [1:44:16] Verrataan sitä siihen, mikä ääntä meillä on pidetty [1:44:18] kaasusta, niin ei mun mielestäni tarvitse muuta sanoa ja se tulee [1:44:23] viime kädessä. Itse asiassa se on tätä niin [1:44:26] kuin leninin ajatusta siitä, että maailma on jakautunut [1:44:31] tämmöiseen sorrettuihin, riistettyihin ja ja tuota [1:44:36] riistäjiin. Ja silloin jos jos tämmöinen [1:44:38] sitten jos ei olekaan selvää. Tämän maailmankuvan pohjalta, [1:44:43] että mihin joku ryhmä kuuluu, niin se aiheuttaa valtavan [1:44:46] määrän kognitiivista dissonanssia. [1:44:48] Ja tää on yksi semmoinen asia, mikä esimerkiksi leninin [1:44:51] leninismin perinnästä näkyy jopa niinku osassa maltillista [1:44:55] vasemmistoa ja ja niinku sanoin niin käänteistä jossain määrin [1:44:59] myös oikeistossa. Siitä on monta käsitystä, kun [1:45:01] ihmiset pohtii, että mitä historiasta oppii, niin [1:45:04] historioitsijana tietokirjailijana niin mitä [1:45:07] historiaa meille opettaa? Niin kyllähän historiasta [1:45:10] varmasti etenkin yksilötasolla voi oppia paljonkin. [1:45:14] Kyllä mä haluaisin uskoa että. Ja uskonkin vilpittömästi, että [1:45:18] jos nyt lähdetään siihen, että pohditaan vaihtoehtoja pohditaan [1:45:21] kontrafaktuaalisia kehityskulkuja, niin kyllä kyllä [1:45:24] mä kuvittelisin, että aika monta kertaa se että on vedottu [1:45:27] siihen, että historiassa on aiemmin kokeiltu tätä ei [1:45:30] toiminut niin kyllä se saa meidät varmaan toimimaan joskus [1:45:34] joissakin tilanteissa myöskin järkevämmin. [1:45:37] Mutta koska on vaan tapahtunutta historiaa niin täysin varmojahan [1:45:40] me ei voida olla siitä. Voihan se olla, että me [1:45:43] oltaisiin toimittu järkevästi ihan vaan sattumalta. [1:45:46] Ja tietysti voi olla, että toimitaan toimittajan tuota ei [1:45:51] niin kovin järkevästi, vaikka kaikki olisi nenän edessä, että [1:45:55] tuossa juuri hiljattain kävin puhumassa helsingin seudun [1:45:58] kauppakamarille riskihallinnasta ja otin tämmöinen fortumin. [1:46:02] Venäjä investoinnit oli siinä niin kun. [1:46:05] Siinä niinku tuon esitelmän pääaihe. [1:46:07] Ja kyllähän esimerkiksi tässä yhteydessä niin nousi esille [1:46:10] hyvin suoraan se, että vaikka on kuinka varoitettu ja vaikka on [1:46:13] riskit ollut tiedossa, niin jos on päätetty, että tietyllä [1:46:17] tavalla toimitaan siis jotain toisesta, niin sitten sitten [1:46:19] usein toimitaan, että että riskianalyysi ja [1:46:23] tiedustelutietoja analyysia, historian tutkimus ja kaikki [1:46:27] niin ne ne kuitenkin toimiakseen vaatii sen, että heitä myös. [1:46:31] Uskotaan. Ainakin silloin tällöin. [1:46:33] Ehkä fortum sitä kautta fortumin osakkeenomistajat, joita mekin [1:46:37] ollaan niinku valtion kautta, niin ehkä me saatiin taas tuta [1:46:40] mitä miten venäjä neuvostoperintö ja kommunismi [1:46:43] suhtautuu näihin fortumin tuotantovälineisiin? [1:46:46] No se on osittain neuvostoperintöä ja tietysti kgb [1:46:50] eli eli tota putin, joka tulee kuitenkin siitä kgb, n [1:46:54] traditiosta, niin se on neuvostoperintöä. [1:46:56] Toisaalta se on myöskin venäjän tämmöistä imperiaalista [1:46:59] perintöä, että ihan se omaisuudensuojatsaari [1:47:01] venäjälläkään mikään. Valtavan loistava ollut, mutta [1:47:05] niinku sanoin niin nämä on asioita jotka asenteellisesti [1:47:09] kytkeytyy hyvin läheisesti yksi ja en mä näe sitä sattumana, [1:47:12] että juuri venäjällä syntyi tämmöinen maailman ensimmäinen [1:47:17] reaali sosialistinen suurvalta. Siinä oli ideologian kannalta [1:47:22] monia tekijöitä, jotka siihen suuntaan ajavat. [1:47:25] Vuonna 2025 niin jossain laajuudessa tsekki kielsi [1:47:29] kommunismin. Menikö se näin? [1:47:31] Mä en nyt tarkkaan tiedä mitä siellä on, mitä siellä on tämä [1:47:34] lainsäädäntö? Lainsäädäntö tällä hetkellä, [1:47:37] että kyllähän siis joissakin valtioissa on rajoituksia [1:47:40] esimerkiksi kommunististen symbolien käytöstä. [1:47:45] En en en tiedä tiedä millä tavalla. [1:47:47] Toisaalta täähän on sitten taas vähän vähän tämmöinen kysymys, [1:47:50] että voihan sitä kieltää jonkun sanan käytön, mutta mutta tota [1:47:56] ei se mitään asenteita miksikään muuta. [1:47:58] Historioitsijalta ja tietokirjailijalta ei saisi [1:48:00] koskaan kysyä näin, mitä mä seuraavaksi? [1:48:02] Kysyn mä kuitenkin kysyn sen, pitäisikö suomessa kieltää [1:48:06] kommunismi? Ei mut suomessa pitäisi pitäisi [1:48:11] tuota. Ymmärtää. [1:48:16] Se että. Kommunismin symbolit kommunismi [1:48:19] historiallinen perintö ne on valtavan sensitiivisiä asioita, [1:48:24] eikä pelkästään vuoden 18 hävinneen osapuolen kannalta. [1:48:29] Suomessa on oikeasti ihmisiä, jotka on henkilökohtaisesti [1:48:33] joiden perheet joiden ystävät ovat kärsineet kommunistista [1:48:37] totalitarismista. Joita on, joiden perheenjäseniä, [1:48:41] joiden ystäviä joita itseään on viety vankileireille, joiden [1:48:44] perheen jäseniä on tapettu ja ja tota siinä ei ole kysymys siitä, [1:48:49] että että tota. Mikä on valtion valtion tota? [1:48:57] Velkasuhteessa bruttokansantuotteeseen tällä [1:48:59] hetkellä, vaikka se on oikeisto vasemmistokysymys, mutta mutta. [1:49:03] Siinä ei ole kysymys mistään niinku oikeisto-vasemmisto [1:49:05] tämmöisestä teknisestä politiikasta, vaan siinä on [1:49:08] kysymys oikeasti traumaattisesta historiasta. [1:49:12] Johon pitäisi suhtautua sen mukaisella kunnioituksella. [1:49:15] Tässä on tota. Tää on hyvä symboli. [1:49:19] Tässä esillä kun katsotaan. Vanha intialainen onnen symboli [1:49:24] ja Suomen ilmavoimien muki. Ilmeisesti näkyykö sinne [1:49:27] kameralle näkyy. Tästähän on nyt puhuttu, että [1:49:29] pitäisikö se, pitäisikö se kieltää vai pitäisikö tuo [1:49:32] vaihtaa ilmavoimien symbolina? No mun henkilökohtainen [1:49:35] mielipiteeni on se, että nata suomessa tämän voisi ihan [1:49:38] väärinkäsitysten välttämiseksi kyllä vaihtaa ilmavoimien [1:49:42] symbolina ja monessa maassahan tuo kauhistuttaisi ja [1:49:45] kauhistuttaakin varmaan. Ihmisiä. [1:49:49] Samaan aikaan me myydään tai tai täällä myydään. [1:49:51] Myydään tota krääsää on sirppi ja vasara ja ja tuota che [1:49:56] guevara ja lenin ja joissakin tapauksissa jopa stalinin kasvot [1:50:00] ja sitä ei pidetä ollenkaan mauttomana. [1:50:03] Mä nyt en tässä kontekstissa kun tuo on ilmavoimien mukia ja tota [1:50:06] niin edelleen ja symboli ei millään tavalla liity nyt tässä [1:50:09] yhteydessä ilmeisesti kansallissosialismiin, niin ihan [1:50:12] mielelläni juon siitä, enkä ole sitä kieltämässä. [1:50:15] Toivoisin että tällaisia asioita ei karnevalisoitaisi. [1:50:19] Liiaksi. Kiitos. [1:50:21] Taulin olivat massamurhaajia. Näihin sanoihin kiitos pekka [1:50:25] virkki kun olit vieraana, mä arvostan erittäin paljon. [1:50:28] Kiitoksia. Ja kuulijalle. [1:50:30] Jos et ole kommunisti niin tilaa kanavalla. [1:50:32] Laita peukku ylös. Muista tilata kuuntelija podcast [1:50:34] youtubessa ja heittää spotifyssa 5 tähteä nähdään taas seuraavan [1:50:38] jakson parissa. Se on moi. Shows are listed from Apple Podcasts' charts and directory, and Podcast Index where it is used. Every show and episode belongs to its publisher and plays from the publisher's own feed; this site hosts none of them.