# Liisa Keltikangas-Järvinen: PSYKOLOGI: Miten YLTIÖYKSILÖLLINEN Kulttuuri Saa Meidät Voimaan Pahoin

An episode of [Kuuntelija-podcast](https://invisiblenetwork.ai/podcast/1859676343), 17 Jan 2026, 2 h 41 min.

Audio: https://traffic.megaphone.fm/APO7729663386.mp3

SEURAA SPOTIFYSSA! (Seuraajia jakson lataushetkellä: 6723 kpl) Psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikanagas-Järvinen on suomalaisen temperamenttitutkimuksen uranuurtaja ja luetuimpia tietokirjailijoitamme. Hän on käsitellyt teoksissaan itsetuntoa, sosiaalisuutta ja temperamentin vaikutuksia hyvinvointiin. Hänen tutkimustietoon perustuneet teoksensa ovat ravistelleet luutuneita käsityksiä ja olleet tärkeitä keskustelunavauksia. Keltikangas-Järvinen valittiin Vuoden professoriksi 2008. Hän sai Helsingin yliopiston J. V. Snellman -palkinnon 2008 ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Hänen teoksensa Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot (2010) sai Lauri Jäntin säätiön tietokirjapalkinnon "merkittävänä yhteiskunnallisena puheenvuorona". Keltikangas-Järvinen on palkittu merkittävästä urastaan Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinnolla vuonna 2019 ja Tietokirjailijat ry:n Warelius-palkinnolla 2025. Overtonin ikkunan karmit tärisevät, kun Liisa Keltikangas-Järvinen pohtii itsekästä nykyaikaa, yhteiskunnassamme rehottavaa narsismia, lasten kasvatusta, koululaitosta, yliopistojen erikoisia kommelluksia ja kaikkea muuta toivottavasti mielenkiintoista. Jakson pääteemana on Liisa Keltikangas-Järvisen uusi juuri ilmestynyt kirja "Itsekkyyden aika – Miten yltiöyksilöllinen kulttuurimme sai meidät voimaan pahoin". Kaikki aiheet pyörivät tämän teeman ympärillä. Toivottavasti pidät jaksosta. TILAA KANAVA. Jakso kuvattu 13.1.2026. Haluatko tukea ohjelmaa ja nähdä jaksot ennakkoon? Liity jäseneksi: https://creators.spotify.com/pod/profile/kuuntelija/subscribe AIKALEIMAT (00:00) Alkusanat (02:47) Jakso alkaa (04:57) Ahdistuneisuus (06:14) Narsismi (20:20) Ihmissuhteet, hyötysuhteet (32:30) Itsekkyyden historia (35:48) Yliopistolla (47:32) Lapsiaikuinen (51:05) Primaari narsismi (55:54) Älypuhelin lapselle (1:21:40) Somen haitat (1:33:11) Tahdistus häviää (1:36:36) Cancel-kulttuuri (1:41:00) Edelliset sukupolvet (1:43:11) Tunteet (1:48:28) Masentuneita seurataan (1:49:15) Sukupuolierot somessa (1:50:47) Onnellisuuden tavoittelu (1:58:39) Itsekehun haitat (2:03:09) Graduahdistus (2:07:15) Toksinen onnellisuus (2:08:32) Suhteellinen moraali (2:13:24) Tiede & politiikka (2:17:06) Työelämä (2:25:10) Kirjan nimen tarina (2:27:00) Pois itsekkyyden ajasta (2:31:03) Tulevat sukupolvet Yhteistyössä https://soposoap.com/discount/RONI10 (alekoodi: RONI10) (ALOKOODI RONI10) https://taloyhtiosaasto.fi/ https://pankkiarvio.fi Tue Patreonissa https://patreon.com/c/roniarvonen Somet https://www.youtube.com/@Kuuntelijapodcast https://www.tiktok.com/@roniarvonen https://www.instagram.com/roniarvonen https://www.linkedin.com/in/roniarvonen https://www.facebook.com/roni.arvonen 𝕏 https://x.com/RoniArvonen Kuuntelija-podcastin tunnusmusiikki: © Elias Sinervo, säveltäjäkitaristi Tässä jaksossa käsitellään eri kansanryhmien tai väestöryhmien tilastollisia eroja, kulttuurisia piirteitä tai käyttäytymismalleja. Keskustelussa ei koskaan tarkoiteta, että koko kansanryhmä tai kaikki sen jäsenet olisivat jollain tavalla samanlaisia tai kollektiivisesti vastuussa mistään. Korostamme, että kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo riippumatta taustasta. Ihmisarvo on jakamaton. Jokaisesta ryhmästä löytyy sekä hyviä että huonoja yksilöitä, ja kenenkään teot eivät koskaan oikeuta yleistämään syyllisyyttä koko ryhmälle. Kritiikki kohdistuu aina konkreettisiin ilmiöihin, tilastoihin, toimintatapoihin tai ideologioihin — ei ihmisiin etnisen tai muun ryhmäidentiteetin perusteella.

## Transcript

[0:06] Tervetuloa kuuntelin ja-podcastin pariin.
[0:08] Mun nimi on roni arvonen ja tänään me sukelletaan syvälle
[0:12] psykologia maailmaan vieraana psykologian emeriittaprofessori
[0:16] liisa keltikangas järvinen, jonka kanssa keskustelemme
[0:19] nykyään itsekkyydestä ja kaikesta.
[0:21] Toivottavasti mielenkiintoisesta.
[0:24] Jos pidät psykologiasta tilaa kanava laita peukku ylös ja
[0:27] hypätä videota youtubessa ja jos haluat pikakelata suoraan liisan
[0:31] ekaan puheenvuoroon ruudulla sekä jakson.
[0:33] Kuvauksessa on sulle aikaleima liisa keltikangas järviseltä on
[0:38] ilmestynyt uusi kirja, jonka nimi on itsekkyyden aika.
[0:41] Miten yltiö yksilöllinen kulttuurimme sai meidät voimaan
[0:45] pahoin iso lukusuositus. Tämä myytiin välittömästi.
[0:48] Oliko samana päivänä kello 3.00, niin koko eka painos oli myyty,
[0:51] että saakohan näitä jostain en tiedä seuraavassa mä luen liisa
[0:55] keltikangas järvisen esittelyn kirjan viimeisiltä sivuilta
[0:59] psykologian emeriittaprofessori liisa keltikangas järvinen on
[1:02] suomalaisen temperamenttitutkimuksen uran.
[1:04] Ja ja luetuimpia tietokirjailijoitamme hän on
[1:07] käsitellyt teoksissaan itsetuntoa, sosiaalisuutta ja
[1:10] temperamentin vaikutuksia hyvinvointiin.
[1:12] Hänen tutkimustietoon perustuvat teoksensa ovat ravistelleet
[1:15] luutuneita käsityksiä ja olleet tärkeitä keskustelunavauksia.
[1:18] Ketikangas järvinen valittiin vuoden professoriksi 2008.
[1:22] Hän sai helsingin yliopiston JV snellman-palkinnon 2008
[1:26] ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä.
[1:29] Hänen teoksensa sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot 2010 sai
[1:32] lauri jäntin säätiön tietokirjapalkinnon.
[1:35] Merkittävänä yhteiskunnallisena puheenvuorona keltikangas
[1:38] järvinen on palkittu merkittävästä urastaan suomen
[1:40] kulttuurirahaston suurpalkinnolla vuonna 2019 ja
[1:44] tietokirjailijat RYN varelius-palkinnolla 2025 ja
[1:49] kirjan takokannessa lukee seuraavaa ja mainittakoon, että
[1:53] kirjailijan luvalla referoin tässä hänen teostaan tai mitään
[1:55] referoin, kun luen suoraan mitä tehdä, kun yksilöllisyys muuttuu
[1:59] itsekkyydeksi? Minä keskeisessä maailmassa
[2:01] ihmisen odotetaan keskittyvän ennen kaikkea itseensä.
[2:04] Täytyy rakentaa brändiä. Seuraajia ja näyttää kaikille,
[2:07] että menestys on omissa käsissä. Jos menestystä ei tule, sekin on
[2:11] oma vika. Tämänhetkisessä kulttuurissa.
[2:13] Me monet aiemmin narsismin häiriön kuuluviksi katsotut
[2:17] piirteet ovat muuttuneet hyväksyttäviksi.
[2:19] Kun ihminen yrittää toimia yltiö yksilöllisyyttä suosivien
[2:23] ihanteiden mukaan, hän alkaa voida huonosti huonosti.
[2:26] Menee myös yhteiskunnalla, kun ponnisteluyhteisten asioiden
[2:29] hyväksi ei enää kiinnosta. Miten tähän on tultu ja miten
[2:31] voimme kääntää kehityksen suunnan?
[2:33] Liisa keltikangas järvinen pureutuu minä keskeiseen elä.
[2:36] Lupaamme avaa itsekkyyden nousun taustoja, kertoo
[2:39] itsekeskeisyyden yllättävistäkin vaikutuksista ja näyttää suuntaa
[2:43] kohti terveempää kulttuuria. Seuraavassa liisa keltikangas
[2:47] järvinen ja tervetuloa kuuntelija podcastiin
[2:50] psykologian emeriittaprofessori liisa keltikangas järvinen,
[2:54] kiitos. Menikö esittely oikein?
[2:56] Kyllä meni ihan oikein. Mahtavaa.
[2:58] Sanoit tuossa hississä, että ja mainittakoon kuulijoille sinun
[3:01] kaupat on tehty. Niin sanoit tuossa hississä,
[3:04] että koko painos meni samana päivänä heti niin miten se nyt
[3:07] silleen. Ei minulla ole siihen yhtään
[3:10] mitään selitystä. Mä luulen, että mä olen ihan
[3:12] yksi hämmästynyt ja hämmästynyt. Taitaa olla ve SOY kin.
[3:17] Ehkä se selitys sitten on, että tätä asiaa ovat aika monet
[3:21] miettineet, että että en kertonut mitään semmoista, että
[3:25] ihmiset sanoisivat, että en paljon koskaan tullut
[3:28] ajatelleeksi. Eiköhän se liene selitys
[3:30] iloinenhan meillä on tietenkin tulee olla.
[3:32] Kyllä. Ja mistä lähtien ajatus
[3:35] kirjoittaa tää kirja mikä on kirjan tarina?
[3:37] Kirjan tarina on seuraava. Ensimmäinen ajatus oli se, että
[3:41] että minä halusin kirjoittaa, koska se on minun harrastukseni.
[3:44] Mä niin kuin minä elän kirjoittamisesta, joku elää
[3:48] taiteesta ja kuka elää mistäkin ja ja se on se, mitä minä
[3:52] rakastan. Ja sitten oli tämmöinen.
[3:57] Oli 2 vuotta sitten oli kirkolla.
[3:59] Oli tämmöinen teemavuosi, kun toivon vuosi.
[4:03] Ajatus oli että mitenkä saadaan nuorisolle enemmän tulevaisuuden
[4:08] toivoa ja tässä yhteydessä järjestettiin erilaisia
[4:10] paneelikeskusteluja ja osallistuin sitten panelistina
[4:15] yksi keskusteluun ja siinä syntyi sitten paljon pitempi
[4:19] keskustelu yleisön kanssa ja tavallaan itse tavoittelin näitä
[4:24] teemoja. Silloin meillä oli vielä mitään
[4:26] selkeätä kuvaa. Mutta siinä keskustelussa syntyi
[4:29] semmoinen ajatus, että psykologialla voisi olla jotain
[4:32] selitystä tähän ja jotain semmoista selitystä, mitä
[4:36] aikaisemmin ei ole ole tarjottu. Siis tähän nykyaikaan, minkä
[4:40] monet kokevat, jossa monet kokevat ahdistavia asioita ja
[4:44] vaikeuksia ja sitten lähdin pyörittelemään päässäni
[4:48] psykologisia kehitysteorioita ja ylipäänsä psykologisia teorioita
[4:53] ja. Näin se kirja sitten lähti
[4:55] liikkeelle. Mikä nykyihmistä sitten ahdistaa
[4:59] kun mainitsit? Tämä oikein mielenkiintoista,
[5:02] että mikä ahdistaa, koska nykyihmistä ahdistaa.
[5:05] Sehän on tämä idea, että ahdistaa, ahdistaa.
[5:08] Mutta sitten kun lähdetään kysymään mikä ahdistaa niin
[5:11] siihen ei välttämättä olekaan suoraa vastausta.
[5:15] Siis elämä ahdistaa tällä hetkellä se lienee tämmöinen
[5:19] tämmöinen tuota. Ylätason vastaus ja elämä
[5:24] ahdistaa länsimaissa joka paikassa ihmisiä.
[5:28] Ja nyt tietenkin voidaan helposti sanoa, että elämme
[5:31] vaikeita aikoja ja sehän on on totta.
[5:34] Meillä on hyvin tämmöinen, melkoinen, historiallinen vaihe
[5:38] selkeästikin meneillään, mutta on meillä ennenkin ollut näitä
[5:41] vaikeita vaiheita jopa vaikeampia vaiheita on ollut.
[5:45] Ja ja tämä ahdistuksen määrä ei kuitenkaan ole suhteessa siihen,
[5:50] mikä on meidän elintasomme ja mitä mahdollisuuksia meillä on
[5:55] elämää ja muuta, että tässä on kuitenkin ristiriita, vaikka
[5:59] meillä on, että tämmöisiä suuria haasteita olemassa olemme
[6:03] ahdistuneempia kuin mitä meidän tämmöinen taloudellinen,
[6:08] terveydellinen, koulutuksellinen ja niin edelleen.
[6:11] Tilanteemme antaisi aiheen olettaa.
[6:14] Kirjassa mainitaan väliotsikossa, että narsismista
[6:17] olisi tullut uusi normi. Niin mitä tarkoitat?
[6:21] Minä tarkoitan sitä, että tämä kuvaus narsismista havahduttaa
[6:26] ihmiset usein ajattelemaan mistä on kyse ja nyt me ei ihan
[6:30] ensimmäiseksi haluan niin kuin korostaa sitä, että ei
[6:34] yhteiskunta ole häiriytynyt eikä meidän.
[6:39] Narsismin määrä häiriöönä ole mitenkään merkitsevästi
[6:43] lisääntynyt. Ei ainakaan niin paljon, että se
[6:46] voisi selittää tämän tilanteen, mutta kun otan esimerkin
[6:50] narsismista ja kerron minkälaisilla asioilla sai
[6:55] seitsemänkymmentäluvulla narsismi diagnoosin ja mitä
[6:59] narsismilla psykiatriassa tarkoitetaan, niin se
[7:02] havahduttaa ihmisessä. Semmoinen konkreettinen kuvaus
[7:06] kuvaus siitä että että me, että me, että kulttuuri on muuttunut,
[7:10] se kertoo siis nimenomaan tämän, että kulttuuri on muuttunut.
[7:13] Se, että semmoisista asioista. Jos 150 vuotta sitten olisi
[7:17] todella saanut häiriödiagnoosin. Niitä pidetään tällä hetkellä
[7:21] normina että se on enemmän tämä kun olen verrannut narsismiin
[7:26] tätä aikaa niin se on ollut enemmänkin tämmöinen niinku
[7:29] konkreettinen havahduttaminen siihen, että muutos on todella
[7:34] muutos on todella tapahtunut. Sehän kuvastaa tämä muutoshan
[7:39] kuvastaa tämmöistä ihmisen joustavuutta.
[7:42] Ihminen ihmisellä on hyvin vähän.
[7:45] Jos ollenkaan tämmöisiä valmiita, synnynnäisiä tapoja ja
[7:50] tämmöisiä niinku vaistojen ohjaamia lajityypillisiä tapoja
[7:54] kuinka olla muiden kanssa kuinka elää, kuinka toimia vaan.
[7:59] Ihminen on tämmöinen kulttuurien osittainen, siis sekä
[8:03] biologinen, mutta myöskin kulttuurin tuote.
[8:06] Kun ihmiselle kerrotaan, että hänen ensimmäinen tehtävänsä.
[8:10] On olla yhteisön jäsen pitää huolta muistaa olla
[8:14] altruistinen, olla velvollisuudentuntoinen koko
[8:17] ajan kiinnittää huomiota muihin. Hän toimii niin ja hän on
[8:21] tyytyväinen. Sitten kun hänelle kerrotaan,
[8:25] että hänen ensimmäinen tehtävänsä on ottaa oma itsensä
[8:28] projektikseen miettiä omia tunteitaan, miettiä itseään,
[8:32] milloin hän voi hyvin, milloin hänestä tuntuu tältä, milloin
[8:36] tuolta hän pitää itsestään selvänä, että näin täytyy toimia
[8:40] ja se on hänen. Oikeutensa, ellei suorastaan
[8:44] velvollisuutensa. Ja tämä kuvastaa ihmisen
[8:47] tämmöistä. Sisäistä autonomiaa tämmöistä
[8:51] adaptia adaptiivisuutta, että että hän nopeasti kykenee
[8:57] ryhtymään elämään sillä tavoilla niin sillä tavalla, niin kuin
[9:01] hänelle kerrotaan, että on sopivaa toivottavaa hänelle
[9:05] hyväksi ja odotettavaa ja aina tehdessään.
[9:08] Näin hän kuvittelee löytäneensä jotain hyvin oleellista ja
[9:13] uutta, ja hän toimii tällä tavoin.
[9:15] Tää on siis toisaalta tämä on ihmisen vahvuus.
[9:18] Joka varmistaa sen, että ihminen nopeasti sopeutuu erilaisiin
[9:23] olosuhteisiin ja kykenee elämään monenlaisissa olosuhteissa.
[9:28] Siitä voi tulla myöskin ihmisen heikkous silloin kun hän itse
[9:34] lähtee rakentamaan itselleen semmoista kulttuuria, jossa hän
[9:37] yhtäkkiä ei voikaan enää hyvin. Ja tää on nyt niinku tämän ajan
[9:41] kysymys, että onko meillä tullut tämmöinen tämmöinen ristiriita,
[9:45] että me olemme rakentaneet kulttuurin jossa.
[9:48] Taloudellisesti voidaan paremmin kuin koskaan aikaisemmin
[9:52] terveydenhuollon koulutuksen tämmöisten asioiden kanssa
[9:55] paremmin kuin koskaan aikaisemmin, mutta
[9:58] samanaikaisesti psyykkisesti huonommin kuin koskaan
[10:02] aikaisemmin. Tää on niinku tämmöinen suuri
[10:06] suuri tämän hetken kysymys. Ja narsismi voi olla tällainen
[10:11] nykyajan muotisana, että sitä leimaa heitetään aika helposti
[10:14] ja aika harvoin kuitenkaan törmää, että kuka määrittelisi
[10:16] mitä se oikeasti tarkoittaa. Niin mitä tarkoittaa narsismi?
[10:21] Niin siitähän on tullut tällä hetkellä tämmöinen yleisen
[10:24] tämmöinen niinku yleisesti käyttöönotettu sana.
[10:27] Jos en pidä jostain ihmisestä, niin esitän, että hän on.
[10:31] Hän on narsisti ja sitä käytetään missä tahansa
[10:34] yhteyksissä ja ja sitä käytetään myöskin täydellisesti väärin,
[10:38] että se että selitetään narsismina asioita joilla ei
[10:41] koskaan joilla ei ole mitään tekemistä narsismin kanssa.
[10:45] Siitä on tullut tämmöinen yleinen paha.
[10:48] Narsismi tarkoittaa tämmöistä luonteen kehityksen häiriötä.
[10:52] Se ei ole kognitiivinen häiriö, joka tarkoittaa sitä, että että
[10:57] narsisti ja voi menestyä erittäin hyvin nousta
[11:01] yhteiskunnassa hyvin korkealle paikalle.
[11:03] Se ei ole siis kognitiivinen, eikä se varsinaisesti ole
[11:07] myöskään mielenterveyden häiriö, kuten ovat masennus, ahdistus,
[11:11] sosiaalinen paniikki, vaan se on nimenomaan luonteen kehityksen
[11:14] häiriö. Ja siihen liitetään tämmöisiä
[11:17] asioita, kun ensinnä tämmöinen ja minäkeskeisyys self
[11:20] referenssi, että kaikki asiat arvioidaan sen mukaan mitä
[11:24] minulle on niistä hyötyä. Minä olen maailman napa, minua
[11:28] eivät liikuta yhteiset säännöt, koska ne eivät ole, ne ovat
[11:32] tommoisia, ne eivät ole minua varten, vaan ne ovat tuommoisia
[11:35] keskinkertaisia ihmisiä varten, jotka niitä tarvitsevat.
[11:38] Siis tämmöinen omahyvä on kaiken lähtökohta.
[11:42] Omat oikeudet on kaiken lähtökohta.
[11:44] Sitten tästä seuraa tämmöinen tarve manipuloida tarve käyttää
[11:49] valtaa tarve pyöritellä ihmisiä rakentaa hovia ympärilleen.
[11:55] Tähän liittyy myöskin tämmöinen, koska se on periaatteessa se on
[11:59] minän kehityksen häiriö, niin tähän selfrever tämmöiseen
[12:03] niinku minäkeskeisyyteen liittyy tämmöinen epämääräinen minäkuva
[12:08] ihminen määrittelee koko ajan itseään koko ajan.
[12:11] Taas hän löysi itsensä ja nyt hän olikin tämmöinen ja nyt
[12:14] hänestä löytyi. Tämmöisiä asioita.
[12:17] Tämä ei kuulu aikuisen ihmisen aikuisella ihmisellä pitäisi
[12:21] olla tämmöinen pysyvä minä kuva, että tai johtaa vähintäänkin
[12:25] johdonmukainen minäkuva, että sitä ei koko ajan tarvitse etsiä
[12:28] löytää ja määritellä. Narsistilla tämä selitys tälle
[12:33] jatkuvalle itsensä määrittelylle on tämmöinen, jota kutsutaan
[12:37] narsisti peilisuhteeksi, joka tarkoittaa sitä, että hänellä ei
[12:41] ole pysyvää. Minäkuvaa, vaan hän on juuri
[12:43] niin hyvä kun mitä hän onnistuu tekemään, kuinka paljon häntä
[12:47] kehutaan. Kiitetään nuoleskellaan ja ja
[12:51] tuota ja tällä tavoin niin kuin tuetaan ja sinä päivänä, kun hän
[12:55] saa kritiikkiä, hän muuttuu huonoksi.
[12:58] Hänellä ei ole siis ajatusta, että että minä epäonnistun ja
[13:02] teen ikäviä asioita joskus. Mutta minulla säilyy
[13:06] tietynlainen ydin minä vaan eihän muutu hyväksi ja huonoksi
[13:09] sen mukaan, miten hänellä tuota mitään hänen ympärillään olevat
[13:14] ystävät hänestä kertovat. Tätä kutsutaan peilisuhteeksi.
[13:18] Sitten tähän sitten sitten tähän kuuluu.
[13:20] Seuraavaksi siis se tämän itsekeskeisyyden ja ja tämmöisen
[13:24] horjuvan, minäkuvan, joka siis sinänsä tarkoittaa erittäin
[13:29] huonoa itsetuntoa, puuttuvaa itsetuntoa, joka joka on sinänsä
[13:33] yllätys, että ulospäin näyttää aina siltä, että narsisti on
[13:37] erittäin itsevarma ja hänellä on vahva minäkuva, mutta kuitenkin
[13:41] hän koko ajan hakee sitä kehumista ja ja arvostusta on
[13:46] siitä riippuvainen. Sitten tähän kuuluu
[13:49] tunne-elämässä tietty tietynlaisia ongelmia.
[13:53] Narsistilla narsistilta puuttuvat tai ainakin ovat aika
[13:57] heikkoja semmoiset tunteet, jotka ohjaavat ihmisten
[14:01] sosiaalista vuorovaikutusta. Kun ihme voidaan tunteita
[14:05] voidaan luokitella monella tavalla, mutta yksi minun
[14:08] mielestäni hyvin havainnollinen luokittelu on tämä, että meillä
[14:11] on tällaisia niin sanottuja syö vai tunteita, jotka pitävät
[14:16] meidät elossa. Pelko säikähdys, pelko,
[14:19] tarvitseeko, hyökkäänkö vai pakenenko?
[14:22] Joiden joiden tarkoitus nimenomaan on, on se, että
[14:25] täytyy nopeasti reagoida tietää miten toimia niin että säilyy
[14:30] elossa. Sitten meillä on seuraava
[14:32] kategoriaa tunteita, jotka jotka ovat tulleet tässä tässä tuota,
[14:37] niin kun niiden sanotaan kehittyneen siinä
[14:41] evoluutiovaiheessa, jossa ihminen rupesi muodostamaan
[14:45] savannilla yhteiseloa ja ryhmiä. Tunteita, joiden tarkoitus on
[14:50] tukea yhdessäolo. Tehdä ihminen lojaaliksi
[14:54] toiselle koperatiiviseksi kykeneväksi vuorovaikutukseen
[14:58] luotettavaksi. Siis tämän tapaiset tämän
[15:01] solidaarisiksi. Tämän tapaiset tunteet ja tässä
[15:05] vuorovaikutuksessa perustunteet ovat häpeä ja syyllisyys, koska
[15:11] ne ohjaavat kuinka toimia sosiaalisesti toisen kanssa.
[15:15] Häpeä ohjaa ihmistä. Noudattamaan yhteisiä hyviä
[15:19] normeja. Ihminen häpeää silloin kun hän
[15:21] mokaa. Sosiaalisessa tilanteessa hyvin
[15:25] pieni lapsikin jo kykenee tuntemaan häpeää ja ihminen
[15:29] kokee syyllisyyttä silloin kun hän rikkoo itse sisäistämiään
[15:33] sisäisiä normeja. Hän kokee, että hänen pitäisi.
[15:36] Tämä on oikein. Tämä on väärin.
[15:38] Hän tekee väärin ja tietää sen olevan väärin.
[15:41] Hän kokee syyllisyyttä. Siis nämä tunteet ovat tärkeitä
[15:44] ja niiden tarkoitus on ohjata meidän sosiaalista
[15:47] vuorovaikutusta. Nää puuttuu narsistilta, hänellä
[15:50] ei ole tämmöisiä tämmöisiä ohjaavia tunteita.
[15:53] Hänellä on voimakas kateus on hänen tunteensa tarve
[15:57] manipuloida koko ajan muiden tunteita ja sitten viimeinen on
[16:00] tämän narsistin ihmissuhteet, jossa me olemme.
[16:05] Hyvin lähellä jo tätä ihan narsismin häiriötä narsisteilla.
[16:09] Kaikki ihmissuhteet ovat hyötysuhteita.
[16:11] Hänellä ei ole emotionaalisia ihmissuhteita.
[16:14] Hän laskee vaan mitä on hyötyä. No meillähän on tällä hetkellä
[16:18] jatkuva puhe siitä, kuinka ihmissuhteet kuormittavat kohta
[16:23] kaikki ihmissuhteet kuormittavat ja uusi trendi on nyt tämä, että
[16:26] täytyy tajuta kuinka kuormittavaa on ollut suhde
[16:29] vanhempiin. Ja ratkaisu ei ole koskaan se,
[16:33] että ollaan armollisia vaan armollisia ollaan vaan
[16:37] itselleen. Koko ajan, että trendihän on
[16:40] tuolle itsellesi armollinen, mutta siihen puheeseen ei kuulu,
[16:43] että olen välillä vähän muillekin armollinen ja ymmärrän
[16:46] vähän heitäkin, jolloinka, jolloinka tuota me lähestymme.
[16:51] Tässä tämmöistä, että ihmisen täytyy koko ajan arvioida mitä
[16:53] hyötyä hänellä on myös läheisimmistä ihmissuhteista ja
[16:57] jos ei niistä ole hyötyä, niin ohje ei ole se että ne
[17:02] ratkaistaan sovitaan. Pyydetään anteeksi, ratkaistaan
[17:07] ongelmia vaan aina pannaan ihmissuhteet poikki.
[17:10] Tää on narsisti maali. Nää on niinku pähkinänkuoressa
[17:13] voisi sanoa että että tuota että näihin asioihin keskittyy tämä
[17:18] narsismin häiriö. Minäkeskeisyyteen oman
[17:21] mielihyvän tuottamiseen epävarmaa minäkuvaan jota koko
[17:25] ajan täytyy testata hakea hyväksyntää.
[17:27] Pidittekö minun ulkonäöstä? Pidittekö näistä asioista
[17:32] tunteiden ongelmat ja sitten tämä tuota ihmissuhteiden
[17:36] muuttuminen. Vuorovaikutuksesta niin kun oman
[17:40] mielialan säätelijöiksi ja oman kylän jatkeeksi, et ne ei
[17:43] olekaan enää vuorovaikutusta. Vai niitä mitataan koko ajan sen
[17:47] mukaan mitä hyvää minä niistä saan ja mitä mitä minusta tuntuu
[17:52] tässä vuorovaikutuksessa. No kun me tästä puhumme, niin en
[17:56] usko että. Olemme hirveän kaukana siitä.
[18:02] Tästä meidän nyky tämänhetkisen kulttuurimme kuvauksesta.
[18:07] Hiutalehti kirjoitti, sun kirjasta seitsemäs ensimmäistä
[18:11] näin tai tää oli lainaus siitä mä en muista onko sun lainaus
[18:14] vai oliko toimittajalla toimittajan kirjoittama, mutta
[18:17] monet aiemmin narsismin häiriöön kuuluviksi katsotut piirteet
[18:20] ovat nykyään hyväksyttäviä, normalisoituja ja jopa
[18:23] tavoiteltavia. Niin mitä tää tarkoittaa?
[18:26] Näähän on tällä hetkellä tämä tämä minä itse minun emana
[18:30] projektinani minun hyvinvointini.
[18:33] Normit eivät ole minua minua varten, vaan koko ajan
[18:37] joustetaan koko ajan. Keskustellaan siitä, että.
[18:41] Sopivatko nämä minulle? Sopiiko tämä työskentelymalli?
[18:44] Sopiiko tämä työaika? Sopiiko tämä minulle?
[18:46] Jos ei sovi niin, niin sitten tehdään.
[18:48] Minun kohdansani tehdään poikkeus omaa itseä määritellään
[18:52] koko ajan jatkuvasti testataan somessa itketään sitä, että jos
[18:57] joku tuntematon ihminen ei pitänyt minun elämäntyylistäni
[19:00] tai minun ulkonäöstäni, vaikka ei ole koskaan nähnytkään koko
[19:04] ihmistä, ihmissuhteita arvioidaan ihan uudella tavalla,
[19:08] mitä mitä aikaisemmin ei ole tehty nistä on hävinnyt.
[19:11] Vuorovaikutus armelia, että ollaan vaan itselle ja muita
[19:16] ihmisiä käytetään siis sekin on siis hyötytarkoituksessa
[19:20] käyttämistä, jos lähdetään siitä, että koko ajan arvioidaan
[19:23] mikä ihmissuhde on kuormittava ja ratkaisu on aina sitten sen
[19:27] ihmissuhteen katkaiseminen. Nämä ovat narsistisia piirteitä
[19:31] ja uudelleen mä palaisin siihen, joka on hyvin tärkeä huomata
[19:34] tässä, että että ihmisen ei tarvitse olla narsistinen
[19:39] ryhtyessään toi. Mimaan näin.
[19:42] Että tämä ei tarkoita sitä todellakaan, että narsismin
[19:45] häiriö olisi lisääntynyt, vaan ihminen toimii sen mukaan kun
[19:49] mitä hänelle ympäristössä jatkuvasti kerrotaan.
[19:52] Mitenkä hän on hyvä toimia, jos hänellä jatkuvasti kerrotaan,
[19:54] että hänen täytyy arvioida vaikkapa nyt kaikkia
[19:58] ihmissuhteitaan ja katkaista, jos ne ovat kuorinettavia, koska
[20:02] muuten siitä seuraa hänelle möykkyjä siellä ja ahdistusta
[20:06] siellä ja mitä seuraakaan ja hänen täytyy toimia näin.
[20:10] Hän toimii juuri näin. Tämä on se ihmisen joustavuuden
[20:15] tämmöinen. Tuota voisi voisi joko sanoa
[20:17] varjopuoli. Just tähän liittyen niin
[20:20] kirjastossa oli tällainen mainio kohta tai siis surullista, mutta
[20:23] mainio kohta että että lainaus pääkaupungin erään yliopiston
[20:26] nousille opiskelijoille oli syksyllä 24 tarjolla sosiaalisen
[20:29] vuorovaikutuksen kurssi kurssilla kerrottiin, että
[20:32] ihmissuhteet ovat hyötysuhteita. Niin onko tää sitten psykologeja
[20:37] ja muuten konsensus kuin tätä kerran opetetaan yliopisto.
[20:41] Ei tämä psykologian konsensus ole ei pitäisikään.
[20:44] Ainakaan pitäisi olla psykologian konsensus ja
[20:46] toisaalta mä haluaisin nyt jälleen korostaa sitä, että
[20:49] tässä SUOMI ei ole mikään yksinäinen saareke, vaan me
[20:53] noudatamme ihan tätä länsimaista tämän hetkistä ihmiskuvaa kaikki
[20:57] ne ongelmineen, että tää on tämmöinen koko.
[20:59] Tämä on ihan länsimainen ajattelu.
[21:01] Tosin meillä tämä yksilöllisyys on mennyt nopeammin ja ehkä
[21:05] pitemmälle, kun monissa muissa euroopan valtioissa otin tämän
[21:09] nyt vaan konkreettiseksi esimerkiksi, koska koska näin
[21:12] oli todella tapahtunut. Tapahtunut, mutta juuri haluan
[21:16] korostaa sitä, että ei tämä ole mitenkään uniikkia, vaan että
[21:19] tämä vaan kuvaus siitä, miten me tällä hetkellä toimimme.
[21:23] Mutta nyt tämä sitten siinä, että onko tämä psykologian
[21:26] totuus, niin me olen vähän kritisoinut sitä, koska koska
[21:30] mulle tulee jatkuvasti vastaan tämmöistä, että että myöskin
[21:34] psykologit ovat ovat menneet siihen, että että että tämmöinen
[21:39] tuota sanotaan näin, että nykyinen psykologinen puhe lisää
[21:42] narsismi. Ja ja ja tuota ja lisää näitä
[21:46] ongelmia koska nyt on käynyt näin että.
[21:50] Tällainen ammatillinen ammatillinen puhe, joka on
[21:54] ammattitaitoa tämmöisessä yksilö yksilökeskeisessä.
[21:59] Esimerkiksi niin kun terapiassa, jossa terapeutti tapaa potilaan
[22:03] ja tähän tähän keskusteluun kuuluu, että kaikki sinun
[22:06] tunteesi ovat oikein ja sinä voit kokea mitä vaan ja sinä te
[22:10] lähdetään niinku sen potilaan potilaan asioista liikkeelle ei
[22:14] aseteta minkäänlaisia arvovarauksia ei asettaa
[22:17] kuunnellaan pelkästään hyväksytään kaikki mitä po.
[22:20] Sanoo ei aseteta koskaan mitään, että olisiko esiintymis
[22:24] kyseenalaiseksi, että liittyykö tämä tunne mitenkään siihen
[22:28] tilanteeseen? Oliko täällä mitään relevanssia
[22:31] tällä tunteella vaan kaikki hyväksytään.
[22:33] Nyt psykologia on tuonut tämän puheen tämmöiseksi
[22:36] yhteiskunnalliseksi puheeksi ilman ilman niinku ajatusta
[22:40] siitä, että mikä ero on siinä, että käsitellään yksi ihmistä
[22:45] ammatissa tai sitten tuodaan tämä yhteiskunnalliseksi
[22:48] puheeksi. Ja nyt sitten jos yhteiskunnalle
[22:50] on puhe on tätä että tätä että että kaikki että kaikki on
[22:55] oikein ja ja mitään ei voi tuota niin ja mitään ei voi asettaa
[23:00] kyseenalaiseksi niin siinä tulemme ongelmia koska
[23:03] yhteiskunnassa tapahtuu myöskin arvovaraukseltaan oikeita ja
[23:07] vääriä asioita ja ne voi täytyy voida sanoa ja silloin joku
[23:12] saattaa syyllistyä. Jolloinka, jolloinka meillä on
[23:14] niinku tarkoittamattaan väittäisin, että että meillä on
[23:17] myöskin psykologisessa puheessa. Puheessa hyvin paljon semmoista,
[23:22] joka on mieluummin omiaan lisäämään narsismia.
[23:25] Esimerkiksi juuri tämän tapaisia asioita, että että psykologinen
[23:29] puhe voimakkaasti tuo tätä, että arvioi koko ajan
[23:33] tarkoittamattaan, arvioi koko ajan ihmissuhteitasi ja jos ne
[23:37] ovat kuormittavia, hyvin usein malli on katkaista ne, joka
[23:41] tarkoittaa sitä, että silloin psykologia ei lisää tämmöistä.
[23:46] Yhteiskunnan solidaarisuutta ja eikä lisää myöskään yksilöiden
[23:50] sosiaalisia taitoja. Ja kykyjä tulla toimeen toimeen
[23:55] muiden kanssa vaan tässä niinku korostuu tämä tämä tuota niin
[23:59] perinteinen psykologinen ajattelu, että psykologia
[24:02] fokusoituu siihen. Yksi ainoaan ihmiseen hyväksyy
[24:06] siinä kaikki ja hoitaa kaikki. Mutta sitten kun me tulemme
[24:08] yhteiskuntaan, niin sitten me tarvitsemme myöskin tämmöisiä
[24:11] käsitteitä, kun sosiaaliset taidot ja muiden ihmisten
[24:15] ymmärtäminen ja. Suvaitsevaisuus, joka joskus
[24:18] tarkoittaa sitä, että suvaitaan myöskin toisen virheitä.
[24:22] Eikä aina ensimmäiseksi lähdetä tuomitsemaan ja katkaisemaan.
[24:26] Eli tässä on niinku valtavan suuri ristiriita tämän jatkuvan
[24:30] puheen, että ole armollinen itsellesi ja älä syytä itseäsi
[24:34] mistään ja sitten, mutta sen mutta kaivele kaikki mahdolliset
[24:38] virheet, mitä vanhempasi ovat mahdollisesti tehneet ja jos
[24:42] sieltä löytyy riittävästi niin katkaise välit, koska niin että
[24:45] vältyt kuo. Rmittumiselta me tässä meillä on
[24:48] hyvin paljon tämmöisiä tämmöisiä tuota yksilö versus yhteiskunta.
[24:53] Ristiriitoja, jotka sitten joiden tämmöinen tuota vaikutus
[24:58] yhteiskuntaan on semmoinen, jota välttämättä ei ole ajateltu
[25:01] ollenkaan. Jos joku ihmissuhde kuormittaa
[25:04] valtavan paljon, niin miten sitä muuten pitäisi arvioida kuin
[25:07] että nyt katkaistaan väli. No isimme tuo kysymys on tuo,
[25:10] että jos se kuormittaa valtavan paljon on ihmissuhteita jotka
[25:14] kuormittavat niin että ne on parempi.
[25:16] Katkaista se on selvä. Mutta nyt jos nyt jos koko
[25:19] maailma on täynnä näitä ihmissuhteita, siinä siitä on
[25:22] kysymys. Mä oon koko tässä kirjassa on.
[25:24] On punainen lanka se, että kaikki asiat mistä puhutaan ovat
[25:28] tiettyyn pisteeseen hyviä, että me, että me tarvitsemme
[25:33] normeista vapautumista tiettyyn pisteeseen.
[25:36] Mutta sitten kun me mennään riittävän pitkälle, niin me
[25:39] olemme pelkästään yksinäisiä ja kyvyttömiä toimimaan.
[25:42] Yksi ja meiltä katoaa joku jos semmoinen ajatus, että me
[25:46] ajaisimme edes meillä ei ole enää tavoitteenakaan.
[25:49] Se, että ajaisimme kaikkien hyvinvointia.
[25:52] No ihan samaten on olemassa kuormittavia ihmissuhteita.
[25:57] Joista joista ei ole oikein ratkaisua, mutta kun meillä.
[26:00] Mutta kun nyt on näin, että tämä tämä joku ihmissuhteiden poikki
[26:04] paneminen näyttää olevan aina ratkaisu ja sitten kun pohtii
[26:09] niitä tilanteita, missä sitä tarjotaan ja tullaan siihen,
[26:12] että tämä vuorovaikutuksellisuus on kadonnut ja ihminen odottaa
[26:17] niin kuin jonkunlaista omaa jatketta.
[26:20] Itsensä jatketta tälle ihmissuhteelle ja ja ja sitten
[26:24] niin kuin omien mielialojensa säätelijää.
[26:27] Se käy esimerkiksi ilmi tällä tavalla, että että kun ihminen
[26:32] ihminen kokee jotain tunteita, hän kertoo toiselle ihmiselle
[26:36] tunteet. Hän on hirveän loukkaantunut,
[26:39] kun toinen toinen tunsi ihan väärin ja tunteita vastasi
[26:43] väärillä tunteilla hänen tekoihinsa tai hänen
[26:45] puheisiinsa. En niinku ymmärretä sitä, että
[26:48] minulla on oikeus tunteisiini, mutta mahdottomuus päättää.
[26:53] Mitä toinen tuntee minun tunteitteni seurauksena meille
[26:55] on tullut tämän esimerkiksi tämän ja monen muun asian
[26:59] semmoinen tunnepuuro. Jolloinka, jolloinka tuota niin
[27:03] aikuisten tunteet vellovat monta kertaa ja sillä tasolla niinku
[27:07] mitä me puhutaan niinku lapsen tunteesta, joka ei kykene
[27:10] erottamaan, mikä on oma tunne, mikä on toisen tunne, mikä on
[27:14] tunne, on sitten välttämättä edes positiivinen, negatiivinen
[27:19] tämän tapaisia tämän tapaisia ongelmia tulee tässä.
[27:22] No sitten tuota, jos me menemme siihen, että ei, ei voi olla
[27:26] niin että kaikki tunteet ovat muuttuneet negatiiviseksi.
[27:30] Sitten me seuraavaksi. Me tulemme siihen, että jos me
[27:33] lähdemme ohjeistamaan ihmistä rikkomaan.
[27:38] Ne ihmissuhteet, jotka ovat hänelle kaikkein läheisimmät
[27:41] elikkä kiintymyssuhteen varassa olevat ihmissuhteet suhteet
[27:46] sisaruksiin ja nämä, joiden kanssa ihmisen tän ihmisen
[27:50] identiteetti on muodostunut. Emme me saa aikaan muuta kuin
[27:53] identiteetti, rikkoutumisen yksinäiset ihmiset identiteetin
[27:57] rikkoutumisen. Nyt on hyvin eri asia.
[28:00] Se että. Kuormittaako meitä joku naapuri
[28:04] jota me emme sen enempää tunne? Me voimme hyvin kohteliaasti
[28:08] sanoa hänelle, että nyt olen vähän kiireinen ja nyt toimin
[28:11] tällä tavalla ja hyvin kohteliaasti luistaa tästä
[28:14] tilanteesta. Jos meitä kuormittaa
[28:16] työpaikalla. Joku ihminen ei meidän ole
[28:19] välttämätöntä kuunnella hänen yksityiselämänsä vaikeuksia,
[28:23] vaan me voimme ihan rauhassa vetää rajat ja sanoa että.
[28:28] Että nyt tehdään vaan näitä töitä ja ja tuota minullakin on
[28:32] monia asioita mietittävänä, mutta sitten on aivan eri asia
[28:35] kun me tulemme tänne. Tälle alueelle niinku me nyt,
[28:38] mikä nyt meillä on tässä esillä, me tulemme sinne alueelle, jossa
[28:42] me puhumme niinku ihmisen identiteetin muodostavista
[28:45] ihmissuhteista esimerkiksi suhteesta vanhempiin.
[28:49] Ja jos se kovin kevyin perustein käsketään katkaista niin kuin
[28:54] tällä hetkellä näyttää olevan hyvin usein tapa, niin silloin
[28:58] ei ole välttämättä oikein ajateltu mitä kaikkea se
[29:01] psykologisesti tarkoittaa. Ei olla kysytty sitä, että no
[29:05] onko tämä ihminen sen jälkeen? Eli onko ihan hirveän
[29:09] onnellinen, kun hän on täysin yksin ja katkaissut nämä kaikki
[29:11] suhteet vähän aikaa sitten luin erään psykologin.
[29:17] Haastattelussa semmoisen kohdan. Mitä tuossa kirjaankin otin,
[29:20] että joku henkilö kysyi että tuleeko sisarusten kanssa tulla
[29:24] toimeen. Tämä kysymyshän on tämmöinen
[29:28] tällainen tuota. Jos kysymys sinänsä on
[29:31] kulttuurin osoitus, siis vielä mennään 50 vuotta taaksepäin,
[29:35] niin lähtökohta oli se, että kaikkien ihmisten kanssa tulisi
[29:39] tulla toimeen. Jos ei tule, niin se on
[29:42] jonkunlainen epäonnistuminen, että lähtökohtaisesti tullaan.
[29:45] Nyt on muuttunut niin, että lähtökohtaisesti mietitään
[29:49] kannattaako tulla toimeen. Ja silloin silloin tämä
[29:52] psykologivastaus oli, että ihmisten kanssa ei tarvitse
[29:55] tulla toimeen. Vaan täytyy miettiä onko heistä
[29:59] hyötyä ja myöskin sisaruksista kannattaa miettiä onko heistä
[30:04] mitään hyötyä itselle. Jos ei ole niin kannattaa panna
[30:07] välit poikki. Tää on niinku tämmöinen
[30:09] kulttuurinen muutos muutos, jonka seurauksia voi sitten
[30:14] miettiä muun psykologisen tiedon valossa, että mikä on se
[30:18] korvaavuus mitä ihminen saa. Elikkä jos palaat ihan siihen
[30:22] ensimmäiseen kysymyksiin, mikä oli että mitä tehdä?
[30:26] Tarkkaan miettiä se, että että tuota niin mitä minulle seuraa,
[30:29] kun minä panen välit poikki, mitä minulta.
[30:31] Puuttuu ja sitten nämä kaikki keinot mitä ihmisellä on
[30:35] käytössä mihinkä aiemmin on neulottu.
[30:38] Ei aiemmin ole neuvottu näin, että kuormittava ihmissuhde
[30:41] poikki vaan selvitetään käytetään sosiaalisesti.
[30:44] Tämähän vie sosiaaliset taidot ihmiseltä.
[30:46] Tämmöinen neuvo mietitään sosiaalisia taitoja, yritetään
[30:50] ratkaista. Ongelma yritetään löytää tapa
[30:54] miten toimia yksi toimitaan näin.
[30:57] Puhutaan näistä asioista, ei mennä näihin näihin asioihin ja
[31:01] sitten viimeksi viimeiseksi tämä, että pikkuisen
[31:04] armeliaisuutta muillekin eikä vaan itselle.
[31:08] Miettiä, että olenko itse niin virheetön, että voin asettaa
[31:12] toiselle ihmiselle näin ehdottomia vaatimuksia.
[31:16] Kuuntelija podcastin tarjoaa soippua kerron tän lyhyen
[31:19] tarinan kautta eli olin vaimon kanssa käymässä
[31:22] ystäväpariskunnan luona ja siellä oli tällainen tosi hieno
[31:25] saippua teline kylppärissä ja mä kysyin sitten isännältä että hei
[31:28] mikä toi teline oli sitten kun oli niin makea ja se on
[31:31] sellainen puinen. Teline siihen saa magneetella
[31:34] kiinni ton käsisaippuaan. Se ei sotke ja oli jotenkin vaan
[31:37] jotenkin vaan tosi makea. Ystävä sanoi, että se on
[31:39] tällainen sopo. Mä otin vaan että OK ja menin
[31:43] kotiin ja katsoin hakukoneista ja sopon ja tarkan markan
[31:46] miehenä. Koitin etsiä tietysti jostain
[31:49] edullisemmin vastaavan telineen ja saippua, mut ei löytynyt.
[31:51] Ajattelin että no otetaan näiden postikulujen siivittämänä
[31:55] tällainen kalliilta tuntuva saippuapala myös ja saippuapala
[31:58] tuli niin se tuntuma oli ihan loistava.
[32:01] Tuoksuu tosi hyvälle ja ennen kaikkea se ei kulu millään
[32:04] loppuun vaan se sama pala kestää ihan älyttömän kauan.
[32:07] Tulee siis halvemmaksi kun nää edullisemmat saippuapalat myös
[32:10] vieraat tykkää. Paljon se ei sotke
[32:13] käsienpesuiallasta kun se on siinä teljeneessä parantaa
[32:15] immuunivastetta, koska sisältää tällaista metsäbiomia ei sisällä
[32:19] mikromuoveja säilöntäaineita tai petrokemiaa eli vähentää sun
[32:23] kodin kemikaalikuorma. Klikkaa tosta kuvauksesta pienen
[32:26] alakoodin saattelemanasoposope.com ja
[32:30] miten itsekkyyden historia suomessa menee josta nyt sillä
[32:34] termillä voi kutsua niin onko meillä nähtävissä jotain?
[32:38] Meille se selitetään tällä tavalla ja ja tuota minä olen
[32:41] tähän selitykseen tarttunut. Se ei ole minun oma selitykseni.
[32:45] Siis itse, kun tähän on ollut aina, sehän ei ole mitään, mutta
[32:48] vaan vaan ihmisen kehityshän on aina kulkenut sillä tavalla,
[32:52] että että sillä tavalla, että niin kun heiluriliikkeenä että
[32:56] kun mennään riittävän pitkälle johonkin, niin sitten lähdetään
[32:59] toiseen suuntaan. Mutta tämä, mitä me tällä
[33:03] hetkellä voisimme kutsua jo itsekkyydeksi, niin se se se
[33:07] selitetään tämmöisenä talousrakenteen muutoksena ja
[33:10] sijoitetaan jälkiteolliseen aikaan, koska jälkiteollinen
[33:15] aika toi meille muutti ihmiskuvan aivan radikaalisti.
[33:20] Jälkiteollinen aika ensinnäkin niin sehän toi äärettömän paljon
[33:25] hyvää. Ja jälkiteollinen aika
[33:28] määritellään sillä tavoin, että bruttokansantuotteesta suurin
[33:31] osa tuli palveluammateista. Jälkiteorinnan aika sijoittuu
[33:35] suomessa 80 luvulle USA, ssa ja näissä suuremmissa euroopan
[33:40] valtioissa se sijoittuu aikaisempaan 50 ja 60 luvulle,
[33:44] mutta me olemme pitkään agraadiyhteiskunta.
[33:46] Silloin tuli tää nopea talousrakenteen muutos, joka
[33:49] tarvitsi toisenlaista. Käsitystä ihmisestä ja
[33:53] toisenlaisesta toimintaa. Ja kun me lähdimme myöhemmin
[33:56] liikkeelle, niin tämä tuli meille aika moisella vauhdilla.
[34:00] Ja nopeasti ja muutos oli se, että kun siihen saakka ihmistä
[34:05] ihminen oli tarvinnut toista ihmistä jopa ihan survi siis
[34:10] niinku el henkiin jäämisen kannalta ihminen tarvitsee
[34:13] ryhmiä, tarvitsee sukua, tarvitsi perhettä, tarvitsisi
[34:17] sitä sitä ympärillä olevaa kokonaisuutta.
[34:20] Sen jälkeen ihmiskuva muuttui, kun tämä talousrakenne muuttui,
[34:24] niin talousrakenteen kannalta olikin tarkoituksen mukana
[34:27] semmoinen ihmiskuva että. Ihmisen ei saanut olla ryhmän
[34:31] jäsen, vaan hänen piti erottua. Hänen piti olla uniikki.
[34:35] Hänen piti olla ainutlaatuinen ja niistä ihmisistä, joista hän
[34:39] oli ollut riippuvainen. Aikaisemmin niistä tuli
[34:41] kilpailijoita. Hänen piti voittaa ne.
[34:44] Ja ja tämä tästä lähti sitten tämmöinen individualismin
[34:48] nousuun ja tää individalismi, niin se todella se perustuu
[34:51] tähän ajatukseen, niin oli tämän kannalta tarkoituksenmukainen ja
[34:55] aluksi indroismin sanotaan, että että siellähän oli äärettömän
[35:00] hienoja tarkoituksia. Se vapautti ihmisen turhista
[35:04] normeista, antoi mahdollisuuden valita omanlaisensa elämä ja ja.
[35:10] Erittäin paljon toi parempaa ymmärrystä, vähemmistöistä ja.
[35:15] Voidaan pitkä lista voidaan luetella positiivisia asioita,
[35:19] mutta sitten se niinku jatkoi, jatkoi, jatkoi kulkuaan ja nyt
[35:22] voidaan sitten jo tämä meidänkin aikaisemman keskustelun varassa
[35:26] kysyä, että olemmeko me ohittaneet jo sen rajan, jossa
[35:30] tämä invesmi oli positiivista ja siirtynyt itsekkyyteen?
[35:35] Ja tämä mielenterveysongelmien lisääntyminen vahvistaisi sitä,
[35:39] että olemme ohittaneet. Tää tuntuu uskomattomalta.
[35:42] Mä oon itse valmistunut yliopistosta 2017 ja silloin ei
[35:45] ollut tietoakaan tällaisesta. Eli kirjoitat kirjassa näin,
[35:49] että yliopisto-opettajat kertovat kuinka paljon aikaa
[35:53] joka kurssin alusta nielee sen selittäminen, että säännöt
[35:56] koskevat jokaista, mutta nehän on täysi-ikäisiä ihmisiä.
[35:59] Eikö toi ole ihan ala-aste juttu, että mitä tuollaisia nyt
[36:02] yliopistolla? Niin se on mielenkiintoista ja
[36:05] tietenkin se on se, että että nyt on jälleen muistettava, että
[36:08] tämä yksilöllinen varianssi on kauhean suuri, mutta
[36:10] ongelmistahan me tässä puhumme. Niin sen takia nämä ongelmat
[36:14] ovat nyt esillä ja he eivät, eivät kaikki psykologiassa aina
[36:17] joutuu sanomaan tämän, etteivät kaikki.
[36:20] Ja nyt se on erittäin tärkeätä sanoa, että eivät kaikki, mutta
[36:23] näitä ihmisiä joille on vaikea ymmärtää.
[36:27] Tämä, että säännöt koskevat minua, niin heitä on niin
[36:30] paljon, että se näkyy yliopiston opettajan työssä.
[36:34] Siis se niinku erilaiset semmoiset vaatimukset jotka
[36:37] jotka joita, jotka tuota joille minun ikäiset nauravat ihan
[36:40] vääränä, kun me kuvittelemme, että me olisimme menneet
[36:43] opettajille esittämään tämmöisiä vaatimuksia, että voiko minulle.
[36:47] Striimata luennon tämän luennon kun en pääse tulemaan ja voiko
[36:51] minulle järjestää? Olen silloin ranskassa.
[36:53] Voiko minulle järjestää sinne? Lähetystöön tentti tai voitko
[36:56] minulle kopioida tämän luennon? Näitä tapahtuu ja ne olisivat
[37:00] siis todella olleet minun aikana.
[37:02] Vitsi. Ja vaikka niitä ei ole paljon ne
[37:06] kuvastavat niinku tätä tämmöistä kulttuurin muutosta.
[37:08] Opettajat kertovat myöskin tästä samasta ajatus siitä, että
[37:12] säännöt ovat kaikelle yhteisiä, on yhä vaikeampi tietyille
[37:16] oppilaille tuota niin kun niin kun ymmärtää.
[37:20] Ja tämä on tietenkin tämä on niinku tämä juuri tämän
[37:23] indivalismin tämmöinen seuraus, koska koska tuota nyt kysytään
[37:29] että. Mitenkä tämä sitten on tälle
[37:33] alueelle niin kuin näihin nuoriin ja lapsiin tullut, niin
[37:36] silloinhan me tietenkin tulemme sitten tuota.
[37:39] Kasvatukseen, että jos kerran ihmiskuva muuttui silloin
[37:43] kahdeksankymmentäluvulla, että me lähdimme korostamaan
[37:45] erilaisia asioita ja samalla kertomaan sitten siis se
[37:49] ihmiskuvan. Muutoshan se tarkoittaa sitä,
[37:51] että ihmiselle ryhdytään kertomaan kulttuuriryhtiö niinku
[37:54] kertomaan hänelle, että näin kannattaa.
[37:56] Ja tämä nostaa esimerkiksi tiettyjä asioita puhumaan
[38:00] esimerkiksi uusilla termeillä. Semmoinen mitä aikaisemmin olisi
[38:05] puhuttu röyhkeytenä. Siitä lähdetään puhumaan
[38:07] rohkeutena siitä, mitä aikaisemmin olisi puhuttu
[38:11] epävarmuutena siitä lähdetään puhumaan itsensä löytämisenä
[38:14] tulee niinku tämmöiset uudet termit, uudet ohjeet ja sitten
[38:18] vähitellen tämä kulttuuri lähtee muuttumaan.
[38:21] Jos ihmiskuva näin muuttuu, niin se on selvä tietenkin että totta
[38:24] kai se tulee myöskin kasvatukseen ja käsitykseen
[38:27] lapsesta, koska tähän tämmöiseen yksilölliseen maailmaan kuuluu
[38:31] aina se, että kaikki syy on yksilössä.
[38:34] Aina viime kädessä on yksilön syytä, vaikka me puhuimme
[38:37] yhteiskunnallisesta muutoksista, niin me puhumme sitten aina.
[38:41] Kuinka vanhemmuus on hukassa. Mä haluan tässä korostaa aina
[38:44] sitä, että kukaan vanhempi ei ole vielä koskaan itse keksinyt
[38:49] jotain kasvatuksen ideologiaa, että lähdenpä kasvattamaan
[38:53] lapsia noin, vaan he ovat aina kasvattaneet sen mukaan mitä
[38:57] heille on kerrottu. Ammattihenkilöiden yhteiskunnan
[39:01] kulttuurin taholta. Näin on hyvä.
[39:02] Kasvatus on yksi tämmöinen tällainen hyvä esimerkki siitä,
[39:06] koska siinä nämä tämmöiset kulttuuri muuttuvat.
[39:09] Tuulet näkyvät kaikkeen helpommin.
[39:12] Siellä näkyy, että kasvatuksessa näkyy tällaisia jos on kuin
[39:15] kasvatus muuttuu. Siellä näkyy muutoksia kun se
[39:18] muuttuu, niin se ei muutu vähän vaan se heilahtaa 180 astetta
[39:22] aivan päinvastaiseen suuntaan ja nää heilahdukset ovat nopeita,
[39:26] jolloinka ei ole ihme että vanhemmat ovat monta kertaa
[39:29] ihmeissään, että mitä tässä tehdään.
[39:31] Kahdeksankymmentäluvulla tapahtui sitten kun tuli siis
[39:34] tämä tämä tuota laajempi kulttuurimuutos on muuten
[39:39] mielenkiintoista aina se, että kun tämmöinen muutos tapahtuu
[39:41] niin mikä selittää sen, että se yhtäkkiä rantautuu sitten eri
[39:45] puolille ja nostaa sama muutos nostaa eri puolilla päätään.
[39:50] Sitä ei välttämättä se vaan niinku on ilmassa.
[39:53] Se tuli kasvatuksen muutokseen. Tuli tämä kasvatukseen.
[39:57] Tämä muutos tuli tämmöisenä tuota lapsikäsityksen
[40:01] muutoksena. Yhtäkkiä lapsi ei ollutkaan enää
[40:04] tämmöisen niin kuin hoivan suojan neuvojen ohjauksen kohde,
[40:09] vaan hän oli toimia aktiivinen toimija.
[40:13] Hänellä oli samat oikeudet kuin aikuisella ja hän kykeni ne
[40:17] mihin tahansa, kunhan hänelle annettiin tietoa siis kokonaan
[40:20] keikahti ympäri tämä käsitys lapsesta.
[40:24] Mä oon itse tämän nähnyt omissa luennoissani kun mä ennätin olla
[40:28] jo luennoija silloin kun olin toisenlainen lapsi käsitys
[40:32] silloin kun aloitin niin kaikki luennot kysyi kaikissa luennossa
[40:36] kysyttiin sitä kuinka lapsi saadaan huomaavaiseksi toiselle
[40:41] sosiaaliseksi ja sosiaalisuus tarkoitti silloin sitä, että
[40:45] lapsi noudatti sääntöjä ei lyönyt toista, vaikka häneltä
[40:48] otettiin. Lapsi odotti vuoroaan keitussa.
[40:52] Oli tottelevainen kuinka lapsi saadaan tämmöiseksi kaikki
[40:54] luennot. Ennen kaikkea oli tärkeätä, että
[40:58] kuinka saadaan lapsen aggressiivisuus sitten niinku
[41:00] aisoihin. Sitten tää yhtäkkiä tää loppu
[41:03] kun seinään kysymykset aggressiivisuudesta ja mä
[41:07] ajattelin että oikein hyvä että sä varmaan nyt osoitti, että
[41:10] aggressio ei ole enää ongelma. Se hävisi se yhteiskunnasta
[41:13] loppu lapsilta. Ja tuli pelkästään tämmöinen
[41:17] tämmöinen niin kuin itsenäinen päättävä yksilö.
[41:21] Mutta siinä oli paljon hyvää vielä siinä, että lapsesta tuli
[41:26] yksilö. Silloin ymmärrettiin monia
[41:28] asioita, joita aikaisemmin oli tehty väärin, kun ei ymmärretty
[41:32] lasten, että he oikeasti ovat yksilöitä ja tarvitsevat
[41:36] erilaista kasvatusta ja rohkaisua.
[41:38] Mutta tämäkin jatkuu ja jatkuu ja tuli tämmöinen tämmöinen
[41:41] kasvatusmalli, jota olen itse kutsunut tahtoaksi lapseksi
[41:46] ryhdyttiin kysymään lapsen tahtoa, annettiin lapselle kuva
[41:49] maailmasta semmoisena valintatalona, jossa lap.
[41:52] Sitten se itselleen kivoja asioita.
[41:55] Ja hämärrettiin lasten tällainen tämmöinen niinku kyky
[42:00] päätöksentekoon sillä, että häneltä ryhdyttiin kysymään
[42:04] asioita, että tekemään niinku tahdonalaiseksi asioita, jotka
[42:09] on pakko tehdä. Tahdotko mennä nukkumaan,
[42:12] tahdotko mennä neuvolaan, tahdotko syödä?
[42:15] Jolloinka lapselta katosi se, että mikä on hänen tahto ja mikä
[42:20] on muiden tahto. Ja sitten kuviteltiin, että me
[42:23] saamme äärettömän määrätietoisia ja itseohjautuvia lapsia, mutta
[42:28] me saimmekin ahdistuneen sukupolven.
[42:31] Ja, ja tämä tässä meidän ilmapiirissä on erittäin vaikea
[42:35] niinku ymmärtää tätä että. Että, että lapsen tahto oma
[42:40] tahto kehittyy sillä tavoin, että hän joutuu sopeutumaan
[42:45] aikuisen antamiin ohjeisiin. Ei häneltä katoa se, että mitä
[42:49] hän itse tahtoo. Olen kysynyt joskus vanhemmalta
[42:51] sukupolvelta, kun isä ja äiti sanoi että tee näin, niin
[42:55] katosko teiltä heti taju siitä mitä te itse haluatte, ei vaan
[42:58] se voimistu. Mutta kun oma tahto tuli
[43:02] selväksi, minä haluan näin. Tämä haluaa näin, mutta minun
[43:06] täytyy nyt tässä sopeutua, mennä nukkumaan ja syödä näitä ruokia,
[43:11] niin siinä kehittyi resilienssi eli pettymyksiä, frustraation,
[43:15] sietokyky. Elikkä me ollaan niinku tällä
[43:17] tavalla ollaan, niinku vahvistettu sitten sitten tässä
[43:21] niinku tuotu tämä tämmöinen tällainen tuota lapsi käsitys
[43:27] siis lapsikäsityksen muutos on tullut myöskin tähän
[43:30] kasvatukseen. Ja.
[43:33] Ja ole ja tällä hetkellä niin kun lasta kasvatetaan
[43:37] kasvatetaan niin kun antamalla hänelle hyvin vähän kestokykyä
[43:42] pettymyksiin ei vahvisteta hänen sitä luullaan vahvistamaan sitä
[43:47] hänen omaa tahtoaan ei tehdä niin, mutta samalla työnnetään
[43:51] lapsi tämmöiseen äärimmäiseen, yksilölliseen yhteiskuntaan,
[43:56] jossa sitten hänelle kerrotaan, että kaikki on mahdollista.
[44:01] Kun vaan unelmoit. Kaikki on sinusta kiinni.
[44:03] Kun löydät vaan sun juttusi, mutta jos et löydä, kaikki on
[44:07] sinun syytä. Ja sitten ei, kun tämä
[44:10] ristiriita tässä tässä, miten me niinku annamme vähän sitä
[44:14] kestokykyä resilienssiä ja sitten tämä valtavan vaativa.
[44:19] Mihin me lapsen sitten työnnämme, jos eivät
[44:22] mielenterveysongelmat tässä lisäänny, niin moni psykologian
[44:26] lainalaisuus kaatuu. Tuli mieleen tuosta
[44:28] aikaisemmasta että mut entä jos lapsi ei halua mennä nukkumaan,
[44:32] sillehän tulee tosi paha mieli. Jos se sitten tehdään jotain
[44:35] mitä lapsi ei halua. Niin sille tulee paha mieli
[44:38] sille tulee harvinaisen paha mieli.
[44:40] Ja se paha mieli on juuri se pettymys, joka sitten joka joka
[44:45] niinku tuottaa sitten lapselle niitä taitoja, kuinka
[44:48] pettymyksestä selviydytään ja sen tajun, että niistä
[44:51] pettymyksistä todella selviydytään.
[44:54] Tässähän on juuri tämä tuota. Tää oli oikein hyvä kysymys
[44:57] siitä, että juuri tästä, että kun aina pitää olla hyvä mieli.
[45:01] Marjatta kalliala on sanonut tätä manipulatiiviseksi
[45:04] kasvatusotteeksi, joka on minusta oikein hyvä nimitys sen
[45:08] takia, että tässähän aikuinen yrittää manipuloida lapsen
[45:12] haluamaan sitä mitä aikuinen haluaa hänen haluavan.
[45:16] Se, että niinku manipuloiden että lapsen pitäisi siis sillä,
[45:20] että lapsen pitäisi haluta niitä asioita, joita hän ei halua,
[45:24] että ei ole ihme, että jos lapsen mieli tässä hämärtyy, kun
[45:27] hänelle sanotaan, et et varmaankaan halua mennä
[45:30] nukkumaan, se on ihan selvää. Minäkään haluan mennä.
[45:32] Kun mä kun oli kivoja tekemisiä, mutta nyt pitää mennä nukkumaan.
[45:36] Ja sitten jos on siitä tulee lapselle huono mieli, niin
[45:40] siihen sanotaan että harmi. Vitsi ja herää niin paljon
[45:44] ajatuksia tästä. Miten tää että sitten kun lapsi
[45:47] ei halua mennä nukkumaan, sitten on se väittely menossa ja näin
[45:49] niin miten lapsi sitten nukutetaan nykypäivänä?
[45:52] Menossa tuohon tuohon välttämättä edes en tiedä miten
[45:56] lapsi nukutetaan nykypäivänä, mutta mutta nyt sitten.
[46:01] Sen jälkeen, kun me mennään tämmöiseen konkretiaan, niin
[46:03] minulla on vahva luottamus vanhempien kykyyn selvitä
[46:07] tilanteesta ja selvitä silloin kun he rohkenevat käyttää
[46:11] tervettä järkeä ja sitä oman lapsensa tuntemusta ja omaa
[46:16] kokemustaan. Ja tässä sitten vielä sanoisin,
[46:19] että ei lapsi mene niin herkästi pilalle.
[46:21] Ei se säry jos tapahtuu joskus jotain joka nyt ei ihan olisi
[46:26] ohjeiden mukaista. Sitten me menemme tähän
[46:28] yksilölliseen lapseen. Ne on sellaisia lapsia joille
[46:31] voi sanoa. Näin, että mene sänkyyn ja
[46:34] laitetaan valo pois ja sovitaan. Näin on selvästi semmoisia
[46:37] lapsia, joille on nukahtaminen vaikeata ja joille jotka jotka
[46:41] tuota jotka selvästi niin kun esimerkiksi selvästi ahdistuvat
[46:46] vaikkapa pimeässä huoneessa yksin heidän kanssaan viivytään
[46:49] vähän pitempään. Ja mietitään sitten konsteja
[46:53] siis me voimme kyllä lapsen kanssa voi neuvotella
[46:56] tämmöisistä asioista, että onko valo päällä, onko ovi auki,
[47:01] luetaanko vähän aikaa mitä tehdään niin kun että että tuota
[47:06] tämä on tietenkin ja luulen että monilla vanhemmilla on tämä
[47:09] pelkona tämmöiset ehdottomat määräykset, että nukkumaan
[47:14] siihen aikaan ja pimeä ja ovi ja sieltä ei tulla sängystä enää
[47:17] ulos. Ulos ne tietenkin saattavat
[47:21] saattavat olla lapselle negatiivisia, mutta ja mutta
[47:24] tätähän tällä ei tarkoiteta. Vaan tarkoitetaan tämmöisiä
[47:28] niinku peruslainalaisuuksia. Lapsista puheen ollen niin
[47:32] mainitsit kirjassa tällaisen hienon termin kuin lapsi
[47:37] aikuinen mikä se on? Tämä ei ole minun oma termeni.
[47:41] Minä en tiedä kuka sen oikeasti on keksinyt, mutta nappasi sen
[47:46] johanna korhosen kolumnista, jonka hän piti radiossa, ja hän
[47:50] puhui silloin lapsi aikuisista. Elikkä ajelin aikuisista, jotka
[47:54] käyttäytyvät tunne-elämässään tai nimenomaan näissä.
[47:58] Vaatimuksissaan lapsen tavoin. Me käytiin tätä kirjassa siinä
[48:02] yhteydessä, kun tullaan sitten siihen, että.
[48:06] Että ihminen on siis joustava ja lähtee elämään hyvin nopeasti
[48:11] sen mukaan, mikä hänelle kerrotaan olevan hyväksi ja mitä
[48:15] kulttuuri vahvistaa. Niin mä lähdin sitten sillä
[48:19] tavalla havainnollistamaan tätä, että ei kuitenkaan ole aivan
[48:22] sattumaa, että ihminen ei kuitenkaan ole semmoinen ameeba,
[48:25] joka voi sitten ihan miten tahansa lähteä elämään, vaan
[48:28] ihmisen kehitys kulkee tiettyjen kehitystehtävien kautta.
[48:33] Ja meillä on siis niinku ikään ja aivojen kehitykseen
[48:36] sidoksissa olevia kehitystehtäviä ja niillä
[48:40] lapsuuden kehitystehtävillä on sitten aina suorat seuraukset
[48:45] aikuisuuden aikuisuuden ei niin, että se määräisivät sen
[48:49] aikuisuuden, mutta niillä on seurauksia.
[48:51] Voidaan nähdä nähdä ihan selvästi tämmöisiä tämmöisiä
[48:55] syy-seuraussuhteita sitten vaikka aikuisuuden.
[48:59] Parisuhteeseen sitoutumiseen kiintymyssuhteeseen tämmöisiin
[49:02] asioihin. Ja nyt tämä meidän kulttuurimme
[49:07] vahvistaa voimakkaasti. Se löytää niinku kaikupohjan
[49:11] yksi tämmöisestä kehitysvaiheesta ja se
[49:15] kehitysvaihe on primäärinarsismi ja ja tuota joka tekee myöskin
[49:20] sitten ymmärrettäväksi sen että kun kysytään, että no miten tämä
[49:25] nyt sitten OK lähti tämmöinen yksilökehitys, mutta miksi me
[49:29] imaisimme sitten niinku niin voimakkaasti tämän tämän
[49:33] tämmöisen hedonistisen minä? Ne jotkut selitys sille täytyy
[49:38] löytyä. Niin yksi selitys on tämä, että
[49:40] meillä on tämmöinen kehitysvaihe olemassa, kun primääri,
[49:44] narsismi, joka on eräänlainen lapsi aikuinen ja joka on lapsen
[49:49] normaali kehitysvaihe ja josta pitäisi kasvaa yli.
[49:53] Ja ja nyt sitten voidaan väittää näin, että meidän yhteiskuntamme
[49:57] tällä hetkellä hyvin voimakkaasti vahvistaa palkitsee
[50:02] ja tukee. Sitä kehitysvaihetta, joka joka
[50:06] on tämmöinen itsekkyyden vaihe. Sen sijaan että meidän kulttuuri
[50:10] vahvistaisi ja palkitsisi siirtymistä niin kuin
[50:14] seuraavaan, joka seuraavaan vaiheeseen, joka olisi sitten
[50:18] enemmän tämmöinen, joka toisi enemmän kykyä olla oikeasti
[50:23] suvaitsevainen lojaali, solidaarinen ja olla
[50:26] vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutuksessa muiden
[50:30] kanssa. Tästä tämä tuli tämä tämä
[50:32] lapsiaikuinen tämän tämän niinku tietyn kehitysvaiheen
[50:36] kuvaamisesta, koska se havainnollistaa niin hyvin, että
[50:39] että niinku antaa selityksen sille, että kun tuota vaihetta
[50:44] lähdetään vahvistamaan, se on hyvin tehokasta, koska se on
[50:48] ihmisestä hyvin mukavaa, jos hänen ei tarvitse kasvaa
[50:52] aikuiseksi, jos hän saa jäädä elämään siihen minä minä
[50:55] vaiheeseen saa jäädä tekemään itsestään.
[50:58] Projektin saa keskittää kaiken energiansa.
[51:02] Oman mielihyvänsä tuottamiseen. Mitkä ikävuodet ihmisellä on
[51:07] tätä primäärin narsismin kehitysaikaa.
[51:09] Tää on hyvin mielenkiintoinen kysymys, koska tässä kun tähän
[51:12] vastaa niin kuulijat yleensä suuttuvat.
[51:15] Se on taaperovaihe taaperoikävaihe.
[51:19] Elikkä tuossa tuota jotkut asiat tässä noin noin keskimäärin
[51:24] näistä mitä puhutaan. Elikkä se on tossa
[51:26] puolestatoista vuodesta tuonne alle 3 vuoteen.
[51:30] Tämä tuota me tiedämme minkälaisia ovat taaperot nyt
[51:34] tuota? No tässä tässä on aiheellista
[51:37] vähän nyt kyllä avata tätä psykologiaa sen takia, että
[51:42] tämä. Ei jälleen jos sanon, että
[51:45] narsismi narsistit eivät ole lisääntyneet, niin tämä ei
[51:49] tarkoita sitä, että ihmiset on muuttuneet taaperoiksi, että
[51:54] täällä taapertaa narsisti ja nyt joka paikassa tämä ei tarkoita
[51:57] sitä. Vaan tämä tarkoittaa sitä, että
[52:01] psykologia puhuu tämmöisestä kehitystehtävistä.
[52:05] Joka on niin yksinkertainen asia, että että tiettyihin
[52:09] aivojen määräämään määräämiin kehitysvaiheisiin kuuluu niinku
[52:13] eräänlaisen tämmöisen peruspilarin tuottaminen
[52:16] jollekin aikuisen ikävaiheelle. Ja nyt tämmöinen valtava määrä
[52:22] tämmöisiä peruspilareita tulee lapselle 3 ensimmäisen tai 6
[52:27] ensimmäisen ikävuoden aikana ja tämä ei tarkoita tosiaankaan
[52:31] niinku sanoin, että ihminen olisi ollut valmis.
[52:33] Mitään muutosta ei tulisi, mutta tiettyjä tämmöisiä
[52:36] peruspilareita tulee silloin. Ja yksi tämmöinen peruspilari on
[52:41] tämä primääri, narsismi, jossa nimenomaan tämä tämä
[52:44] kehitysvaiheen tarkoitus on se, että tämmöiset asiat kun
[52:49] hedonismi elikkä oman mielihyvän tuottaminen.
[52:54] Riippuvuus palkinnosta kehumisesta kiitoksesta.
[52:57] Ihmissuhteet nämä kaikki. Jäävät silloin nämä nämä kaikki
[53:05] ovat ihmiselle edelleenkin oleellisia, mutta ne saavat
[53:08] toisenlaisen muodon. Tämä on niinku se asia, että
[53:12] tässä vaiheessa ihminen kehittyy sillä tavalla, että edelleenkin
[53:17] hän tavoittelee omaa mielihyvää, mutta se saa toisenlaisen
[53:20] muodon. Se tavoittelu sosiaalisen
[53:22] muodon. Edelleenkin hän on kiinni
[53:24] palkinnosta, mutta se saa toisenlaisen muodon.
[53:27] Hän ei koko ajan käänny katsomaan, taputettiinko mulle.
[53:30] Hän ei koko ajan hae kiitosta, vaan hänellä hänelle tulee
[53:33] semmoinen sisäinen palkitsemisjärjestelmä, että hän
[53:36] itse asettaa itsellensä tavoitteita ja on palkitsee
[53:40] itseensä tyytyväisyydellä. Kun onnistuu ja niinku tämä
[53:43] kehitysvaihe, jolloin se sitten tarkoittaa sitten, että ihminen
[53:46] kykenee siirtymään seuraavaan kehitysvaiheeseen.
[53:49] Ja nyt me palkitsemme tätä tämmöistä pienen lapsen
[53:53] tyyppistä primääriä narsismeja, jolloinka se ilman muuta
[53:56] vahvistaa sitten. Niitä ilmiöitä millä tavalla
[54:00] tämä narsismi näkyy sitten niinku tai ylimäärien assismi
[54:03] näkyy? Aikuisuudessa.
[54:06] Nyt mä otan usein tässä esimerkin tästä, että jos joku
[54:10] pitää pahana tätä vertausta taaperoon, niin meillä on hyvin
[54:14] tärkeä kehitysvaihe vielä tätä varhaisemman ensimmäisen
[54:17] ikävuoden aikana. Tämmöinen kun kiintymyssuhde
[54:20] suhteen kehitysvaihe, jolloinka silloin miten tämä
[54:24] kiintymyssuhde onnistuu, niin me rakennamme sen varassa hyvin
[54:29] pitkälle sitä mikä mahdollisuus meillä on sitten aikuisena
[54:33] sitoutua toiseen ihmiseen. Kiintyä ylläpitää pitkiä
[54:38] parisuhteita kestää niissä negatiivisia asioita,
[54:42] ristiriitoja ja niin edelleen. Ja tämä tämä ei tarkoita sitä,
[54:47] että kaikki määräytyisi silloin, mutta se niinku heijastuu sinne
[54:50] että mä kiintymyssuhde vuoden ikäisenä se heijastuu sinne
[54:54] esimerkiksi semmoisessa, että kuinka vaativa ihminen on
[54:58] parisuhteessa. Ihminen voi olla, jos hänellä on
[55:01] turvaton kiintymyssuhde, niin hän voi olla niin vaativa
[55:04] parisuhteessa hän odottaa niin paljon huomiota, oikeita
[55:08] tunteita, kehumista, kiitosta jatkuvasti niin että kukaan
[55:12] toinen ihminen ei pysty sitä antamaan.
[55:15] Että elikkä tästä on siis kysymys, että meillä on
[55:17] tämmöisiä kehitystehtäviä, joilla on tietynlaisia
[55:20] heijastumia sitten tuota aikuisuuteen.
[55:24] Ja nyt me palkitsemme vahvasti semmoista kehityssuhdetta, että
[55:28] niinku tämmöistä kehitystehtävää, jonka
[55:30] heijastumat aikuisuudessa ovat näkyvissä.
[55:34] Ja jos me taas ryhtyisimme palkitsemaan tätä seuraavaa
[55:37] kehitystehtävää, niin sitten meillä olisi mahdollisesti
[55:41] tuota. Enemmän me voisimme muutamia
[55:46] ongelmia. Sitten välttää.
[55:48] Kun lapsi kasvaa ja sitten jossain vaiheessa ainakin
[55:51] kaikilla kavereilla on älypuhelin niin minkä ikäisenä
[55:55] lapselle antaisit älypuhelimen tai mitä tutkimus sanoo että
[55:58] kannattaa antaa jos kannattaa? Nythän olen tässä nyt olen
[56:01] kokonaan tässä keskustelussa välttänyt tämän somen
[56:05] merkityksen, koska koska tuota niin tämmöinen niinku näkyvä
[56:10] selityshän tällä hetkellä tälle sosiaalisten taitojen
[56:13] katoamiselle ja ahdistuksen lisääntymiselle.
[56:16] Ja on tämä some, mutta olen kuitenkin esittänyt itse
[56:20] tämmöisen kysymyksen, että olisiko somella ja näillä
[56:23] algoritmeillä ollut näin suuri vaikutus, jos ei meillä olisi
[56:26] valmiina tämä tämmöinen niinku. Hajanainen identiteetti itseään
[56:31] etsivä ihminen. Epävarma ihminen yksinäinen
[56:34] ihminen, joka koska ihmisellä on sosiaaliset sosiaalisen eläimen
[56:39] aivot, hän tarvitsee ryhmää joka hakee sitä ryhmää, niin joka
[56:43] joka tuli niin nopeasti niin riippuvaiseksi tästä somesta,
[56:47] että jos meillä olisi toisenlainen tämmöinen, niin kun
[56:50] kulttuuri ollut, niin olisivatko nämä nämä tuota algoritmit
[56:56] saaneet näin suurta vaikutusta? Se on kysymys.
[56:59] No nyt tähän, että me olemme sillä tavalla.
[57:02] Aika aika niin kun onnettomassa tilanteessa, että että me olemme
[57:06] vähän näyttäisi. Tutkimusten kannalta siltä tämä
[57:09] evidenssi nimittäin on niin vahva että että ne hyödyt jäävät
[57:13] aivan minimaaliseksi. Niiden haittojen rinnalla.
[57:18] Tässä tässä tuota sosiaalisessa mediassa, että voi olla
[57:22] semmoinen tilanne, että meillä ei tässä vaiheessa oikein ole
[57:25] muuta mahdollisuutta kuin rajoittaa.
[57:27] Me tiedämme hyvin, että rajoitukset eivät koskaan ole se
[57:30] paras keino. Niihin liittyy aina ongelmia,
[57:33] mutta sitten kun tämä me taistelemme nyt tällä hetkellä.
[57:37] Aika suuria voimia, voimia vastaan, jos ve taistelemme
[57:40] tämmöisiä kansainvälisiä. Yhtiöitä ja näitä algoritmeja,
[57:45] joita tieteellisin tiedoin tehdään ihmisen koukuttamiseksi,
[57:48] että kysymys on, että onko meillä muuta keinoa?
[57:51] No nyt tässä sitten että että mikä on on sopiva aika, niin
[57:56] tutkimuksella on tähän vastauksia, mutta mä olen usein
[57:59] antanut tämän vastauksen, että eikö, eikö ole aika?
[58:04] Hyvä kiinnittää huomiota siihen, että piilaaksossa henkilöt jotka
[58:08] keksivät näitä asioita ovat kieltäneet sen lapsiltaan.
[58:12] Minusta tässä on aika hyvä viesti et jos he näkevät tämän
[58:16] niin voimakkaana tämän uhan, että he eivät anna lapsilleen
[58:19] näitä näitä. Tuota jyrki jengessä esimerkiksi
[58:23] oli on useamman kerran ollut täällä täällä tuota niin
[58:26] kertomassa myöskin suomalaisessa televisiossa ja.
[58:30] Oliko se nyt 14 vuotta vai 12 vuotta?
[58:33] Mitä hän mitä ennen hän ei anna älypuhelimia lapsille, jos näin
[58:37] toimivat nämä? Nämä tuota työt, jolloinka nyt
[58:40] tässä on koko ajan kysymys siitä kun aina sitten.
[58:44] Tätä keskustelua hämärtää se kun vedotaan sitten mitenkä
[58:47] tarvitaan. Lapset tarvitsevat
[58:49] tiedonvälitystä ja niin edelleen.
[58:51] Eihän meidän sitä tarvitse kieltää.
[58:53] Nythän kysymys on siitä, että me kiellämme liian nuorilta
[58:56] lapsilta nämä älypuhelimet, joiden me tiedämme vaikuttavan.
[59:00] Kyllähän kyllähän ihmiset facebookissa saavat saavat tuota
[59:04] niin mielipiteitä vaihtaa ja sopia tapaamisista ja.
[59:09] Totta kai lapsilla täytyy olla nämä välineet, jolla jolla tuota
[59:12] he ottavat yhteyttä toisiinsa ja keskustelevat keskenään ja.
[59:17] Vaikkapa pelaavat yksi jotain tietokonepeliä.
[59:19] Kyllähän nämä asiat eihän tästä ole kysymys, vaan täytyy vaan
[59:23] kysymys on siitä, että että kuinka saamme suojattua lapset
[59:28] semmoiselta semmoiselta vaikuttamiselta, jonka me
[59:31] tiedämme, että sen tarkoituskaan ei ole hyvä.
[59:35] Jakson tarjoaa taloyhtiösäästö piste fi.
[59:37] Mä kerron sulle lyhyen tarinan eli olin lauttasaaressa
[59:40] kotitaloyhtiöni hallituksessa ja siellä me kauhulla katseltiin
[59:44] kun kaukolämpölaskut sähkö vaihtumatot, kiinteistöverot ja
[59:47] kaikki. Kulut vaan kasvaa koko ajan.
[59:49] Paine korottaa hoitovastiketta. Meillä hallituksessa oli iso ja
[59:53] sitten mä törmäsin tällaiseen palveluun nimeltään
[59:55] taloyhtiösäästö piste fi. Lupasivat, että karsivat
[59:59] taloyhtiön kuluja ja jos säästöjä ei löydy, niin
[1:00:01] palvelunsa ei maksa mitään. Taloyhtiönsäästö alkoi hommiin
[1:00:04] ja löysi meillä 6000 € vuosi säästöt kilpailuttamalla
[1:00:08] vaihtumaton laajakaistan hissihuollon isännöinnin
[1:00:11] kiinteistöhuollon ja kaiken muun mahdollisen hoitovastikkeen
[1:00:14] korotusajatus peruttiin ja säästöt lasketaan yli.
[1:00:18] Jo kymmenissä tuhansissa kun sua harmittaa taloyhtiösi suuret ja
[1:00:22] alati nousevat hoitovastikkeet. Missä päin suomea tahansa
[1:00:26] vinkkaat taloyhtiösi hallituslaisille taloyhtiösäästö
[1:00:28] piste fi mitä tiede sanoo siitä, että mitä konkreettisia haittoja
[1:00:33] älypuhelimesta sosiaalisesta mediasta on lapsille?
[1:00:37] No niitä haittoja haittoja on niin paljon nyt tietenkin tuota
[1:00:43] olen tuossa kirjassa jotain käsitellyt, mutta kun minä olen
[1:00:45] ollut tämän alan tutkija, niin sitä tietoa on varmasti muualla
[1:00:48] paljon enemmän ja siitä tiedetään paljon enemmän.
[1:00:51] Mutta esimerkiksi no tämän tapaisia haittoja, nythän olemme
[1:00:55] pitkään puhuneet keskittymiskyvyn puutteesta.
[1:00:58] Se tiedetään tämmöisestä tämmöisestä niin kun.
[1:01:02] Lyhytaikaisesta kyvystä keskittyä ja niin edelleen.
[1:01:05] Siis kognitiivisten taitojen tämmöinen heikentyminen, sen me
[1:01:09] tiedämme. Kyllä tämä ehkä yllättävin tieto
[1:01:13] mikä mikä tästä on tullut, josta jossa tuota josta USA, ssa
[1:01:18] paljon puhutaan tällä hetkellä ja sen vaikutuksista työelämään
[1:01:23] ja työelämän kautta, joka joku jopa talouselämä on sosiaalisten
[1:01:27] taitojen katoaminen. Ja meillä siitä ei puhuta vielä
[1:01:31] ollenkaan, kun meillä vielä korostetaan sitä, että että
[1:01:35] kyllä joillekin ryhmille tai joillekin henkilöille on
[1:01:38] kuitenkin sosiaalisissa taidoissa niin kuin hyötyä
[1:01:43] taikka se tuottaa mahdollisuuden tämmöiseen sosiaaliseen
[1:01:46] kontaktiin. Tämä on ollut ehkä yllättävimpiä
[1:01:50] tämän tuota sosiaalisen median haittoja.
[1:01:53] Se että ihmis että se on lisännyt sosiaalista paniikkia
[1:01:58] ja sosiaalista ahdistusta ja tällä hetkellä meillä on aika
[1:02:01] hyvin selvillä se kuinka kuinka se on tapahtunut.
[1:02:04] Se on tapahtunut jopa ihan neuraalisten hermoverkkojen
[1:02:08] tasolla ja. Se ikäpolvi, jonka sosiaaliset
[1:02:14] taidot olivat jo kehittyneet ja valmiina ennen kuin he ryhtyvät
[1:02:18] käyttämään sosiaalista mediaa. Heidän on aika vaikea tajuta
[1:02:21] tämä, kuinka syvälle se menee. Niillä sillä ikäpolvella, jolla
[1:02:26] jolla tämmöinen sosiaalinen media on tullut oikean
[1:02:30] sosiaalisen elämän korvikkeeksi. No tässä on lukemattomia
[1:02:34] lukemattomia asioita. Siis tämä se vuorovaikutus mikä
[1:02:38] voisi sanoa ihan yksinkertaisesti näin, että se
[1:02:41] vuorovaikutus, joka sosiaalisessa mediassa kulkee
[1:02:44] sosiaalisen vuorovaikutuksen nimellä, rikkoo kaikkia niitä
[1:02:49] normeja. Mitä varten aivot on
[1:02:51] tarkoitettu, se voisi tiivistää tällä tavalla.
[1:02:55] Siis se on täysin epäluonteva aivoille, eikö?
[1:02:58] Eikä ole mikään hämmästys, kun sitä jää miettimään, että minkä
[1:03:01] takia. Se vie sosiaaliset taidot taikka
[1:03:05] se ei anna mahdollisuutta sosiaalisten taitojen
[1:03:07] kehittymiselle. Niin voisi sanoa, ei se vie
[1:03:09] niitä vaan ei anna mahdollisuutta kehittymiselle,
[1:03:12] koska sosiaalinen vuorovaikutus on niin tärkeätä.
[1:03:16] Ihminen on siitä riippuvainen ja edelleenkin toistan tämän saman
[1:03:20] et ihminen on sosiaalinen eläin hänen mielenterveydestään hyvin
[1:03:25] suuri taikka hän on niinku mielenterveydeltään myöskin
[1:03:28] riippuvainen siitä, että onko kuuluuko hän ryhmään,
[1:03:31] hyväksytäänkö hänet siellä, onko hän ulkopuole.
[1:03:33] Yksin no nyt tuota voin ottaa tämmöisiä esimerkkejä
[1:03:38] esimerkkejä tästä sosiaalisten taitojen katoamisesta.
[1:03:41] Ensiksi huomattiin tämä, että että alkoi tulla nuorille, siis
[1:03:47] sosiaalinen paniikki alkoi ja räjäytysmäisesti lisääntyä.
[1:03:50] Sosiaalinen ahdistus tuli tämmöisiä tutkimustuloksia
[1:03:53] esimerkiksi että joku aika pari vuotta sitten tämmöinen laaja
[1:03:58] kartoitus jossa. 60% usa laisista nuorista kertoi
[1:04:02] olevansa niin ujoja, että se haittaa heidän sosiaalista
[1:04:07] elämää. Vielä 8 hetkinen.
[1:04:10] Nyt en muista kuinka kauan siitä edellisestä tutkimuksesta oli,
[1:04:14] mutta tää prosenttiluku oli 20. Se 20 vastaa sitä mitä me
[1:04:20] ujodesta tiedämme ujos on synnynnäinen temperamentti
[1:04:24] piirre joka salpaannuttaa ihmisen muutamaksi sekunniksi
[1:04:27] muutamaksi venuutiksi uudesta sosiaalisessa tilanteessa ja
[1:04:32] noin 20% on semmoinen fysiologia, että he ovat
[1:04:36] alttiita salpautumaan etteivät tiedä mitä sanoo, mitä tehdä kun
[1:04:40] tilanne tulee vastaan. 60% ei voi olla mahdollista.
[1:04:44] Tämmöinen temperamentti piirre ei edes 100 muutamassa 100
[1:04:48] vuodessa muutu tämä frekvenssi. Jolloinka kyse on oppimisesta.
[1:04:53] No nyt nyt tuota, jos se olisi minna huotilainen on usein
[1:04:56] puhunut tästä, kuinka kuinka tuota niin yksinkertaisesti
[1:05:00] tiettyjä hermoverkkoja jää kehittymättä ja jopa
[1:05:05] mahdollisuus aivojen tasolla oppia sosiaalisia taitoja,
[1:05:09] häviäjiä. Ensi alkoi siis tämä keskustelu,
[1:05:11] että mitä on tapahtunut, kun kun tuota alkaa tulla sosiaaliset
[1:05:16] pelot alkavat lisääntyä. Seuraava kuvio oli tämä, että.
[1:05:21] Työuupumuksen yksi oleelliseksi lähteeksi nousi ihmissuhteiden
[1:05:27] kuormittavuus. Ihmiset oli niin kuormittavia ja
[1:05:30] nyt ei puhuta tämmöisestä. Niin kun asiakastyön
[1:05:35] kuormittavuudesta eikä riidoista vaan siitä että kaveri on
[1:05:39] kuormittava. Ei jaksa olla ihmisten kanssa.
[1:05:42] Ne on kuormittavia. No tätähän meillä jatkuvasti
[1:05:45] puhutaan nyt kuinka ihmissuhteet ovat ovat tuota kuormittavia,
[1:05:48] että tuli siis niinku tämmöinen. Sitten yleinen vaikeus olla
[1:05:53] muiden kanssa. No sitten ruvettiin
[1:05:54] kiinnittämään tähän jo todella enemmän huomiota ja lähdettiin
[1:05:58] niinku pohtimaan pohtimaan tätä some vaikutusta.
[1:06:01] Some rikkoo siis monella tavalla tämän tämän tuota niin kyvyn
[1:06:05] oppia tai kyvyn niinku koska sosiaaliset taidothan tulevat
[1:06:09] harjaantumalla. Meillä on tarve olla ihmisten
[1:06:12] kanssa siis halu ja tarve. Se on synnynnäinen.
[1:06:16] Mutta ei välttämättä kykyä. Vaan kyky tulee oppimalla, koska
[1:06:20] meillä myöskin kulttuurisesti vaihtelee se, millä tavalla me
[1:06:23] olemme toistemme kanssa, jolloin se tulee oppimalla ja nyt some
[1:06:27] vie mahdollisuuden oppia. No mihinkä aivot ovat valmista
[1:06:31] niinku valmiit ja mitä varten aivot on tehty?
[1:06:34] Ensimmäinen on se, että sosiaalinen vuorovaikutus on
[1:06:38] kehollista. Se tapahtuu kontaktissa tällä
[1:06:41] tavoin ja kehollisuus tarkoittaa sitä, että niistä viesteistä.
[1:06:46] Sosiaalisista viesteistä suurin osa ei ole sanallista.
[1:06:51] Vaan se on ääniä, ilmeitä eleitä ja näitä me tulkitsemme koko
[1:06:56] aika. Ja ihmisellä on hyvin tärkeä
[1:06:58] sosiaalinen taito oppia tulkitsemaan esimerkiksi
[1:07:01] ristiriitaa sanojen ja eleiden välillä.
[1:07:04] Voi sanoa, että nää on minusta tää on kauhean kiinnostava ja
[1:07:08] oikein kiinnostava ja jokainen näkee heti, että olen kuoleman
[1:07:12] väsynyt johonkin keskusteluun, jos seurassa sanon näin.
[1:07:16] Ja ihminen voi sanoa myöskin että ole oi oi oi oli ihana
[1:07:19] tavata sinua sellainen kännykkää.
[1:07:20] Samalla täytyy niinku oppia ymmärtämään näitä ristiriitoja,
[1:07:23] koska se kehollinen viestintä on todellakin monta kertaa paljon
[1:07:28] suurempi kuin sanallinen viestintä ja se taas sitten
[1:07:31] johtuu siitä, että ihminen kontrolloi sanallisen viestinnän
[1:07:34] paremmin kuin kehollisen viestinnän.
[1:07:37] Ihminen monta kertaa antaa alitajuisesti kehollisia
[1:07:40] viestejä, koska hän ei ole koskaan seurannut omaa
[1:07:42] viestintään seuraavaa muiden viestintää.
[1:07:45] Hän saattaa paljon paljastaa paljon enemmän itsestään
[1:07:48] kehollisesti kun sanallisesti, kun hän näitä kontrolli tämä
[1:07:51] häviää ja tähän ei tule. Tähän ei tule harjaannusta.
[1:07:55] Ihmisen pitää oppia oppia siis harjaantua tähän oppia lukemaan
[1:07:59] näitä viestejä. Tätä ei tule somessa.
[1:08:02] Sitten sosiaalinen vuorovaikutus.
[1:08:04] Se on todellakin vuorovaikutusta, vaikka se on
[1:08:07] nyt kadonnut. Se tarkoittaa sitä, että että
[1:08:11] että se tapahtuu ajassa ja paikassa.
[1:08:13] Minä sanon näin, sinä vastaat näin, minä sanon näin sinä
[1:08:16] vastaat näin ja kumpikin meistä pystyy nopeasti muuttamaan
[1:08:20] keskustelun sävyä, kun huomaa, että se menee pieleen tai
[1:08:23] huomaa, että toinen ymmärsi väärin ja pitkiä tuntia kestäviä
[1:08:28] keskusteluja on, jota ohjaillaan koko aika muuttamalla.
[1:08:31] Siinä tätä ei somessa tapahdu, s.
[1:08:33] Katoaa sekä se aika että paikka hostaukset tulee milloin tahansa
[1:08:39] epäsopivissa tilanteissa epäsopivissa ajankohdissa ja
[1:08:43] ihminen ei pysty kontrolloimaan niitä.
[1:08:44] Hän voi ainoastaan tuottaa ainoastaan niin kun seuraavan
[1:08:47] kerran postata jotain muuta, mutta se joka on lähtenyt
[1:08:51] jonnekin, hän ei pysty kontrolloimaan.
[1:08:53] Tässä on jo niinku 2 tämmöistä aivan oleellista asiaa, johonka
[1:08:56] aivot on valmistettu, jotka hajoaa tässä taikka joihin tämä
[1:09:00] ei anna mahdollisuutta tämän oppimiseen.
[1:09:04] Jolloinka syntyy. Väärinkäsityksiä ja ihminen
[1:09:07] töksäyttelee asioita ja ja tuota väärässä aikaa väärällä tavalla
[1:09:11] väärille ihmisille. Hän ei myöskään pysty
[1:09:13] kontrolloimaan sitä kenelle ne viestit menevät.
[1:09:16] Elikkä koko se semmoinen vuorovaikutuksen idea tässä ja
[1:09:19] nyt sanotaan. Näin kontrolloidaan kenelle mitä
[1:09:22] ohjataan, sitä kaikki tämä katoaa, sitten katoaa tämmöinen
[1:09:26] myöskin hyvin tärkeä kun sosiaalisten vyöhykkeiden
[1:09:30] merkitys. Kun ihmisellä on hyvin erilaisia
[1:09:34] sosiaalisia vyöhykkeitä, joihin hän kohdistaa erilaisia
[1:09:38] odotuksia ja joilta hän odottaa saavansa ja joilta hän on
[1:09:43] myöskin mahdollisuus saada erilaista tukea.
[1:09:46] Ensin on tämmöinen kiintymyssuhteiden vyöhyke, joka
[1:09:50] koostuu ihan muutamasta ihmisestä.
[1:09:53] Sitten puhutaan tämmöisestä lähivyöhykkeestä, joka koostuu
[1:09:57] 10 15 ihmistä. Ihmisillä on koko ajan tajua.
[1:09:59] Hän jäsentää sosiaalista maailmassa.
[1:10:01] Tällä tavalla aivot ovat. Siihen valmiit tämän koko tämä
[1:10:05] lapsuuden kehityksen kautta ja hän jäsentää maailmaa, että nämä
[1:10:09] ihmiset ovat se turva. Näille voi kertoa tätä näille
[1:10:12] tätä näille tätä sitten on tämmöinen vielä isompi
[1:10:15] semmoinen, muutaman 100 vyöhyke ja sitten mennään semmoiseen
[1:10:19] puhutaan semmoisesta minkä tuota täällä on.
[1:10:21] Hyvin evoluution merkitys keräilijäkansat oli tämmöinen
[1:10:25] näin iso vyöhyke ja tämä joukko oli näin iso ja näitä näiden
[1:10:29] avulla ihminen jäsentää, että nämä vyöhykkeet katoaa täy.
[1:10:34] Tässä kuka tahansa ja ihmiseltä katoaa myöskin taju näistä
[1:10:38] vyöhykkeistä hän saattaa olla hirveän onnellinen, kun joku
[1:10:40] lohdutti häntä tunteissaan. Joku jostakin tuntematon
[1:10:44] ihminen. Jostakin kaukaa sabo ja karjalan
[1:10:47] rajalta, mistä hän ei tietäisi missä koko pitäjä on häneltä
[1:10:51] katoaa se kyky, että ei häntä emotionaalisesti voi lohduttaa.
[1:10:55] Se voi tuntua kivalta se, mitä hänelle sanotaan kohteliaalta ja
[1:10:58] kivalta, mutta ei ihmistä voi emotionaalisesti lohduttaa muuta
[1:11:03] kuin ihminen, johon hänellä on emotionaalinen side.
[1:11:06] Silloin kun me puhumme emotionaalista.
[1:11:08] Siis kun menee tällä tavalla tällä tavalla menee niinku
[1:11:11] sekaisin sekaisin se semmoinen tapa mitenkä ihminen on
[1:11:16] vuosituhansien kuluessa oppinut jäsentämään tätä sosiaalista
[1:11:20] maailmaa ja mihinkä ihmisen aivot on tarkoitettu ja sitten
[1:11:24] tulee juuri tämmöistä ihminen joutuu niinku sanotaan, että
[1:11:27] siinä äidin kirjassa oli todettu, että kun ihmiseltä
[1:11:31] katoaa nämä vyöhykkeet ja hän lähtee sitten.
[1:11:34] Sosiaalisessa mediassa. Niinku korvaamaan sosiaalista
[1:11:38] elämää, niin hän joutuu heti sinne uloimmalle vyöhykkeelle,
[1:11:41] jossa hänellä ei ole niin kun ei ole ihmissuhteita eikä hänellä
[1:11:45] ole ikää ei ole mitään semmoisia asioita missä millä niinku
[1:11:49] jäsennettäisiin tätä. Tätä voisi jatkaa vielä
[1:11:51] pidempään, mutta mutta nämä nyt on semmoiset oleelliset
[1:11:54] havainnolliset esimerkit kuvastamaan sitä, että mikä on
[1:11:58] ristiriita. Tämän tuota sosiaalisen median
[1:12:02] välillä ja sitten meidän kivikautisten aivojen välillä ja
[1:12:07] sen mihinkä minkälaiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen
[1:12:10] aivot on tarkoitettu. Mainitsit tämän haidin niin mikä
[1:12:14] on hänen etunimensä ja mikä on kirjan nimi?
[1:12:16] Hetkinen nyt mun on mä oon tuossa kirjassa näitä on
[1:12:20] useampia kirjoja mitä hän on tuota, niin nyt mun täytyy ihan
[1:12:24] katsoa kirjasta, että mitä missä mä olinkaan tämä mitä kirjaa
[1:12:28] olinkaan tuossa viitannut. Mutta hän on nimenomaan puhunut
[1:12:31] tästä yksinäisestä, yksinäisyyden syntymisestä ja ja
[1:12:37] sitten ennen kaikkea tästä ja ja somen vaikutuksesta ja sitten
[1:12:41] siitä, kuinka kuinka tuota leikin ja mielikuvituksen
[1:12:45] vaikutus sen vähentyminen on tuota vaikuttanut ihmisen
[1:12:50] ihmisen tuota kehitykseen. Kiinnitit huomiota siihen, että
[1:12:54] some myytiin meille niin, että nyt yksinäisyys väistyy kun
[1:12:57] voidaan olla tekemisissä ja muuta.
[1:12:59] Mutta tosiasiassa some. Mun parhain käsityksen mukaan
[1:13:02] mitä muistan, kun luin kirjasi, että yksinäisyys on kuitenkin
[1:13:06] lisääntynyt somen kautta, niin mikä se on mahdollista?
[1:13:09] Niin tämä on hyvä kysymys. Miten se on mahdollista, että
[1:13:11] kuinka siinä näin kävi silloin kun kun luin niitä ensimmäisiä,
[1:13:15] silloin niitä kerrottiin silloin kun some tuli, niin nehän oli
[1:13:18] aivan aivan niinku yltiöpositiivisia ja nyt
[1:13:21] jälkikäteen ajatellen naiveja ne kirjoitukset.
[1:13:24] Siinähän oli siis ajatus näin että.
[1:13:27] Ei vain ei vain yksinäisyys häviä.
[1:13:30] Vaan myöskin tulee maailmanrauha ja ja tuota ilmastonmuutosta ei
[1:13:35] ole enää ongelma. Tämmöisiä kirjoituksia oli
[1:13:37] silloin aikoinaan. Se oli aivan uskomatonta.
[1:13:39] Se se tuota hype somen ympärillä ja enää ei siis kukaan ei ole
[1:13:44] enää yksinäinen, koska jokainen voi löytää somen kautta ystävän
[1:13:48] ja ajateltiin näin, että ennen kaikkea erilaiset vähemmistöt
[1:13:52] sitten löytävät tämmöisiä turvaverkkoja.
[1:13:54] Ja nyt me tiedämme, että nimenomaan vähemmistöt kokevat
[1:13:57] erilaista somekiusaamista ja hyökkäyksiä.
[1:14:01] He kokevat somessa hyökkäyksiä, kiusaamista moninkertaisesti
[1:14:04] enemmän kuin tavallisessa elämässä.
[1:14:07] Mikään ei pitänyt paikkaansa, mutta maailmanrauhan piti tulla
[1:14:10] sillä tavoin, että nyt kun ihmiset ovat kontaktissa
[1:14:13] toisiinsa, he rupeavat ymmärtämään toisiaan ja sen
[1:14:16] jälkeen heillä ei ole enää sitten minkäänlaista tarvetta
[1:14:20] sotia. Se tuntuu todella naiivilta.
[1:14:24] Naivilta näin näin tuota niin jälkeenpäin jälkeenpäin
[1:14:29] ajatellen, mutta mutta. Tuota tämä, tämä oli se silloin
[1:14:32] se. Lähtökohta ja tämä ja siellä
[1:14:35] tämä oli se toive. Siis siihen ladattiin aivan
[1:14:37] uskomattomia uskomattomia toiveita ja sen takia kesti niin
[1:14:42] kauan hyväksyä tämä, että että somella onkin tämmöiset
[1:14:46] negatiiviset vaikutukset että ja yleensä tämä somella on
[1:14:50] negatiivinen vaikutus mielenterveyteen, että oikeasti
[1:14:53] ne vaikutukset olivat olleet pitkään jo näkyvissä ennen kuin
[1:14:57] ennen kuin edes tutkimus uskoi. Että näin on ja lähti niihin
[1:15:01] tarttumaan, että esimerkiksi nämä.
[1:15:04] Nämä tuota tämmöiset ne tutkimukset, jotka eivät löydä
[1:15:08] oikeastaan eivät löydä mitään positiivista somesta sen takia,
[1:15:13] että se positiivisuus onhan sitä positiivisuutta, mutta se
[1:15:17] korvautuu niin moninkertaisesti negatiivisuudella ja voitaisiin
[1:15:21] korvata jollakin muulla mallilla kun tällä somella niin niin
[1:15:26] tuota ne tutkimukset on oikeastaan vasta mielenterveyden
[1:15:29] alalta, niin niin tuota. Ne ei ne on vähemmän kuin 10
[1:15:34] vuotta vanhat ja sitten näiden tutkimukset sosiaalisten
[1:15:37] taitojen vähenemistä niin on 5 viimeiseltä vuodelta ja väitän
[1:15:41] näin, että se oli niin uskomaton hämmästys silloin kun alkoi
[1:15:46] tulla tämä sosiaaliset taidot häviävät ja ahdistus lisääntyy
[1:15:50] somen kautta, että jos ei siinä takana olisi psykologiassa ollut
[1:15:54] tämmöisiä maailman keskeisimpiä. Tutkijoita kuten kasvia ja
[1:15:59] muuta, niin ne olisi kyllä pitkäksi aikaa vielä vaiennettu
[1:16:03] ne tulokset. Se hämmästys oli niin suuri.
[1:16:06] Vaikuttaako sosiaalisen median käyttö tyttöihin ja poikiin eri
[1:16:11] tavalla? Jos vaikuttaa niin mitä?
[1:16:12] Tutkimusten mukaan se vaikuttaa hyvinkin nimenomaan
[1:16:15] murrosikäsiin, tyttöihin ja poikiin, joidenka kehitys on
[1:16:19] hiukan on hiukan erilainen ja ja tyttöjen kehitys on siinä
[1:16:23] vaiheessa esimurrosikä ja murrosikä vähän nopeampi
[1:16:27] sanotaan näin, että se mielenterveydestä se vaikuttaa
[1:16:30] tyttöihin enemmän, sillä on vakavampi vaikutus tyttöjen
[1:16:33] suurempi vaikutus tyttöjen mielenterveyteen.
[1:16:36] Ja tämmöisiin niin kuin ulkonäköpaineisiin
[1:16:39] syömishäiriöihin, jopa tämmöiseen suisidallisiin
[1:16:43] tendensseihin. Ja tuota tätä selitetään sitten
[1:16:46] sillä, että että tytöt ovat tottuneempia puhumaan tunteista
[1:16:51] käsittelemään tunteista miettimään tämmöisiä asioita,
[1:16:54] jolloinka se vaikutus on myöskin suurempi ja se poika ja poikien,
[1:16:59] mikä on tuota mikä on? Nyt viimeaikoina nostettu esille
[1:17:04] se lisää poikien tämmöistä toksista maskuliinisuutta ja
[1:17:08] toksista aggressiivisuutta. Se lisää tytöilläkin some lisää
[1:17:13] jonkun verran aggressiivisuutta. Se lisää piiloaggressiivisuutta.
[1:17:16] Semmoista puhutaan tuota tämmöistä tuota
[1:17:20] mikroaggressiivisuutta, semmoista kiusaamista ja pientä,
[1:17:24] mutta pientä aggressiivisuutta, mutta pojilla se lisää lisää.
[1:17:29] Tutkimusten mukaan väitetään näin niinku tämmöisistä toksista
[1:17:32] maskuliinista aggressiivisuutta. Ja ennen kaikkea mitä mitä on
[1:17:37] pidetty tämmöisenä huolestuttavana piirteenä niin.
[1:17:41] Niin tällaista niin kun halveksivaa ja semmoista
[1:17:45] halveksivaa suhtautumista toiseen sukupuoleen halveksivaa
[1:17:50] suhtautumista seksuaalisiin vähemmistöihin ja semmoisia
[1:17:54] sellaisia tuo esille semmoisia asioita, joita vastaan on
[1:17:58] pitkään kulttuurissa taisteltu ja joista on jo ajateltu, että
[1:18:03] olisi tapahtunut parantumme parantumis paranemista.
[1:18:08] Ja tätä on esimerkiksi yks selitys on katsottu näin, että
[1:18:12] ennen kaikkea. Että pornosivustoille
[1:18:15] roikkuminen on yksi selitys. Kaiken kaikkiaan pojilla se oli
[1:18:20] yleisempää ja ja toinen seikka oli se, että että tytöt eivät
[1:18:25] olleet niin kiinnostuneita, mutta se ei myöskään näyttänyt
[1:18:27] vaikuttavan tyttöihin, sillä ei löytynyt yhteyttä
[1:18:30] mielenterveyteen. Mutta mutta.
[1:18:32] Pojilla löytyi. Toisaalta se lisäsi myöskin
[1:18:35] niinku semmoista ahdistunutta ahdistunutta maailmankuvaa,
[1:18:39] mutta sitten todella semmoista toksista maskuliinisuutta.
[1:18:43] Johon kuului tämmöinen niinku halveksiva suhtautuminen.
[1:18:46] Aggressiivisen halveksiva suhtautuminen tyttöihin ja sitä
[1:18:49] on pidetty niinku tämmöisenä tällaisena huolestuttavana
[1:18:54] huolestuttavana piirteenä samaten tuota.
[1:18:59] Tämä niinku lainausmerkeissä tämmöinen riskiaika on tytöille
[1:19:03] ja pojilla hiukan erilainen. On osoitettu näin, että
[1:19:07] liiallinen some someen käyttö tytöillä niin semmoinen
[1:19:10] sellainen niinku mielenterveyden riskiaika olisi olisi 11 viiva
[1:19:15] 13 vuotta. Siinä tapahtuu jotain semmoista
[1:19:18] voimakasta kehitystä, johon some sitten eniten niin kuin iskee
[1:19:22] negatiiviset vaikutuksensa. Pojilla tämä myöhempi pojilla.
[1:19:26] Tämä on tämmöinen tuota 12 viiva 4.
[1:19:31] Tutkimustulokset ovat USA, sta, mutta ei meillä ole mitään
[1:19:34] aihetta odottaa, että että meidän nuoremme nyt mitenkään
[1:19:38] näistä poikkeaisivat. Kirjassa kirjoitat kanssa
[1:19:41] mainiosti näin tai siis mainiosti kirjoitettuja asia
[1:19:44] kuulostaa kyllä erikoiselta lainaus, että yhä useampi nuori
[1:19:47] kertoo haaveammatikseen somevaikuttajan siis haaveen
[1:19:51] olla ylipäätään vaikuttaja ilman ajatusta siitä, mihin hän
[1:19:54] vaikuttaisi. Niin ilmeisesti nuorella on
[1:19:56] jonkinasteinen itseisarvo olla vaikuttaja tai jotain niin niin
[1:19:59] voitko avata tätä? Tämä tuli vaan erässä
[1:20:02] tämmöisessä tämmöisessä tutkimuksessa
[1:20:05] nuorisobarometrissä, jossa kysyttiin, että että tuota miten
[1:20:09] mitä niinku nuorten haaveita, niin tämä oli hyvin yleinen,
[1:20:13] yleinen ja että vaikutaan. Olen somevaikuttaja ja tämä oli
[1:20:18] ennen kaikkea tällaisten tuota vähän epärealistinen aika
[1:20:22] nuorten semmoinen 10 viiva 13 vuotiaiden olla somevaikuttaja,
[1:20:27] mutta se mikä siinä oli semmoinen kuitenkin
[1:20:30] merkillepantava. Oli tämä, että tämähän on se
[1:20:33] kuitenkin se ikäkausi, jossa muodostuu tämmöisiä asioita,
[1:20:38] että opiskelenko tuleeko minun tehdä töitä?
[1:20:41] Täytyykö minun kestää vastoinkäymisiä pettymyksiä?
[1:20:45] Pitääkö olla sinnikäs? Silloinhan muodostuu niinku
[1:20:48] tämmöisiä työhön liittyviä asenteita, niin tässä vaiheessa
[1:20:52] oli hyvin vahvasti tämä ajatus somevaikuttaja mutta mutta se
[1:20:56] mikä siinä oli oli tämmöinen. Tuota en nyt sanoisi
[1:21:00] hälytysmerkki, mutta kuitenkin tämmöinen ne.
[1:21:03] Huomiota kiinnittävä asia oli tämä, että tähän liittyy se
[1:21:06] ajatus, että se on helppoa. Minä olen kuuluisa, minä olen
[1:21:11] esillä ja minä saan helposti rahaa.
[1:21:14] Tämä olisi se ajatus siellä siellä taustalla, joka joka
[1:21:18] tuota niin. Joka nyt sitten jos se kauhean
[1:21:21] vahvana tietenkin voidaan sanoa, että nämä nyt olivat vasta tämän
[1:21:24] ikäisiä, mutta se oli kuitenkin merkillepantava pantava ajatus,
[1:21:28] että tuota etsin jotain semmoista, missä minun ei
[1:21:31] tarvitse kovasti ponnistella. Mutta olen esillä ja saan rahaa.
[1:21:37] Puhut kirjassa näistä kriteereistä, että että on
[1:21:40] erilaisia kriteereitä, jotka täyttyessään kertoo, että hei
[1:21:43] nyt mä käytän liikaa sosiaalista mediaa niin mitä kriteereitä
[1:21:46] meillä on tähän? Korostetaan.
[1:21:49] Nimenomaan aikuisilla. Korostetaan tätä, että että
[1:21:53] tuota se aika minkä viettää somessa.
[1:21:56] Se ei ole se ykköskriteeri, että pelkästään se aika nyt kuitenkin
[1:22:01] silloin kun me puhumme lapsista, joiden sosiaaliset taidot ovat
[1:22:04] kehittymässä ja teini-ikäisistä, joiden identiteetti on
[1:22:08] muodostumassa, niin silloin aikaa myöskin tärkeää, koska se
[1:22:11] aikahan korreloi ilman muuta suoraan siihen minkälaista
[1:22:15] aineistoa. Lapsi sitten käyttää
[1:22:18] tulevaisuudenkuvansa oman itsensä löytämisessä ja
[1:22:21] tulevaisuuden kuvassa muodostamisessa on se aika.
[1:22:24] Korreloi ihan suoraan suoraan siihen ja tällä hetkellä
[1:22:27] suomessa käytetään aika paljon, että että ne luvut ovat aika
[1:22:31] korkeat ja akavat jo ehkä sitten hälyttää punaista valoa.
[1:22:36] Mutta silloin kun me puhumme sitten vähän vanhemmista joilla
[1:22:39] ei ole enää puhe siitä, että heidän sosiaaliset taitonsa ovat
[1:22:42] kehittymässä, niin ensimmäinen kriteeri on tämä.
[1:22:45] Tämä riippuvuus, joka tarkoittaa sitä, että ihminen on somessa
[1:22:49] vaikka kokee itse että se ei ole enää mielettömää.
[1:22:52] Sitä pidetään ensimmäisenä siis tämmöinen niinku pakonomainen
[1:22:56] chatin seuraaminen. Vaikka tuntuu jo siltä, että se
[1:22:59] herättää paljon negatiivisia tunteita, ikäviä tunteita,
[1:23:04] epämiellyttävyyttä ei ole ollen, mut ei voi luopua siitä, koska
[1:23:08] se herättää hänessä. Siis hän itse perustelee sen
[1:23:12] sillä tavoin, että että hän tarvitsee tietoa ja hän jää
[1:23:15] jonkun ulkopuolelle. Sitten jos lähdetään kyselemään,
[1:23:19] että minkä ulkopuolelle hän oikeasti jää, niin käy ilmi,
[1:23:23] että tuskin minkään että kyllä se kaikki tieto tulee.
[1:23:26] Vaan hänessä on herännyt tämä tämmöinen, jota kutsutaan
[1:23:30] atavistiseksi peloksi, joka on ihmiselle hyvin voimakas syrjään
[1:23:34] jäämisen pelko ja se atavistinen pelkohan tarkoitti aikaisemmin
[1:23:39] sitä, että jäi ryhmän ulkopuolelle ja sitten se
[1:23:43] saattoi olla kuolemanvaara. Ei enää selvinnyt hengissä, kun
[1:23:46] jää ryhmän ulkopuolelle. Siksi puhutaan atavysista
[1:23:49] pelosta ja tää on ihmiselle hyvin voimakas ja nyt on hirveä
[1:23:53] mielenkiintoista tämä, että. Että ihminen katsoo niin kun
[1:23:57] siirtyneensä pois tästä yhteisöllisestä elämästä
[1:24:00] korostaa yksilöllisyyttä. Mutta eihän siitä atavistosta
[1:24:04] pelosta ole päässyt mihinkään, vaan hänellä on edelleenkin.
[1:24:07] Siis ihmisellä on ehdoton tarve kuulua johonkin ja ja yksi
[1:24:13] pahimpia pelkoja ihmisellä on hylätyksi syrjityksi yksin ja
[1:24:19] ryhmän ulkopuolelle jäämisen pelko.
[1:24:22] Ja se tämä on sen takia, että että se on tämmöinen evoluution
[1:24:26] ylläpitämä pelko, koska aikaisemmin se tarkoitti
[1:24:29] konkreettista kuolemaa. Ja kyllä se nykyäänkin
[1:24:32] tarkoittaa. Sitä kuolemaa, jos ihminen jää
[1:24:35] yksin. Elikkä tämä, että tämä, että
[1:24:37] hänellä on niinku tämmöinen pelko, että että nyt hän jää
[1:24:40] jonkun ulkopuolelle ja hän ei kykene lopettamaan tätä tätä
[1:24:44] tätä tuota niin somen seurantaa, vaikka vaikka hän jatkuvasti
[1:24:48] kokee niinku epämiellyttäviä tunteita, hän saattaa ahdistua.
[1:24:53] Hän ei pidä mitä siellä tulee vastaan, sitten se vie häneltä
[1:24:56] liikaa aikaa. Se on seuraava, että hän jo itse
[1:24:59] kokee, että että tuota. Ajankäyttö on nyt.
[1:25:03] Se ei enää vastaa mitenkään. Sitä se hyöty mikä hän
[1:25:06] mahdollisesti saa ja kysymys ei ole enää tiedonvälityksestä vaan
[1:25:11] kysymys on riippuvuudesta. Tämän tapaisia näitä kriteereitä
[1:25:17] käytetään sitten viimeksi viimeksi sitten ehkä pahin
[1:25:22] kriteeri on se, että ihminen alkaa pitää tätä tätä tuota some
[1:25:27] ystävyyttä ja siellä riippumista mielenkiintoisempana ja
[1:25:32] parempana kun oikeiden ihmisten kanssa.
[1:25:34] Olemista, että hän ei kaipaa enää oikeiden ihmisten kanssa
[1:25:37] olemista. Tätä pidetään tämmöisenä
[1:25:40] länsimaisen kulttuurin tällaisena niinku aika vakavana
[1:25:44] virheenä, koska. Kun me, jos me nyt palaamme
[1:25:48] takaisin tähän primäärinarsismin vaiheeseen, niin vaikka ihmisen
[1:25:53] aivot on rakennettu sillä tavoin, että että tuota, hän
[1:25:57] tarvitsee muita ja hän saa siitä nautintoa ja tyydytystä, niin
[1:26:02] tullakseen sosiaaliseksi ihmisellä täytyy olla kokemuksia
[1:26:06] siitä, että muiden ihmisten kanssa oleminen on palkitsevaa.
[1:26:10] Esimerkiksi kompromissin kyky on yksi aivan oleellinen tämmöinen,
[1:26:15] sosiaalinen, oleellinen, sosiaalinen taito.
[1:26:19] Se ei kehity lapselle itsestään aivojen kehityksen myötä, vaan
[1:26:23] se kehittyy lapselle sillä tavoin, että hän kokee, että
[1:26:26] kompromissien teko kannattaa. Hän kokee sen, että jos hän
[1:26:31] lopettaa nyt kiukuttelun tai jos hän lopettaa tämän vaatimuksen
[1:26:35] tai jos hän suostuu tähän, niin hän saa tilalle jotain, joka on
[1:26:38] parempaa. Ja lapsen täytyy kokea se, että
[1:26:42] että hän saa niinku tämmöistä rakkautta ja huomiota ja ystäviä
[1:26:46] ja kavereita ja kaikkea muuta se pitää tulla kokemukseen
[1:26:50] kokemuksen kautta. Samaten kokemuksen kautta tämä,
[1:26:54] että että jos että minä en ole enää riippuvainen ulkoisesta
[1:26:57] palkinnosta vaan opettele niinku palkitsemaan, palkitsemaan
[1:27:02] itseäni niin että että koko ajan muiden ei tarvitse minulle
[1:27:05] taputtaa. Ja nyt sitten kun me tulemme,
[1:27:08] tulemme tähän että. Ettei ole some alkaa korvata,
[1:27:14] korvata tämän tuota oikeat ihmissuhteet oikea
[1:27:18] vuorovaikutussuhteen, niin siinä tapahtuu paitsi tämä, että menee
[1:27:21] ne taidot ja ei osaa enää lukea muiden ihmisten viestiä, niin
[1:27:26] menee myöskin se kokemus, että siitä ettei enää tarvitse sitä
[1:27:29] ja tämä on esimerkiksi eräs tämmöinen mitä nyt aika paljon
[1:27:32] pohditaan, että mitä tapahtui koronan aikana.
[1:27:37] Mutta korona katkasi ihmissuhteet niin ensimmäiseksi.
[1:27:41] Tuota siitä oltiin. Ensiksi oltiin huolissaan ihan
[1:27:44] aiheesta, että onko nyt onko tämä aiheell aiheelle, jos siinä
[1:27:48] tehtiin isompia ihmiskokeita mitä ollenkaan silloin
[1:27:52] ymmärrettiin. Siinä muutettiin kulttuuria
[1:27:55] enemmän kun mitä mitä tuota niin niinku terveyden nimissä vähän
[1:27:59] niinku varmuuden vuoksi mitä ollenkaan tajuttiin, koska nyt
[1:28:03] ihmetellään sitä, että ihmiset kokivat suurta yksinäisyyttä
[1:28:07] koronan aikana ja olisi voinut kuvitella näin, että.
[1:28:11] Koronan jälkeen he runsain joukoin palaavat työpaikalle ja
[1:28:15] järjestämään sosiaalisia tapahtumia, että heillä olisi
[1:28:17] valtava tarve tavata toisiaan. Ei kuinka kävi väheni.
[1:28:23] Halutaankin, nyt halutaan jäädä etätöihin.
[1:28:26] Ei palattu ravintoloihin, ei palattu tähän sosiaaliseen
[1:28:30] vuorovaikutukseen ja nyt kysytään näin, että että onko
[1:28:34] tämä loppujen lopuksi tämä sosiaalinen vuorovaikutus?
[1:28:36] Onko se niinku näin herkkä, että jos ei sitä ylläpidetä niin
[1:28:40] ihmiseltä katoaa se tarve. Mutta se ei tarkoita sitä, että
[1:28:45] se sen tarve katoaisi hänen aivoistansa ja etteikö se olisi
[1:28:50] luonnollinen, vaan me niinku aiheutamme tässä jonkunlaisen
[1:28:54] semmoisen niinku mahdollisuuden ahdistuksen lisääntymiselle.
[1:28:59] Ja tämä on tätä pidetään sitten tämmöisenä.
[1:29:01] Ehkä ehkä niin kun selkeimpänä merkkinä, että kysymys on
[1:29:06] some-addiktiosta. Jos ihminen kokee, että on
[1:29:09] mukavampaa olla somessa, koska siellä hän hallitsee paremmin
[1:29:14] nämä sosiaaliset tilanteet. Siellä hän voi deletoida ikävät
[1:29:17] ihmiset pois. Siellä hän voi katkaista
[1:29:20] keskustelut, jos ei kiinnosta, siellähän kaikki kuormittavuus
[1:29:24] häviää ihmissuhteista. Kaikki vuorovaikutus hän voi
[1:29:27] olla heidän kanssaan tekemisissä silloin kun haluaa.
[1:29:30] Kun tulee tämmöinen niinku itseriittoinen itseriittoinen,
[1:29:34] että tämä tämä tämä tuota, että minulta ei oikeastaan vaadita
[1:29:37] mitään, vaan minä käytän ihmisiä tällä tavoin hyväkseni ja
[1:29:42] luulen, että se on sosiaalisuutta.
[1:29:44] Niin tätä pidetään tämmöisenä niin kun laajemman kulttuurin
[1:29:49] riskinä. Kirjassa mainitsitte tää
[1:29:52] sosiaaliseen mediaan, kun ihminen julkaisee jotain niin
[1:29:55] noin 80%. Oli siitä ihmisestä itsestään.
[1:30:00] Näin näin luin erästä eräästä tutkimuksesta, jossa oli ihan
[1:30:03] selvitetty sitä, että kuinka ihminen kertoo.
[1:30:06] Siis siinä katoaa. Tämä oli oikeastaan aika hyvä,
[1:30:08] että tämän nostit esille, koska sitä en huomannut mainita, että
[1:30:12] että tässä äsken kun näitä riskejä luettelin, niin tämä on
[1:30:15] ihan yksi tämmöinen oleellinen, koska siis sosiaalinen.
[1:30:18] Me puhumme vuorovaikutuksesta ja nyt somessa katoaa kokonaan tämä
[1:30:23] vuorovaikutus sitä ei ole enää ollenkaan.
[1:30:26] Ja yksi todella on. On siis tämä, että että
[1:30:28] tutkimuksessa tai useammassakin on todettu näin, että noin 80
[1:30:33] jossakin sanotaan. Jopa enemmän ihminen puhuu
[1:30:35] itsestään ja eihän siinä mitään vuorovaikutusta synny.
[1:30:39] Siis seuraaja kommentoi tätä kirjoittajaa, mutta kirjoittaja
[1:30:44] ei edes tiedä ketkä ne seuraajat on.
[1:30:46] Siinä ei ole edes mahdollisuutta vuorovaikutukseen ja silloin
[1:30:49] taas häviää yks tämmöinen ihan oleellinen elementti jossa joka
[1:30:54] niinku harjaannuttaisi ihmistä olemaan muiden ihmisten kanssa.
[1:30:59] Vapaasti lainata menee. Jotenkin näin kirjoitit, että
[1:31:01] kun ihminen julkaisee jotain, niin sitä seuraajaa kiinnostaa
[1:31:04] aika paljon, mutta te vastaavasti sitä.
[1:31:06] Sitä julkaisijaa niin ei kiinnosta yhtään ne muut ihmiset
[1:31:10] ja silti siitä tulee vaikka semmoinen fiilis, että jos joku
[1:31:13] tämmöinen jonkun seuraava seuraava vaikuttaja nyt tykkää
[1:31:16] kommentista ei vitsi sä tykkäsit niin niin jos mä ymmärtäisin
[1:31:18] oikein niin some vähän se se sekoittaa näitä signaaleja tosi
[1:31:22] paljon. Se sekoittaa näitä signaaleja
[1:31:24] juuri sekoittamalla siis kaikella tavalla sekoittamalla
[1:31:27] sen ajallisen yhteyden ja kehollisen yhteyden ja
[1:31:30] vyöhykkeen, sekoittamalla ja vuorovaikutuksessa sekoittaa
[1:31:33] niinku kaikki nämä tämmöiset perussignaalit.
[1:31:35] Mihin mihin tää. Vuorovaikutus on on rakennettu,
[1:31:40] että että se somettajahan. Tietenkin hän voi poimia sieltä
[1:31:44] semmoisia asioita, joita joita tuota, jotka jollain tavalla
[1:31:49] sitten koskettavat häntä. Hän voi loukkaantua tietyistä
[1:31:52] asioista, mitä hänelle sanotaan. Hän voi olla tuntea olevansa
[1:31:55] lohduttautunut tietyistä asioista, mutta eihän sekään
[1:31:58] yhdistä millään tavalla siihen seuraajaan häntä.
[1:32:01] Eihän tiedä yhtään kuka se seuraaja on, vaan se on
[1:32:04] enemmänkin juuri tyypillinen esimerkki siitä, kuinka hän
[1:32:07] käyttää. Sitä seuraajaa poimii sieltä
[1:32:09] vaan itselleen tiettyjä asioita, mutta eihän te kiinnosta se,
[1:32:13] eikä hänellä ole mahdollisuuskaan edes sitten
[1:32:16] kuulla sitä mitä sille seuraajalle kuuluu ja mitä hän
[1:32:19] ajattelee. Ja ja ja ja tällä tavoin, että
[1:32:22] tuota kyllä se on tämmöinen missä keskeisyyden lisää ja.
[1:32:27] Podcastin tarjoaa mun oma firma pankkiarvio piste fi,
[1:32:30] tarvitsetko virallisen arviolausunnon asunnostasi
[1:32:32] pankkia varten? Pankkiavio piste fi on edullinen
[1:32:35] ja helppo palvelu tähän tarpeeseen täytä vaan omat
[1:32:37] tietosi. Että isännöitsijäntodistus
[1:32:39] arvioi, lausunto kelpaa niin pankin lainaneuvotteluihin
[1:32:42] verottajalle perunkirjoitukseen kuin mihin tahansa tarpeeseen.
[1:32:45] Pankkiarviosta voit nyt myös tilata virallisen arvion
[1:32:48] omakotitalosta, mökistä, tontista, kokonaisesta
[1:32:50] asuntosalkusta, kerrostalosta, liikekiinteistöstä tai mistä
[1:32:54] tahansa erikoiskohteesta. Uutena tuotteena pankkien piste
[1:32:57] fihin on lisätty ostoarvio niminen palvelu eli lähetä mulle
[1:33:00] ostettavan asunnon tiedot, niin kerron sulle yli 100
[1:33:03] asuntokaupan kokemuksella mitä asunnosta kannattaa maksaa ja
[1:33:06] saat minut puolellesi neuvottelemaan.
[1:33:09] Sun asuntokaupasta pankkiarvio piste fi mainitsit myös kirjassa
[1:33:12] tästä, että tahdistus häviää vuorovaikutuksesta.
[1:33:16] Mitä se tarkoittaa? Se oli juuri tämä, mikä mä
[1:33:18] kerroin, että että tuota tämä että.
[1:33:21] Keskustelun tarkoitus on se, että sanotaan tässä ja nyt
[1:33:24] jotakin, toinen sanoo. Toinen vastaavia ja sitten ja
[1:33:27] mahdollisuus sitten ja sillä tavoin viedään sitä keskustelua
[1:33:31] eteenpäin. Muutetaan sen sävyä ohjataan
[1:33:34] sitä eri suuntiin. Tämä katoaa, että nyt kirjoitan
[1:33:38] ja sen jälkeen sinne someen jotain se tavoittaa ihmiset
[1:33:42] milloin vaan missä tahansa mielialassa missä tahansa
[1:33:45] tilanteessa en ole enää vuoden kuluttua samaa mieltä.
[1:33:50] Mutta se keskustelu velloo jossakin en saa sitä pois.
[1:33:53] Kaikki tämä tämmöinen. Mikä ikään niinku
[1:33:55] vuorovaikutukseen on tarkoitettu, että se on
[1:33:57] nimenomaan juuri vuorovaikutusta.
[1:33:59] Minä sanon, sinä vastaat, minä sinä sanot minä vastaan, se
[1:34:03] mahdollisuus katoaa. Ja siinä ja siinä ja se lisää
[1:34:07] semmoista niinku elämän hallitsemattomuuden tunnetta,
[1:34:11] että nyt minulle tapahtuu vain jotakin mitä minä en pysty
[1:34:14] hallitsemaan. Ja tämä tunne on ihmiselle hyvin
[1:34:17] vahingollinen. Ja samat kun kirjasto jotenkin
[1:34:20] näin, että nuorten suurin pelko on se, että julkaisee jotain
[1:34:24] väärin. Kyllä sanoin tällä tavalla,
[1:34:26] koska tämä tulee esille esille todella todella tuota silloin
[1:34:30] kun me tietenkin suuria pelkoja on muitakin, mutta silloin kun
[1:34:32] me puhumme somesta niin tää on tullut hyvin monessa.
[1:34:36] Monessa tutkimuksessa saksassa tehtiin joku aika sitten
[1:34:39] tämmöinen tällainen valtava nuorisobarometri ja enkä usko,
[1:34:42] että suomen tulokset olisivat mitenkään erilaisia, jossa tuota
[1:34:46] siis suurin tämmöinen rajoittava sosiaalisiin suhteisiin liittyvä
[1:34:51] suurin pelko on se, että koko ajan joutuu miettimään etten
[1:34:54] vaan sano mitään väärää ja sekään ei riitä, vaan täytyy
[1:34:58] koko ajan vielä miettiä, että kenen puolelle asiaton mitä
[1:35:01] sanoja käytän ja ja tästä tuota. On tullut sanottiin näin, että
[1:35:06] että tästä on tullut niin suuri pelko, että.
[1:35:09] Että se ylittää kaikki tämmöiset diktatuurin diktaattorin
[1:35:14] asettamat tämmöiset sananvapauden rajoitukset, että
[1:35:17] ihminen itse tämmöisen sosiaalisen hylkäämisen.
[1:35:21] Nyt me tulemme taas jälleen siihen, että ihminen on
[1:35:24] sosiaalinen. Eläin haluaa olla muiden kanssa.
[1:35:26] Tässähän on sosiaalinen hylkääminen takana joudun ryhmän
[1:35:30] ulkopuolelle silmätikuuksi, niin ihminen itse rajoittaa omaa
[1:35:34] käytöstään ja ei vielä riitä, että hän rajoittaa sitä, vaan
[1:35:38] hän lisäksi koko ajan pelkää. Että jos hän tulee tekemään
[1:35:41] jotakin, näin kerrottiin, että tämä tuli.
[1:35:44] Tämä tuli tässä saksalaisessa tutkimuksessa nuorten
[1:35:48] tämmöiseksi ykköspeloksi kun kysyttiin, kysyttiin tuota, että
[1:35:53] mikä, mikä, mikä, millä, millä tavoin heitä sosiaalinen tuota
[1:35:57] tämä some huolestuttaa ja onhan se suomessa.
[1:36:01] Kyllähän meilläkin sen verran tutkimuksia on, että ei tämä
[1:36:04] tuntematon mitenkään tämä pelko meilläkään ole, eikä se nuoriin
[1:36:07] pelkästään kohdistu. Se on olemassa aikuisillakin.
[1:36:10] Mutta mutta nuorilla tietenkin suurempana, koska koska nuoruus
[1:36:14] on sitä on sitä aikaa, jolloinkaidentiteetti on niin
[1:36:17] vahvasti sidoksissa vertaisryhmään.
[1:36:20] Itsenäistymistä ei ole vielä tapahtunut, jolloinka
[1:36:23] nuorellehan se voi olla kuolemantuomio joutua ryhmän
[1:36:26] ulkopuolelle. Ja tällainen mä koitan aina
[1:36:29] podcastissani välttää englanninkielisiä sanoja, mutta
[1:36:32] sitten joillekin sanoille ei vaan löydy suomenkielistä
[1:36:34] vastinetta. Niin voisiko sanoa näin, että
[1:36:37] että kansan kulttuuri on aiheuttanut tämmöisen pelon,
[1:36:40] että ihminen pelkää että hänet? Ja henkilö peruutetaan.
[1:36:43] Kyllä siellä kyllä sillä on merkitystä.
[1:36:46] Tää on nimittäin tää on hyvin mielenkiintoinen, koska tässä on
[1:36:48] juuri se, että tämä tämä tuota niin tämä kanselointi kulttuuri.
[1:36:52] Tämähän liittyy tähän tällaista tähän tuota äärimmäiseen
[1:36:55] äärimmäiseen tuota yksilöllisyyteen ja sitä
[1:36:58] selitetään selitetään näin, että.
[1:37:02] Äärimmäinen yksilöllisyys ei tarvitse historiaa.
[1:37:07] Vaan vaan se on vaan tässä ja minä ja tämä minun kokemukseni
[1:37:10] ja minun elämäni, että silloin kun me tullaan tämmöiseen tuota
[1:37:14] yksilölliseen kulttuuriin, niin se vähenee yhteisen tiedon
[1:37:19] tarve. Ja tulee yhä enemmän tällaisia
[1:37:22] tämmöisiä tuota niin kun tämmöisiä kuplia, tietokuplia ja
[1:37:27] ja asenteellisia ja ajattelun kuplia se kuuluu niinku
[1:37:30] seurauksena tähän tällaiseen yksilölliseen kulttuuriin ja se
[1:37:34] ilmenee esimerkiksi näin, että että tutkimuksen
[1:37:38] tutkimustulokset ja tutkimus tää ei ole koskaan kiistetty niin
[1:37:42] voimakkaasti. Tai oikeastaan ei voi sanoa
[1:37:44] kiistää vaan sen merkitys on hävinnyt, että ihan muutamassa
[1:37:47] vuodessa olemme. Tulleet tämmöisien.
[1:37:50] Tällaiseen kulttuuriin, jossa mielipide ja tutkimus ovat ovat
[1:37:53] samanarvoisia, että että vaikka on kuinka vankka tutkimustulos,
[1:37:57] niin ihminen voi aivan tyynesti sanoa, että kyllä mä oon tätä
[1:38:01] mieltä ja kumota sillä tutkimustuloksen.
[1:38:04] Tämä tätä sanotaan, että tämä on tämmöisen yksilöllisen
[1:38:07] kulttuurin eräs eräs ilmentymä, koska yhteinen tieto on aina se
[1:38:12] on tietyllä tavalla yksilöllistä ja mun kokemus on mun kokemus ja
[1:38:16] se on sitten tai se on siis yhteisöllistä ja mun kokemus on
[1:38:20] yksilöllistä. Ja näin sanotaan, että sitten
[1:38:23] kun me tulemme hyvin yksilölliseen kulttuuriin niin
[1:38:25] niin historialle ei ole ihmisiä mielessä tarvetta, vaan se on
[1:38:30] niinku se hänen aikansa ja hänen ajankohtaansa ja ja silloin on
[1:38:35] vaikea ajatella vaikea niinku arvioida asioita ja nähdä niitä
[1:38:41] sen hetkisessä kulttuurissa. Tämähän on meillä ihan ihan
[1:38:44] niinku selkeästi esillä on aivan selvää että.
[1:38:48] Totta kai tuota kun kulttuuri menee eteenpäin ja ymmärrämme
[1:38:52] asioita. Tulee tiettyjä sanoja, joita
[1:38:56] emme voi käyttää. Se on ihan selvä.
[1:38:58] Niin on aina tapahtunut mut että että tuota että on hyvään
[1:39:01] käytökseen kuulunut, että tietyt sanat tulee ymmärrys että nämä
[1:39:06] loukkaavat ihmisiä ja niitä ei käytetä.
[1:39:09] Mutta, mutta sitten jos me todella lähdemme niinku
[1:39:13] kirjallisuutta ja muuta kulttuurisesti lähdemme, niinku
[1:39:16] kanseloimaan ne ja niin sitten herää niinku juuri tämmöinen
[1:39:20] kysymys, että että kuinka me sitten näemme näemme historian
[1:39:25] ja mitä mitä on on joskus mitä aikaisemmin on on tapahtunut,
[1:39:30] joka taas sitten auttaisi meitä ymmärtämään sitä, mitä meidän
[1:39:34] kulttuurissamme tällä hetkellä tapahtuu.
[1:39:36] Että siis niinku tämä tämmöinen. Historiattomuus kuluu.
[1:39:42] Historian niinku tällainen, sitä ei olla kiinnostuneita ja ja
[1:39:46] asioita ei tarkastella välttämättä historian valossa,
[1:39:49] vaan niitä tarkastellaan vaan minun kokemukseni valossa, niin
[1:39:53] se automaattisesti silloin johtaa niinku vaikeuteen
[1:39:57] hyväksyä ja ymmärtää muuta ja silloin sitten tämmöinen
[1:40:00] tällainen tuota kansalainen kulttuuri, niin se saattaa
[1:40:03] joskus mennä liian pitkälle. Kyllähän meillä on nyt tässä
[1:40:06] myöskin tässä tunne. Kuohunnassa mikä meillä on niin
[1:40:09] hyvin voimakkaasti esillä se, että meidän on äärettömän vaikea
[1:40:13] ymmärtää sitä, että tunteiden ilmaisu on sidoksissa kyseiseen
[1:40:18] aikaan ja ei ja meillä ei ole mitään tämmöistä absoluuttista,
[1:40:23] että näin on hyvä ilmaista tunteita.
[1:40:25] Näin täytyy olla, vaan se on sidottuna kulttuuriseen aikaan
[1:40:30] ja yleensä lähtökohta on se, että että mitä enemmän ihminen
[1:40:34] toimii kulttuurinnormien mukaisesti, niin sitä helpompi
[1:40:37] hänellä on elää nyt. Me olemme aivan vakuuttuneita
[1:40:40] siitä, kuinka jo meidän edellisestä sukupolvet elä ovat
[1:40:45] eläneet aivan väärin elämänsä ja ovat täynnä traumoja ja ovat
[1:40:49] ilmaisseet kaikki tunteensa aina aina väärin.
[1:40:52] Tämä on niinku tämä tämmöinen tietty historiattomuus, joka
[1:40:55] tällä joka niinku liitetään voimakkaasti silloin, kun
[1:40:58] yksilöllisyys menee oikein pitkälle.
[1:41:00] No onko edelliset sukupolvet sitten elänyt ihan väärin, että
[1:41:03] miten jos ajan henki on on oikeassa?
[1:41:05] No ei meillä ole mitään merkkejä siitä, että he olisivat eläneet
[1:41:08] ihan väärin kos. Koska mikä sen sitten niinku
[1:41:11] osoittaa? Me hyvin paljon puhumme
[1:41:12] tämmöisestä kuinka sodanjälkeinen sukupolvi, kuinka
[1:41:16] se oli puhumaton ja kuinka lapsia kuritettiin ja kuinka
[1:41:19] oli. Mut meillä ei ole mitään
[1:41:21] esimerkkejä ja sitten se selitys on sitten, että sota aiheutti
[1:41:25] tietyn trauman. Tämä ylisukupolvinen sotatrauma.
[1:41:27] Sehän on nyt tällä hetkellä tämmöinen, joka tunkee joka
[1:41:30] paikkaan. Tämmöinen yleinen selitys totta
[1:41:33] kai oli ongelmia sota-aikana tottakai oli.
[1:41:37] Oli henkilöitä, joilla meni jotka joutuivat tilanteeseen,
[1:41:40] että jossa ei enää mieli kestänyt.
[1:41:42] Se on ihan selvä. Mutta semmoinen, että yksi
[1:41:45] sukupolvi lähtee selittämään kollektiivisesti yksi kokonaisen
[1:41:51] sukupolven kokemuksia ja elämyksiä heidän sen hetkisen
[1:41:55] elämäntapansa pohjalla, niin se ei ole oikein kestävä, koska.
[1:42:01] Kuitenkin me kuitenkin me tiedämme sen, että että ei,
[1:42:04] meillä ei meidän tuota niin mielenterveysongelmat mitenkään
[1:42:09] huipussaan olleet. Silloin ne olivat vähäisempiä
[1:42:11] kuin nyt. Sekin on yksi tämmöinen mittari
[1:42:13] ja sitten me toisaalta tiedämme sen, että ei meillä tapahtunut
[1:42:17] tässä. Ei meillä tuota niin mitään
[1:42:19] tämmöistä kuripidon muutosta taikka taikka tämmöistä
[1:42:22] tunne-elämän ilmaisumuutosta ei sitä tapahtunut, vaan se oli se
[1:42:26] kulttuurinen tapa, mikä oli aikaisemminkin ollut ja.
[1:42:30] Ja ja kaiken kaikkiaan tämä tämä, että että kuinka ihmisen
[1:42:34] tämmöinen. Joustamisen laaja, mikä ihmisen
[1:42:39] repertuaari on niin suuri. Hänen joustamisensa ulottuu
[1:42:43] tunne-elämä elämässä myöskin hyvin laajalle ja kulttuuri
[1:42:48] lopulta määrää sen, kuinka kuinka me tunteita ilmaisemme.
[1:42:52] Nyt me tiedämme esimerkiksi kuinka kulttuurierot ovat
[1:42:54] suuret, kun me menemme polynesiaan.
[1:42:57] Me menemme indonesiaan esimerkiksi balille.
[1:43:01] Niin siellä on ehdoton edelleenkin ja aikaisemmin on
[1:43:04] ollut siis ehdoton vaatimus. Että negatiivisia tunteita ei
[1:43:09] ilmaista muille eikä kerrota. Ja selitys on se, että ihminen
[1:43:14] ei saa negatiivisella tunteella aiheuttaa toiselle pahaa.
[1:43:18] Mieltä hän ei saa rikkoa yhteisöä.
[1:43:21] No tämä on tämä ja ja lapsesta saakka opetetaan sillä tavoin,
[1:43:26] että negatiiviset tunteet joko unohdetaan.
[1:43:30] Annetaan mennä negatiiviset tapahtumat.
[1:43:33] Ne unohdetaan antaa olla ei välitetä, opetetaan tällainen
[1:43:38] malli. Taikka sitten ohjataan näin,
[1:43:41] että yritetään. Täytyy yrittää nauraa.
[1:43:45] Ja nyt meillä esimerkiksi tutkijat olivat aikoinaan hyvin
[1:43:49] hämmästyneitä, kun he menivät. He paljaa käytetään usein
[1:43:52] esimerkkinä. Ja ja kun ne totesivat, että
[1:43:56] ihminen saattoi nauraa, kun hänelle kerrottiin että omainen
[1:43:59] oli kuollut, se oli hänen tapansa hoitaa tämä, että
[1:44:02] tunteita. No kun me menemme balille, niin
[1:44:05] näemmekö me joka paikassa ahdistuneita ihmisiä?
[1:44:08] Nää? Onko mielenterveysongelmat
[1:44:10] hirveän huipussaan? Eivät.
[1:44:13] Mehän yleensä kerromme kuinka kuinka siellä on onnellisia
[1:44:16] tasapainoisia iloisia ihmisiä. Tämä siis kuvastaa sitä, että
[1:44:21] että ihmisellä on mahdollisuus elää hyvin monella erilaisella
[1:44:26] tavalla tuoda tunteensa esimerkiksi esille ja kulttuuri
[1:44:31] sitä ohjaa ja meidän täytyy aina miettiä, että mikä on ollut
[1:44:35] missäkin kulttuurissa adekvaattia sen sijaan, että me
[1:44:38] olemme nyt aivan varmoja siitä. Kuinka edellisestä sukupolvet
[1:44:44] elivät elämänsä? Väärin.
[1:44:46] Ja tunteiden ilmaisuun liittyen kirjassasi oli tosi hyvin
[1:44:49] sanottu näin, että lainaus kun ihminen avautuu tunteistaan, hän
[1:44:54] ajattelee, että muut hyötyvät niiden kuulemisesta.
[1:44:58] Niin hyötyykö? Eivät välttämättä tai nyt tää,
[1:45:02] että tää on hyvin mielenkiintoinen, koska tässä on
[1:45:04] tapahtunut tällainen muutos, että aikaisemmin ei tarvitse
[1:45:07] kovin kauas mennä taaksepäin, niin tämmöinen.
[1:45:10] Mä sanoisin eräänlainen itsekkyyden muutos aikaisemmin
[1:45:14] ajateltiin näin, että kun ihminen avautuu tunteistaan.
[1:45:17] Siitä on hyötyä hänelle. Nyt tällä hetkellähän mitä mikä
[1:45:21] tämä somemaailma on, niin siellähän jatkuvasti kuulee,
[1:45:24] että minun minä kerroin tunteestani niin siitä oli niin
[1:45:27] paljon hyötyä muille. Kun minä avaudun tunteestani
[1:45:30] sitä muille hyötyä, kun he voivat yhtyä minun tunteisiini
[1:45:34] ja ymmärtävät että on samalla on samanlaisia, että no tämä on
[1:45:38] tämmöistä psykologiaa, joka ei tutkimuksen valossa pidä
[1:45:41] paikkaansa. Totta kai voi.
[1:45:44] Totta kai on jonkun verran siis siitä havahtumisesta, että en
[1:45:48] ole yksin. Muutkin ovat kokeneet tämmöistä,
[1:45:51] kyllä siitä on hyötyä ihmiselle, ei sitä voi kokonaan pois
[1:45:54] pyyhkiä. Mutta kuitenkin tämä ajatus
[1:45:56] siitä on mennyt nyt aika pitkälle.
[1:45:58] Jälleen olemme siinä, että on mennyt liian pitkälle, että
[1:46:00] ihminen avautuu tunteistaan. Sen takia, että muut siitä
[1:46:03] hyötyisivät. Me nimittäin tiedämme näin, että
[1:46:07] että että se, että. Että toinen joku kuulee, että
[1:46:13] jollekin menee huonosti tai on jo tai joku tapahtuma on
[1:46:17] aiheuttanut tämmöisiä tunteita. Siitä on jonkun hyötyä, mutta
[1:46:22] suurempi haitta on se, että esimerkiksi negatiiviset tunteet
[1:46:26] leviävät. Esimerkiksi masennus leviää.
[1:46:30] Sitten mä haluan korostaa sitä, että nyt kun mä puhun tällä
[1:46:33] tavalla tunteista, niin mä puhun semmoisesta niin sanotusta
[1:46:36] tavallisesta elämästä, tavallisista ihmisistä.
[1:46:41] Nyt tuota mä jätän kokonaan pois keskustelun semmoisesta
[1:46:46] vertaistuesta, joka tulee esimerkiksi silloin kun on
[1:46:49] suuria vaikeita tapahtumia. Oma lapsi, kuollut tai
[1:46:54] tapahtunut kätkyt, kuolema mitä tahansa tämmöisiä nämä menee.
[1:46:57] Jätän syrjään, koska se olemme puhumme ihan erilaisista
[1:47:00] asioista ja erilaisista mielen problematiikasta.
[1:47:03] Nyt mä puhun tämmöisestä tavallisesta elämästä, niistä
[1:47:06] asioista. Joita koko ajan koko ajan
[1:47:09] kohdataan. Ja ja ja, todella me tiedämme
[1:47:12] tämän, että että siis. Voimme ryhtyä myöskin vellomaan
[1:47:17] tunteessa ja se lisää tunteissa vellomista.
[1:47:19] Esimerkiksi tämä, että aluksi oltiin esimerkiksi tiedetään,
[1:47:24] että masennus voimakkaasti lisääntyy kun masennuksesta
[1:47:28] kerrotaan. Tässäkin oli.
[1:47:31] Aluksi oli tämmöinen odotus kun some tuli että.
[1:47:35] Somen kautta pystyttäisiin muodostumaan
[1:47:38] onnellisuusryyppeitä puhuttiin onnellisuusryyppeistä, että kun
[1:47:42] on semmoinen joukko, joka lähtee etsimään onnellisuuden aiheita
[1:47:46] ja puhumaan onnellisuudesta, niin onnellisuus lisääntyy.
[1:47:50] Aluksi näytti siltä nyt ei tiedä että oliko se totta vai näyttikö
[1:47:54] vaan, mutta näytettiin julkaisevan semmoisia
[1:47:56] tutkimustuloksia, että että onnellisuus jonkin verran sitten
[1:48:00] lisääntyykin ihmisissä, mutta hyvin pian huomattiin, että se
[1:48:06] ei ollutkaan verrannollinen mitenkään siihen kuinka paljon
[1:48:08] masennus lisääntyi. Siis kun kun tuota ja masennus
[1:48:12] lisääntyy ja tarttuu. Ja ennen kaikkea masennus
[1:48:17] lisääntyy ja tarttuu nuorissa tytöissä ja nuorissa naisissa.
[1:48:22] Emme tiedä syytä miksi tää on vaan tämmöinen tilastollinen
[1:48:25] että näin tapahtuu. Luin tämmöisen pitkän sarjan
[1:48:28] ihan mielenkiintoisia tutkimuksia jossa oli näin, että
[1:48:31] kun mies kertoo tämmöisessä vertaisryhmässä olevansa
[1:48:37] masentunut, sillä ei ole vaikutusta.
[1:48:40] Hänen ystäviinsä. Se ei tartu.
[1:48:45] Mutta mutta kun näinen kertoo olevansa masentunut, niin hän
[1:48:49] saa hyvin paljon helpommin. Hän saa seuraajia.
[1:48:54] Muilta hänen ystäviensä, jotka lähtevät miettimään, että
[1:48:57] minäkin taidan olla masentunut ja huomaavat olevansa
[1:49:00] masentuneita. Siis masennuksen tarttuminen on.
[1:49:03] Se on jossakin olli oli sanottu, jopa jopa pidetty ihan
[1:49:07] tämmöisenä, niin kun yhteiskunnallisesti merkittävänä
[1:49:11] selittäjänä tätä somessa tarttuvaa masennusta.
[1:49:15] Mitä tiedetutkimus sanoo, että mistä se johtuu, että sukupuolis
[1:49:18] on tuollainen ero? Ei sitä ei välttämättä se
[1:49:21] tietysti tässä tarjotaan aina selitykseksi sitä, joka joka on
[1:49:25] tämmöinen vakio vakioselitys johonka joka tuota niin minä nyt
[1:49:29] en ihan välttämättä usko, että tämä kaiken silyt aina tarjotaan
[1:49:33] tätä, että kun naiset ovat tottuneempia puhumaan
[1:49:37] tunteistaan ja ovat avautuvat helpommin ja.
[1:49:41] Ja tuota ovat tottuneita tottuneempia käyttämään
[1:49:45] emootionaalisia sanoja ja käsitteitä.
[1:49:49] Mutta tämähän on vaan niinku toinen.
[1:49:50] Tämähän on vaan niinku toisenlaista olosuhdetta
[1:49:53] käytetään selityksenä, että että tuota en niinku näe, että
[1:49:59] varmaan tällä on merkitystä, mutta mitenkä se, että on
[1:50:02] tottunut käyttämään seltunut käyttämään sanoja on miettinyt
[1:50:06] tunteita, miksi se selittäisi sen, että se tarttunu voisi
[1:50:09] ajatella myöskin niin, että sillä on myöskin ymmärtäisi
[1:50:12] paremmin. Tunteita ja olisi enemmän niinku
[1:50:15] selvillä siitä problematiikasta mieluummin kuulun siihen
[1:50:19] joukkoon joka sanoo että ei tiedä.
[1:50:21] Tämmöistä tämä johtuu, mutta mutta tulos on kuitenkin tulos
[1:50:26] on kuitenkin tämä, että että masennuksen kyky tarttua ja
[1:50:31] lisääntyä vertaisryhmässä on merkittävä paljon suurempi kuin
[1:50:37] mitä on onnellisuuden ja tasapainoisuuden lisääntyminen
[1:50:41] ja lisääntyminen on naisilla suurempi.
[1:50:44] Näin tutkimukset aika johdonmukaisesti kertovat.
[1:50:47] Ja onnellisuudesta puheen ollen niin kirjoitat näin, että
[1:50:50] onnellisuuden tavoittelu on saavuttanut sellaisia
[1:50:53] mittasuhteita. Että psykologiassa puhutaan jos
[1:50:55] sen elämän realiteetteja hämärtävästä vaikutuksesta.
[1:50:59] Miten ne realiteetit hämärtyy? Realiteetit hämärtyvät
[1:51:03] hämärtyvät sillä tavalla, että että ensinnäkin katoaa tämä,
[1:51:08] että tämä, että tuota mitä varten tunteet tunteet ovat
[1:51:12] olemassa, että tunteella on joku tarkoitus.
[1:51:17] Ne antavat jonkunlaista viestiä ihmiselle, mutta ei ole
[1:51:21] tarkoitus, että niitä tunteita pyöritellään, vaan tunteet ovat
[1:51:25] viestejä, että pitäisi tehdä jotakin ja toimia.
[1:51:28] Ja nyt meillä on tullut semmoinen kulttuuri, että.
[1:51:30] Esittelemme tunteita ja ja me emme.
[1:51:34] Meillä olisimme myöskin semmoinen ihmeellinen ajatus,
[1:51:36] että että tuota me olemme ryhtyneet suorittamaan tunteita.
[1:51:40] Kun tunteita tunnetaan, niin nyt me olemme sitä mieltä, että me
[1:51:45] me me käsittelemme tunteita sanoilla.
[1:51:48] Me olemme kääntäneet ne kognitiiviseksi ja käsittelemme
[1:51:51] niitä sanoilla sen sijaan, että me tuntisimme tunteita.
[1:51:54] Siis meillä on koko niinku tämä perusajatus on vähän erikoinen
[1:51:58] tällä hetkellä. Sitten toinen ajatus, joka
[1:52:01] liittyy tietysti sitten tähän. Tulemme tähän tuota
[1:52:04] onnellisuuteen on tämä, että kun me vahvistamme tätä primääri,
[1:52:11] narsismin kehitysvaihetta ihmisen elämässä, niin primäärin
[1:52:14] narsismin tällainen perusperiaate on hedonismi
[1:52:18] mielihyvän periaate. Mulla pitää olla aina kiva olo
[1:52:20] ja tikkukaramellisuus. Aina pitää olla tämmöinen.
[1:52:22] Se on niinku semmoinen lähtökohta ja kaikki lapsen
[1:52:25] tarpeet. Kaikki lapsen toiminta tähtää
[1:52:28] tähän. Hän ei ole väsynyt, ei ole
[1:52:30] märkä, ei ole nälkäinen. Hänellä on hyvä olla.
[1:52:34] Kaikki toiminta tähtää tähän hedonismiin.
[1:52:37] Tämä ajatus, että me olemme tuoneet tunteet tähän tähän
[1:52:41] niinku tähän hedonistisen ajattelun keskiöön on aika uusi.
[1:52:45] Ja meillä on. Meillä on tullut niinku tähän
[1:52:47] hedolismiin on liitetty tämä, että kun lapsella se on ollut
[1:52:51] tämmöinen niin kuin hänelle on hyvä olo on ollut se, että ikävä
[1:52:55] on poissa. Ei ole märkä kyllä ja ei ole
[1:52:58] nälkäinen niinku äsken tuossa sanoi.
[1:53:00] Se on riittänyt hänelle, mutta nyt ihminen on tuonut tähän
[1:53:03] hedonismiin semmoisen, että hänellä pitää olla lisäksi koko
[1:53:07] ajan onnellinen olo. Se on johtanut sitten siihen,
[1:53:11] että että on lähdetty tietoisesti tavoittelemaan tätä
[1:53:16] onnellisuutta ja on on ryhdytty ajattelemaan näin, että ikään
[1:53:20] kuin ihmisen tehtävä yks tämmöinen hedonismin ajatus
[1:53:23] olisi tämän onnellisuuden tavoitteleminen ja se on niinku
[1:53:27] vastoin sitä, mitä varten ihmisellä on tunteet.
[1:53:30] Nyt on aika mielenkiintoista tämä, että.
[1:53:34] Koko tämä ajatus, että tunteet jaetaan positiivisia ja
[1:53:38] negatiivisia ja ne on erittäin uusia psykologiassa.
[1:53:40] Se on ihan milloinka se nyt nyt täytyy.
[1:53:43] Mun täytyy ihan varmistaa milloin se on tullut, koska ei
[1:53:46] tunteita, siis tunteita ei, ei jaeta edelleenkään.
[1:53:51] Edelleenkin se on enemmän tämmöistä populaaripsykologiaa
[1:53:54] ja tunteiden jakaminen positiivisia ja negatiivisen
[1:53:57] tunteet on jaettu niiden tarkoituksen mukaan, mikä on
[1:54:00] niiden merkitys ihmisen elämässä.
[1:54:03] Ja sitten tunteita on jaettu. Siis ensinnäkin tämän
[1:54:07] tarkoituksenmukaisuuden ja sitten keston ja voimakkuuden
[1:54:10] mukaan, mutta ei positiivisuuden ja negatiivisuuden.
[1:54:14] Ja nyt tää tämmöinen primääri hedonismi on tuonut sen, että
[1:54:17] ihmisiä tähän hyvään oloon kuuluu se, että koko ajan on
[1:54:21] hyvä olla ja sitten on ryhdytty tavoittelemaan tätä tämmöistä
[1:54:25] onnellisuutta epärealistisesti ja voisi ja joskus sanotaan
[1:54:30] näin, että aika monikin tällainen monikin psykologikin
[1:54:33] on kirjoit. Näin, että ihmisen tarkoitus ei
[1:54:37] ole olla onnellinen ihmisen eräs tämmöinen eräs tutkijakirjoitti,
[1:54:42] että jos mä ajattelen tunteita, niin ihmisen tarkoitus on olla
[1:54:45] varuillaan, että hän selviää eikä tavoitella tätä onnea.
[1:54:50] No nyt kun me lähdemme, olemme rakentaneet tämmöisen maailman,
[1:54:54] jossa on tarkoitus tavoitella tämmöistä onnellisuuden
[1:54:57] mielialaa, niin on todettu tutkimuksissa näin, että.
[1:55:01] On hyvin vähän positiivista. Mihin se johtaa?
[1:55:06] Positiivisuus on vaan sitä, että on kiva olla.
[1:55:09] Se on se positiivinen. Mä oon onnellinen, mulla on kiva
[1:55:12] olla. Mutta mikä on sen
[1:55:14] tarkoituksenmukaisuus ja mihinkä se johtaa?
[1:55:18] Ei se johda oikeastaan mihinkään.
[1:55:20] Koska tämmöiset asiat mä oon nyt kirjoittamassa uutta kirjaa
[1:55:24] näistä tästä tunteesta ja se lista mitä hyötyä on
[1:55:28] negatiivisista tunteista se on pitkä.
[1:55:30] Se on monta sivua ja se lista mikä hyöty on positiivisista
[1:55:34] tunteista. Se on aika lyhyt että
[1:55:38] positiivista tunteista on se hyöty, että ne on kivoja, mutta
[1:55:41] sitten me tiedämme positiiviset tunteet vähentävät
[1:55:44] tarkkaavaisuutta. Vääristävät ihmisten havaintoa
[1:55:49] tekevät ihmisistä huonon todistajan.
[1:55:52] Vääristyvät hänen muistikuviansa tekevät muistikuvista
[1:55:56] epätäsmällisiä ennen kaikkea laskevat ihmisen motivaatiota.
[1:56:02] Meillä on pitkä sarja tämmöisiä tutkimuksia olemassa, jotka
[1:56:05] kertovat, että ihminen, joka kuvaa tavattoman positiivisesti
[1:56:12] elämäänsä tulevaisuuttaan haaveilee.
[1:56:16] Rakentaa haaveilevaa tulevaisuutta tai rakentaa hyvää
[1:56:19] tulevaisuutta haaveissa. Hän ei ole puolen vuoden
[1:56:22] kuluttua tehnyt mitään asian hyväksi.
[1:56:26] Siis se vähän vie vie ihmiseltä motivaation.
[1:56:30] Ja ja tuota ja miksei hän ole tehnyt, sanotaan tällä tavoin,
[1:56:33] että ne käy ilmi, että ensiksi on tämä, että että tuota taikka
[1:56:38] väitetään. Yksi tulos väitetään näin, että
[1:56:41] että kun hän on kaiken hyvän saavuttanut haaveissaan, niin
[1:56:44] hän ei välitä tehdä ponnistella sen eteen.
[1:56:47] Se on jo saavutettu haaveissa, mutta oleellisempi on se.
[1:56:50] Tää on niinku tämmöinen tulkinnallinen tulos, mutta
[1:56:52] oleellisempi on se, että on osoitettu, että häne hän ei
[1:56:55] kestä pettymyksiä. Hän on varautunut niihin ja hän
[1:56:58] ei kestä vaan pettymyksestä. Sitten aina katkaisevat hänen
[1:57:02] toimintaansa. Ja esimerkiksi tämä vahva usko
[1:57:06] siihen, että että tuota, että että tämmöinen onnellinen
[1:57:10] olotila ja viihtyvyys tuottaa hyvää, niin sehän on yksi
[1:57:13] mielenkiintoinen kyllä kun se on erittäin vahvasti tällä hetkellä
[1:57:18] meidän tässä niinku koulumaailmassa ja
[1:57:20] työviihtyvyydessä, että ihmisen pitäisi olla koko aika
[1:57:24] tyytyväinen ja onnellinen, että niin hassulta kun se
[1:57:27] kuulostaakin, niin sille ei ole tuota.
[1:57:32] Sitä tieteellistä perustaa, mitä me ajattelemme?
[1:57:35] Ja nyt on jälleen kysymys siitä, että esun kanssa siitä nyt
[1:57:39] haittaa ole, että ihminen on onnellinen ja viihtyy.
[1:57:42] Ei tietenkään. Totta kai on hyvä ja tottakai
[1:57:45] ihmisellä on kiva olla ja mutta se, että että kun ihmisellä on
[1:57:49] kiva olla niin siitä automaattisesti seuraisi kaikki
[1:57:53] se hyöty mitä me kuvittelemme. Se ei niinku pidä paikkaansa ja
[1:57:57] se, että jos ihmisellä on joskus paha olla.
[1:58:01] Niin siitäkään ei automaattisesti seuraa kaikkea
[1:58:05] sitä mahdollista. Haittaa mitä me ajattelemme,
[1:58:08] että että me puhumme niinku jälleen siitä, että joku asia?
[1:58:14] On parempi olla onnellinen kun onneton.
[1:58:16] Se kai lienee itsestään selvää, mutta kyse on siitä, että
[1:58:20] kaikkien asioiden kanssa me voimme mennä niin pitkälle, että
[1:58:25] se ei olekaan enää hyödyllistä ja niitäkin asioita, joista me
[1:58:30] olemme ihan vakuuttuneita. Että että näin on, on pitää olla
[1:58:34] onnellinen. Niitäkin tulee voida tarkastella
[1:58:37] kriittisesti. Tähän mitä äsken sanoit
[1:58:40] liittyen? Kirjoitit kirjassa näen, että
[1:58:42] yksi nykyisten itsehoito-oppaiden neuvoja on
[1:58:45] lainaus. Aloita päiväsi toteamalla
[1:58:48] itsellesi, että olet hyvä lainaus kiinni.
[1:58:51] Jos mä ymmärsin oikein niin tää ei välttämättä ollutkaan
[1:58:53] ainakaan tutkimustiedon valossa niin hyvä tapa.
[1:58:55] No siitä ei tutkimus, ei yllättäen löytynytkään siitä
[1:58:59] mitään hyvää. Sehän on tämä benä tämänhetkinen
[1:59:01] ajattelu, joka. Siis niinku joka on niinku
[1:59:04] tämmöinen. Narsisti narsismin kasvatus.
[1:59:07] Mehän meillä meillä on hirveä määrä tämmöisiä asioita, joita
[1:59:11] joita me niinku olemme nyt oppineet tottuneet pitämään
[1:59:14] ehdottoman hyvänä ja jotka oikeasti ovat kasvotusta
[1:59:18] narsismiin ja ei ole. Ei ollut kovin kauaa kun tai
[1:59:22] oikeastaan olen useammassa tilaisuudessa ollut jossa jossa
[1:59:26] on tilaisuus esimerkiksi alkanut näin että.
[1:59:30] Halaa sitä ihmistä, jota joka on, jota rakastat kaikkein
[1:59:33] eniten. Ja se on sinä itse.
[1:59:37] Elikkä tämähän on meillä ajat, että sinä itseäsi rakastat
[1:59:39] eniten ja sinä itse ja sinun pitää rakastaa itseäsi ja et voi
[1:59:43] et voi voida hyvin ennen kun kukaan ei voi hyvin ympärilläsi
[1:59:46] ennen kuin rakastat itseäsi. Me emme ajattele tätä, että
[1:59:50] kyllähän tässä on melkoinen tämmöinen nassismin korkea
[1:59:54] veisuus silloin kun se menee riittävän pitkälle.
[1:59:57] Ja tuota ajoin kerran kotiin töistä.
[2:00:00] Tulen lähdössä edelleenkin. Saatan tulla tulla tuota niin
[2:00:03] aika myöhään, mutta tästä on nyt jonkun verran jo aikaa.
[2:00:06] Se ei ollut ihan tämmöinen uusin uusin hetki ja siellä oli sitten
[2:00:09] kun panin auto radion auki auki. Radiossa oli tää iltahartaus
[2:00:14] joka loppui siihen että pappi rukoili että jumala opeta minut
[2:00:20] rakastamaan itseäni. Ja minä ajattelin kyllä, että
[2:00:25] onpa nyt tämä meille on kyllä nyt aika korkein menee aika
[2:00:28] pitkälle, että jos kirkonkin opetus on että opeta minut
[2:00:31] rakastamaan itseäni, koska se on aivan selvää, että ihmisellä
[2:00:36] tulee olla olla tuota. Ihmisen tulee niin kun tuntea
[2:00:42] oma arvonsa ja hänellä on oikeus puolustaa oikeuksiaan ja hänen
[2:00:46] hänet pitää opettaa luottamaanitseensä ja niin
[2:00:49] edelleen. Tästä me olemme varmasti ihan
[2:00:51] samaa mieltä. Mutta sitten kun me lähdemme
[2:00:54] pitemmälle, niin sitten me jonkun ajan kuluttua jo
[2:00:57] siirrymme sen rajan rajan yli. Ja ja tuota tämä, että että
[2:01:01] meidän täytyisi niin hirveästi tällä hetkellä opettaa ihmistä
[2:01:05] rakastamaan itseään, niin ei nyt enää välttämättä ole ole ihan se
[2:01:09] mitä mitä tämä tämä nykyaika kaipaa.
[2:01:12] Riittää kun ihminen on no arvelida arvelia itselleen,
[2:01:17] niinku sanotaan hyväksyy itsensä, on armelias itsensä
[2:01:20] luottaa itseensä. Ne on mieluummin sanoja, jota
[2:01:23] käy. Luottaa itseensä, uskoo itseensä
[2:01:27] kun se, että nyt niin tolkuttomasti itseään
[2:01:30] rakastaisi, koska koska tuota niin myöskään tähän aikaan ei
[2:01:35] sovi. Se eivät sovi semmoiset
[2:01:37] tutkimustulokset, jotka ovat hyvin vakuuttavia ja joissa
[2:01:40] osoitetaan, että jopa masennus saadaan vähenemään.
[2:01:43] Sillä kun ohjataan ihminen siirtämään katse omasta navasta
[2:01:48] muihin ihmisiin. Siis se, että että ei
[2:01:50] lähdetäkään pöyhimään sitä miltä sinusta tuntuu.
[2:01:55] Nyt minä jälleen sanon, että minä jätän kokonaan syrjään
[2:01:58] tämmöiset tuota niin kun niin kun mielenterveyden ongelmat ja
[2:02:03] terapia. Mä puhun tästä meidän ihan
[2:02:04] tavallisesta elämästä, joka meidät, joka meidät ympäröi,
[2:02:08] niin tässä kun me ohjaan kun ihminen ohjataan sillä tavoin,
[2:02:11] että että ei, ei pysähdytäkään, että miltä sinusta tuntui tänään
[2:02:15] ja miltä huomenna ja kuka sinua on loukannut ja niin edelleen
[2:02:18] vaan sanotaan, että. Mitä jos lopettaisit kokonaan
[2:02:21] tämän pohtimisen ja keskittyisit siihen, että mitä sinä olet
[2:02:26] tehnyt muille? Kuinka voit auttaa muita?
[2:02:28] On aikamoiset sarjat tutkimuksia, jotka osoittavat,
[2:02:32] että jopa masennus häviää, mutta se ei sovi niinku meidän
[2:02:35] tämänhetkiseen ilmapiiriin. Siitä sitä ei niinku sitä ei nyt
[2:02:40] vaan haluta nostaa esille. Se ei ole ole ajan hengen
[2:02:44] mukainen. Olet lämpimästi tervetullut
[2:02:47] tilaamaan kuuntelijapodcastin youtube kanavajäsenyyden vaan
[2:02:51] muutamalla eurolla kuussa. Klikkaa videon alta liity
[2:02:54] painiketta niin tuet samalla podia.
[2:02:56] Hitsi aivan äärimmäisen mielenkiintoista ja tuohon mitä?
[2:02:59] Aikaisemmin sanoit näistä, että niinku tunteista kun puhuit
[2:03:02] mainiossa puheenaihe-podcastin jaksossa, jota on katsottu multa
[2:03:05] ihan hurjat määrät, suosittelen kaikkia katsomaan sen jakson
[2:03:08] kyllä niin puhuin tästä, että kun graduryhmä alkaa ja sitten
[2:03:13] oppilaat, opiskelijat haluaisi puhua graduahdistuksesta.
[2:03:17] Mut ilmeisesti se puhuminen ei siihen auta vaan jotain muuta,
[2:03:19] niin voitko kertoa sen tarinan muodossa?
[2:03:21] Se oli ihan sairaan hauska. Oikein.
[2:03:23] No oikeastaan se lähti siitä, että että mä en voi, en voi
[2:03:27] ottaa tästä tuota. Sillä tavalla kunniaa, että ihan
[2:03:31] ihan alunperin se oli erään erään tuota niin.
[2:03:35] Erästä toisesta en nyt ihan mainitse ryhmää, mutta erään
[2:03:38] toisen graduryhmän vetäjän toteamus että että häntä
[2:03:42] pyydettiin, että kun graduahdistus on niin suuri niin
[2:03:47] tuota. Voitaisiinko nyt sen sijaan,
[2:03:50] että käsitellään tätä gradua ja sen tekemistä ja ohjeista, niin
[2:03:54] voitaisiinko keskittyä nyt tähän graduahdistukseen ja sen
[2:03:57] poistamiseen? Ja tämä vetäjä sanoi, että juuri
[2:04:01] siihen siihen hän aikoo nyt keskittyä koko tämän tunnin,
[2:04:04] että me poistamme nyt graduahdistuksen ja
[2:04:06] graduahdistus poistuu tekemällä gradua.
[2:04:09] Ja tämä on se aivan perussääntö, että että tuota kun.
[2:04:14] Kun meillä on nyt tämmöinen, että me lähdemme käsittelemään
[2:04:16] sitä tunnetta, kun psykologian kannalta on.
[2:04:22] On aika hyvä löytää ahdistuksen syy, mutta ei ihan välttämättä.
[2:04:27] Ei sitä aina löydy ja sen jauhaminen että mikä on
[2:04:31] ahdistuksen syy niin niin tuota monta kertaa on tärkeämpi lähteä
[2:04:36] tekemään sitä nimenomaan se, että tää on niinku tässä
[2:04:39] konkretisoituu. Tavallaan kaikki, että jos minä
[2:04:42] olen ahdistunut gradusta niin sillä hetkellä kun gradu on
[2:04:45] valmis, se on pois se ahdistus ja sen takia ahdistuksen hoito
[2:04:49] on se gradun tekeminen. Nyt tuota freud aikoinaan puhui
[2:04:53] tämmöisestä kuningasta, joka tarkoitti siis vapaana vellova
[2:04:58] ahdistus. Se suomennetaan ja joka
[2:05:00] tarkoitti sitä, että ihmisessä on jotkut filosofit voivat puhua
[2:05:05] elämän tuskasta. Ihmisessä on niinku tämmöistä
[2:05:08] epämääräistä kohdistumatonta pelkoa ja mitkä nyt onkaan nyt
[2:05:13] sitten syyt aiemmat kokemukset, pelot, huonommuuden tunteet,
[2:05:17] epävarmuudet epä tämmöisestä kohdistumatonta pelkoa.
[2:05:21] Ja sille jos antaa valtavasti voimaa niin se on niinku tilaa
[2:05:26] niin se on loputon. Elikkä nämä ohjeet, että anna
[2:05:29] ahdistukselle tilaa saattavat olla joskus vähän niinku
[2:05:33] toksisiakin, koska silloin me saatamme antaa juuri tilaa
[2:05:36] semmoisille ahdistukselle, joka joka vaan lisääntyy tilan tilan
[2:05:42] antamisella, koska sille ei varsinaisesti ole mitään
[2:05:45] tämmöistä varsinaista syytä, vaan silloin täytyy kohdistua
[2:05:48] kaikki mielenkiinto siihen toimintaan.
[2:05:51] Mikä mikä mitä ihminen esimerkiksi pelkää, että että
[2:05:55] siis ei yhtään pohdita, miksi hän pelkää vaan isketään kiinni
[2:05:58] siihen, kuinka hän toimii niin että hän saa sen pelon kohteen
[2:06:02] pois. Freude itse puhui aikoinaan
[2:06:05] tästä, että nyt kun sitten kun ihmisellä on tämmöinen
[2:06:09] epämääräinen vapaana vellova ahdistus, niin terapiassa hänen
[2:06:13] hyvin mielellään keksii sille syyn.
[2:06:16] Hän tarttuu johonkin ja sitten itsekin sitä mieltä, että ai nyt
[2:06:20] minä löysin tästä se johtuu. Isä teki näin, äiti teki näin
[2:06:24] nämä kokemukset ja freuditse on pohtinut tätä, että että mikä
[2:06:29] oikeus on terapiassa tuottaa tällaista syytä niinku löytää.
[2:06:35] Lainausmerkeissä löytää, että onko eettisesti oikein löytää
[2:06:40] lainausmerkeissä niinku tällainen syy, joka sitten joka
[2:06:44] sitten auttaa vaan ihmisen kiinnittymään.
[2:06:46] Koska koska tämmöinen freflogin anciot on äärimmäisen
[2:06:50] vastustuskykyinen terapialle, se on hyvin res.
[2:06:53] Juuri sen takia, että kun kun tuota sen syitä voi velloa
[2:06:58] loputtomiin, koska niitä keksii ihminen itse siinä terapian
[2:07:01] aikana ja tärkeintä olisi ohjata ihminen toimintaan.
[2:07:05] Se. On aikaisemmin jo piti sanoa kun
[2:07:08] näistä termeistä puhuttiin. Mitä kirjassa kirjoitat, niin
[2:07:12] puhuttiin toksisesta erinäisestä toksisesta käytöksestä ja sitten
[2:07:15] mainitset kirjassa tällaisen kuin toksinen onnellisuus.
[2:07:19] Niin toki me varmaan sitä nyt vähän sivuttiin, mutta mitä se
[2:07:21] termi tarkoittaa? Toksista onnellisuutta ja
[2:07:23] ryhdytty käyttämään juuri silloin kun tuota.
[2:07:26] Onnellisuuden tavoittelu on tällaista, että se hämärtää
[2:07:29] hämärtää todellisuuden rajat, että lähdetään elämään semmoista
[2:07:34] satumaailmaa, jossa kaikki on kaikki on mahdollista ja kaikki
[2:07:38] onnistuu, kunhan luotan itseeni ja kunhan unelmoin riittävästi
[2:07:43] niin niin tuota annetaan niinku tällä tavalla väärä kuva
[2:07:46] maailmasta, joka johtaa sitten siihen, että ihmisen resilienssi
[2:07:50] on hyvin matala ja oikeata onne tämmöisiä vastoinkäymisiä tulee
[2:07:54] vastaan, niin hän ei niitä kestä, koska ne ovat hänelle.
[2:07:57] No, koska ne ovat vääryys hänelle, että hänelle ei tulisi
[2:08:00] näitä tapahtua ja ne ovat niin täysin vastoin sitä
[2:08:03] maailmankuvaa, mikä hänellä on. Tällöin puhutaan toksisesta
[2:08:07] onnellisuudesta, että ajatellaan siis näin, että onnellisuus on
[2:08:10] sinänsä tämmöinen tila, joka täytyy, joka täytyy niin kun
[2:08:15] tavoittaa ja sitten tulee tämmöinen ajatus, että se
[2:08:19] voitaisiin saavuttaa ja se ajatus on vastoin sitä mitä
[2:08:23] ihmisen oikea elämä olisi. Se tuottaa.
[2:08:25] Toksisesta onnellisuudesta voidaan puhua silloin.
[2:08:28] Onnellisuuden tavoittelu on on tuottanut ihmisissä valheellisen
[2:08:31] maailmankuvan. Toinen termi mitä mainitsit oli
[2:08:34] suhteellinen moraali tai että moraalista on tullut
[2:08:37] suhteellista. Mitä se tarkoittaa?
[2:08:40] Se on hyvin mielenkiintoinen tämän tämän ajan ilmiö on tämä
[2:08:44] tämä, että tuota on. Meillä on niinku hirveän
[2:08:48] vaikeata käsitellä asioita sillä tavalla, että ne irrotetaan.
[2:08:53] Niinku siitä motiivista ja ja siitä tilanteesta että jotkut
[2:08:57] asiat. Nyt vain yksinkertaisesti ovat
[2:09:01] oikein tai väärin ja ensin täytyisi lähteä pohtimaan tätä
[2:09:05] oikein. Tai siis tämmöinen oikein
[2:09:07] väärin. Siis niinku motiivi sotkee sen
[2:09:10] ikään kuin tiettyjä väärinkäytöksiä saisi tapahtua,
[2:09:13] jos motiivi on hyvä. Ja meillä on niinku vahva ajatus
[2:09:17] myöskin tästä jatkuvasti, että siis mä aina jauhamme motiiveja
[2:09:21] ennen kaikkea. Psykologia on tässä oikein oiva
[2:09:24] oiva esimerkki ja jauhamme motiiveja sillä tavalla, että se
[2:09:27] kadottaa sitten se mitä mitä oikeasti on tapahtunut ja
[2:09:31] tullaan siihen, että ei ole niin väliä mitä ihminen tekee.
[2:09:34] Jos hänen motiivinsa oli hyvä ja unohdetaan se, että hyvällä
[2:09:39] motiivilla voidaan tehdä pahoja asioita.
[2:09:42] Tarkoitus voi olla joskus hyvä ja siitä huolimatta voidaan
[2:09:45] voidaan tehdä. Voidaan tehdä negatiivisia
[2:09:48] asioita ja tällä hetkellä meillä on niinku jo ympärillä joka
[2:09:53] paikassa on se sitten on. Se on poliittisessa
[2:09:55] keskustelussa ja päättäjät, joka joka paikassa tulee esille.
[2:09:59] Tämä että että tuota heti kun lähdetään puhumaan jostakin
[2:10:03] asioista jostakin asioista niin niin siihen sitten otetaan
[2:10:07] mukaan niinku tämmöisenä. Asia on sinänsä muuttavana
[2:10:10] tekijänä, missä motiivi millä motiivilla se tehtiin tämänhän
[2:10:14] ja tämähän on jälleen. Ollaan kysymyksessä siinä sen
[2:10:17] saman asian kanssa tekemisissä, että alunperin asia on ollut
[2:10:22] ihan hyvä, mutta silloin kun se alkaa kadottaa tämmöiset
[2:10:28] aloittaa alkaa kadottaa todellisuuden niin silloin me me
[2:10:32] menemme taas niinku lapsen tasolle.
[2:10:34] Tässä alunperinhän psykologia toimi juuri positiivisesti kun
[2:10:38] psykologia toi asioita. Esille, että aina ei voida.
[2:10:41] Täytyy ottaa mukaan myöskin motiivi että.
[2:10:45] Vaikkapa koulukiusaamisen kokonaistilan edellytti sitä,
[2:10:49] että pohdittiin myöskin sen tekijän asiaa.
[2:10:51] Tämä oli hyvä asia. Todettiin, että ei voi
[2:10:55] yksinkertaisesti vaan pankituomioita katsoa pelkästään
[2:10:59] pelkästään tuota mitä on tehnyt, vaan täytyy ottaa huomioon mitä
[2:11:02] on tapahtunut ja mikä oli uhrina tekijän suhde ja niin edelleen.
[2:11:07] Tapahtui siis niinku tämmöinen ymmärryksen.
[2:11:10] Lisääntyminen, mutta nyt tämä ymmärryksen lisääntyminen on on
[2:11:15] alkanut mennä niin että että se niinku jo sotkee sen tämmöisen
[2:11:19] arvion siitä että että onko että siis joku asia pitää kyetä
[2:11:25] tutkimaan onko se oikein ja väärin ja sitten sen jälkeen kun
[2:11:28] tullaan tuomioon niin sitten otetaan huomioon mitä muuta on
[2:11:31] tapahtunut, mutta kun se tulee jo siihen otetaan mukaan että
[2:11:36] onko. Onko asia ylipäänsä oikein tai
[2:11:38] väärin? Otetaan mukaan missä?
[2:11:42] Mikä on se motiivi? Minkä takia se on tehty tätä
[2:11:44] tarkoitan. Se tekee yhteiskunnallista
[2:11:47] keskustelusta puuroa. Ja ja vaikeuttaa ratkaisuja
[2:11:52] löytämistä ja se on. Tää on jälleen tämmöinen niinku
[2:11:56] lapsen kehitysvaihe että. Että pienellä siis colber on
[2:12:01] tämmöinen me tämmöinen, johon usein vedotaan, vaikka sen
[2:12:05] jälkeen tutkimus on mennyt paljon eteenpäin, mutta hän
[2:12:08] aikoinaan toi tämmöisen ajattelun kuinka lapsi
[2:12:11] käsittelee, että tämmöistä oikeaa ja väärää ja lapsella on
[2:12:15] tämmöinen suhteellisen moraalin vaihe, jossa hän tuota.
[2:12:20] Jossa jossa hän jossa menee kaikki menee niin kun kaikki
[2:12:24] arvioidaan sen takia tilanteen tarkoituksen ja ja tuota, niin
[2:12:30] tämän lopputuloksen mukaan tai lopputulos.
[2:12:34] Mutta siinäkin, että nähdään tämä suhteellisuus ja se on
[2:12:37] klassinen esimerkki on tämä minkä tässä kirjassa mainitsin,
[2:12:40] että köyhä mies varasti rikkaalta apteekkarilta
[2:12:45] lääkkeen, koska hänellä ei ollut varaa ostaa sitä ja ilman
[2:12:49] lääkettä lapsi olisi jo kuollut ja tietyssä vaiheessa lapsi
[2:12:53] vastaa aivan ehdottomasti ja totta kai se on varastaa jos
[2:12:56] lapsi kuolee niin saa varastaa ja sitten vähitellen alkaa tulla
[2:12:59] tämä taju, että kyllä varastaminen on sinänsä väärin.
[2:13:03] Mutta sitten voidaan täytyy ottaa huomioon.
[2:13:06] Ja olisi sitten äitejä näitä asioita niin niin tuota.
[2:13:10] Niin meillä tällä hetkellä vaikkapa nyt niinku
[2:13:13] poliitikkojen keskustelussa on, on usein näkyvissä tämmöinen
[2:13:17] tuota suhteellisen moraalin tarjoaminen vastaukseksi.
[2:13:22] Kirjassa kirjoitit kanssa näin, että tää nyt taas olisi suora.
[2:13:25] Lainaus tulee ulkomuistista, että politiikka ajaa meidän
[2:13:28] nyky-yhteiskunnassa tieteen yli. Jos muistan oikein, niin mitä
[2:13:31] tää tarkoittaa? Meillä on tavattoman paljon
[2:13:34] sellaista. Jos jos tän.
[2:13:38] Poliitikot kahdenkeskisissä keskustelussa tietävät, että
[2:13:42] asia on näin ja pitäisi olla näin ja tätä pitäisi ajaa, mutta
[2:13:47] sitten kun tulee tämä tämä niinku tämmöinen poliittinen
[2:13:50] suotavuus tai tai tuota tällainen poliittiset
[2:13:54] linjanvedot, niin tietoisesti joudutaan toimimaan vastoin sitä
[2:14:00] sitä mitä mitä tuota niin ajattelee.
[2:14:02] Tää on yksi mitä missä olen joskus pitänyt tätä tätä esillä,
[2:14:06] että minkä takia? Tämä, minkä takia tieteen yli
[2:14:09] ajetaan niin tiede on aika usein kuitenkin tuottaa tuloksia,
[2:14:14] jotka ovat vastoin sitä mitä poliitikot enää tämä on niinku
[2:14:17] tämmöinen tietoinen ratkaisu. Toinen on sitten sitten tämä,
[2:14:20] että tämä meidän nykyinen meidän tästä nykyisestä politiikasta
[2:14:26] puuttuu sillä tavalla kokonaiskuva, että kun kaikki
[2:14:30] arvioidaan taloudellisesti ja kaikki arvioidaan vaan vaan
[2:14:34] kansantuotteena. Niin silloin pitäisi sitten
[2:14:38] kyetä myöskin laskemaan kaikki kansantuotteena.
[2:14:40] Silloin pitäisi sitten myöskin ottaa kansantuotteisiin mukaan
[2:14:44] tai kansan bruttokansantuotteeseen mukaan
[2:14:47] tämmöiset tekijät että kuinka paljon maksaa, jos me
[2:14:51] tietoisesti tällä ratkaisulla lisäämme nuorten
[2:14:54] mielenterveysongelmia, kuinka paljon maksaa, jos me
[2:14:58] tietoisesti teemme tämän ratkaisun, jonka me
[2:15:01] tutkimuksessa tiedämme? Tekevän näin paljon
[2:15:04] syrjäytyneitä tai näin paljon. Työuupuneita tai muuta, että
[2:15:09] että että silloin silloin sitten pitäisi yrittää saada tämmöinen
[2:15:13] eikä tämmöinen pirstaleinen kokonaiskuva, jossa vaan osaa
[2:15:17] yhteiskunnasta arvioidaan taloudellisesti, kun meillä on
[2:15:20] tällä hetkellä nyt niin tavattoman paljon semmoista,
[2:15:23] että että se asia että tuossa säästetään niin jo maallikkokin
[2:15:30] puhumattakaan. Tutkijoista voi sanoa, että
[2:15:33] kolminkertaisesti se maksaa tällä alueella ja.
[2:15:36] Viisinkertaisesti se maksaa 10 vuoden kuluttua tämmöisiä
[2:15:40] asioita olen sanonut ja sitten ennen kaikkea tämmöinen suuri
[2:15:44] kuva, joka joka nyt ei kovin vahvasti ole esillä on on on
[2:15:48] tämä, että meidän lähtökohtamme on siis koko ajan tämä, että
[2:15:52] yhteiskunta taloudellinen kehitys, yhteiskunta tarvitsee
[2:15:58] taloudellista kehitystä ja se tuottaa hyvinvointia.
[2:16:01] Täähän on meillä koko ajan, että täytyy saada taloudellinen
[2:16:03] kehitys. Siitä seuraa hyvinvointi.
[2:16:06] Meillä on koko ajan kadonnut se, että taloudellinen kehitys
[2:16:09] edellyttää hyvinvointia. Siitä ei puhuta ollenkaan.
[2:16:13] Siis meitä on aivan turha rakentaa mitään työelämämallia.
[2:16:16] Jos meillä on 1/3 on uupuneita ja jos meille tulee nuoria jotka
[2:16:21] jotka tuota ovat jo valmiiksi työelämä vastaisia ehkä tai
[2:16:25] uupuneita tai väsyneitä eivät löytäneet omaa paikkaa.
[2:16:28] Se on ihan sama mitä minkälaisia tuota niin malleja, talouselämä
[2:16:33] tuo tai mitä ehdotuksia niinku. Tämmöinen kiepahta meiltä
[2:16:36] tämmöinen tällä hetkellä kun työlaki väestö vähenee, työväki
[2:16:42] vähenee, niin nyt olisi niinku kiire aika havaita että kuinka
[2:16:45] se kausoiteetti kulkee, että se aivan yksi hyvin kulkee niin
[2:16:48] päin, että yhteiskunnan täytyy tuottaa paitsi kognitiivisesti
[2:16:53] työhön kykeneviä, niin myöskin tuota mielenterveydeltään ja
[2:16:57] jaksamiseltaan työhön kykeneviä ihmisiä.
[2:17:00] Ja talouselämä edellyttää sitä, että meillä koko ajan nähdään
[2:17:03] tää kausaliteetti toisinpäin. Ja mainitsit kanssa kirjassa
[2:17:07] näin jotenkin, että kaikkein eniten uupuneempia työelämässä
[2:17:12] on ne kenen työelämä on kaikista nuorin.
[2:17:14] Joo, niin miten tää on mahdollista?
[2:17:16] Tää on hyvin mielenkiintoista se miten tää tämä on mahdollista,
[2:17:19] mutta tälle usein usein tuota annetaan tällaisia selityksiä,
[2:17:23] että ensinnäkin tämä. Että yksi selitys on tämmöinen
[2:17:26] työelämän muutos. Se on tullut.
[2:17:29] Se on erittäin nopeasti ja työelämä on muuttunut
[2:17:32] semmoiseksi niin kun se on vaativammaksi muuttunut.
[2:17:36] Mutta vielä enemmän se on muuttunut ennakoimattomaksi,
[2:17:40] hallitsemattomaksi ja pirstaleiseksi.
[2:17:43] Tää on niinku se suurin muutos mikä on, että että että tuota
[2:17:47] niin että se menee niinku siis tällä tavalla hyvin syvälle
[2:17:51] semmoiseen ihmiseen. Elämänhallinta ajatukseen ja
[2:17:55] tämmöiseen. Niin kun.
[2:17:57] Itsehallinnan ajatukseen, että kun se on kaiken kaikkiaan, mä
[2:18:01] luulen että nämä sanat, että se on pirstaleiden odottamaton
[2:18:04] ennakoimaton. Nämä muutokset ovat ovat siihen
[2:18:07] tulleet ja nyt sitten vanhemmat työntekijät, niin heillä on näin
[2:18:12] tätä ajatellaan, että ja varmaan se pitää paikkansa, että heillä
[2:18:16] on niin kun enemmän kapasiteettia aikaisempien
[2:18:20] tämmöisten kokemusten kautta hallita tätä asiaa, että heillä
[2:18:24] on niinku muodostunut jo rutiineita ja ja heillä on
[2:18:27] enemmän. Niinku niinku tällaista
[2:18:29] tämmöistä kokemusta. Kuinka tätä pirstaleisuutta
[2:18:31] hallitaan. Tämä varmaan pitää pitää niinku
[2:18:34] paikkansa ja ja tuota enemmän kykyä niinku sitten ehkä
[2:18:39] keskittyä johonkin oleelliseen ja ja ja tuota niin ja vastustaa
[2:18:44] tätä ennakoimattomuutta, mutta sitten tämmöinen toinen tekijä,
[2:18:49] joka on tämmöinen hyvin psykologinen, on tämä, tämä
[2:18:52] tuota niin. Tämä mielikuva, mikä meille,
[2:18:55] mikä meillä tällä hetkellä vahvasti.
[2:18:59] Niin kuin nuoriin ihmisiin rummutetaan, uskallan sanoa jopa
[2:19:03] ihan näin ja se on tämä ainutkertaisuuden ajatus ja se
[2:19:07] on semmoinen, että että lähtee voimakkaasti semmoinen kuinka
[2:19:11] sen työelämän täytyy olla sun juttu, sen sen sen täytyy olla
[2:19:16] sun sä toteutat itseäsi ja muuta.
[2:19:20] Nyt me olemme taas siinä, että ihmisellä on oikeus ehdottomasti
[2:19:25] vaatia työltään työviihtyvyyttä ja kaiken oikeudenmukaisuutta ja
[2:19:29] se kaikkea tämmöistä ehdottomasti.
[2:19:31] Ja hänellä on oikeus odottaa myöskin, että se on tärkeä osa
[2:19:37] hänen elämäänsä ja niinku se on hänen juttuun.
[2:19:40] Mutta tässäkin me voimme mennä liian pitkälle ja me menemme
[2:19:43] liian pitkälle silloin, jos ihminen ei enää uskallakaan olla
[2:19:49] tyytyväinen tavalliseen työhön, vaan hänellä on koko ajan
[2:19:53] semmoinen, että onko tää varmasti mun juttu.
[2:19:56] Toteutanko? Mä varmasti itseäni?
[2:19:58] Onko tää nyt varmasti sitten sitä?
[2:20:01] Sitä niinku sitä ainutkertaista. Olenko mä varmasti löytänyt
[2:20:04] itseni? Me ollaan niinku aina menty
[2:20:06] liian pitkälle asioissa, jossa alunperin löytyy semmoinen taso
[2:20:10] mikä on auttanut ihmistä ja ollut hyvä.
[2:20:13] Ja nyt kun koko ajan kerrotaan ja kerrotaan tätä, että että
[2:20:17] tuota, niin kuinka jo siis ihan varhaisesta että löydä sun juttu
[2:20:21] löydä sun juttu. Mä oon kuunnellut muutaman
[2:20:25] myöskin tämmöisen työelämäkeskustelun, jossa mä
[2:20:27] oon ajatellut että että kyllä, että jos nuorille näin kerrotaan
[2:20:31] niin. Niin hehän kokevat itsensä
[2:20:34] luusereiksi. Jos he ovat tyytyväisiä siihen
[2:20:38] työhön pohtimatta koko ajan, että toteutanko.
[2:20:42] Mä tässä itseäni. Mä oon kuunnellut muutaman
[2:20:45] tämmöisen tämmöisen tuota ohjelman, jossa heille on sitten
[2:20:49] ihan asiantuntijoiden suulla. Kun tätä on pohdittu, on
[2:20:51] kerrottu esimerkiksi näin, että että tuota ihmisen pitää niinku
[2:20:57] koko ajan miettiä, toteutetaanko mä itseä?
[2:21:01] Jos työ tuntuu raskaalta, niin silloin erikoisesti mietittävä,
[2:21:05] että toteutanko itseäni pitää vaihtaa työpaikkaa.
[2:21:09] No tällähän niinku luodaan. Ensinnäkin semmoinen ajatus,
[2:21:11] että voisi koko ajan oman mielenterveytensä
[2:21:14] tasapainottamiseksi vaihtaa työpaikkaa on epärealistinen.
[2:21:19] Ja ja sitten tuota sitten ja voidaan mennä helposti jos se
[2:21:23] sitten sen rajan yli, että ihminen ihminen niinku tekemällä
[2:21:27] tekee että onko onko tää nyt mulle?
[2:21:29] Onko tää nyt hyvä tehdä ja ja ja mitä tässä nyt sitten mitä tästä
[2:21:34] nyt seuraa ja että me että me ollaan siis tällä tavalla niinku
[2:21:37] ylitetty ylitetty tämmöinen tämmöinen raja siinä kuinka
[2:21:42] kuinka tuota siis siinä minkälaiseen mielikuvan.
[2:21:45] Mielikuvamme tuottaa niin kun ihmiselle tästä työstä tuota
[2:21:50] niin niin kun työn tekemisestä. Luomme että on hirveän hyvä jos
[2:21:55] työ on on oikea mielekästä ja siitä nauttii, mutta sekin voi
[2:22:00] olla ihan yksi hyvä että että tuota niin se on niinku
[2:22:04] riittävän. Mukavaa, että meillä on asetettu
[2:22:06] jo tämä, että joku asia voi olla riittävän hyvä, niin se ei
[2:22:10] niinku enää saa enää saa ihmisellä riittää nyt kun on
[2:22:14] tuota. Esittänyt tämän että ihmiset,
[2:22:18] että jos ihminen opetettaisiin joskus siihen, että riittävä on
[2:22:23] oikeasti riittävä. Hyvin usein on tullut tämmöinen
[2:22:27] vastaus, että sehän lopettaa kaiken kunnianhimon.
[2:22:31] Että jos ihminen on niinku tyytyväinen elämäänsä ja
[2:22:34] välittömästi loppuu se, että hän haluaa eteenpäin.
[2:22:38] Ja sehän on minusta taas semmoinen oikein äärimmäinen
[2:22:41] esimerkki tämmöisestä yksilöllisyydestä, että ihminen
[2:22:44] menee vaan niin kun piiskan avulla eteenpäin, että jos hän
[2:22:48] on tyytyväinen, niin sitten hän ei halua yhtään.
[2:22:51] Eihän tämmöistä ole osoitettu missään.
[2:22:53] Hän voi siitä huolimatta mennä eteenpäin, vaikka hän olisi
[2:22:56] tyytyväinen siihen mitä hän tällä hetkellä tekee.
[2:23:00] Ja sitten me tullaan siihen viimeiseen, mikä luo myöskin
[2:23:04] mielikuvaa tästä mielikuvaa tästä työstä.
[2:23:08] Elikkä se että että. Jos me koko ajan painotamme vaan
[2:23:14] tätä että onko työ sulle mielekäs?
[2:23:19] Niin silloin meiltä jää kokonaan tämmöinen aspekti aspekti niinku
[2:23:24] syrjään, että me voisimme kertoa myöskin näin, että.
[2:23:29] Tämä työ on kyllä nyt vähän yksitoikkoista eikä tämä nyt
[2:23:35] aina tunnu niin mielekkäältä, mutta tämän työn merkitys
[2:23:39] yhteiskunnassa on aivan ratkaiseva.
[2:23:42] Tätä ei kerrota koskaan, että jos sinä nyt lopettaisit tämän
[2:23:47] työn niin nämä ja nämä toimet kaatuisi yhteiskunnassa.
[2:23:52] Elikkä tehdään siis sillä tavalla, että että siis tämä
[2:23:56] yleinen keskustelu on kääntynyt. Siihen on kääntynyt siihen, että
[2:24:00] se työn mielekkyys tulee vain sinun omasta mielestäsi.
[2:24:05] Eikä siitä mikä on sen työn merkitys yhteiskunnan
[2:24:09] kokonaiskuvassa. Ja mä luulen, että tämä niinku
[2:24:13] auttaisi aika paljon tuomaan tämmöistä niinku laajempaa
[2:24:16] näkökulmaa työlle. Nyt tämä keskustelu aina aina
[2:24:20] kun meillä on nyt kun meillä on yksilöllinen yhteiskunta etsimä
[2:24:25] aina syyllisiä ja silloin jos puhutaan näin näin niin silloin
[2:24:29] heti helposti kääntyy keskustelu, että onko.
[2:24:32] Työntekijät syyllisiä tähän työuupumukseen.
[2:24:35] No ei vaan juuri haluan tuoda tämmöisiä, että tämmöisiä
[2:24:39] asioita, että kuinka työntekijöiden ulkopuolella
[2:24:43] pyörivä yhteiskunnallinen keskustelu vaikuttaa heidän
[2:24:46] mieleensä ja kuinka tällä keskustelulla voidaan luoda
[2:24:51] ihmisessä ihan voidaan luoda ihmisessä samasta työstä
[2:24:54] mielikuva, että tämä on hirveän tärkeätä taikka voidaan luoda
[2:24:59] mielikuva, että sä et pysty yhtään toteuttamaan tässä
[2:25:02] itseäsi. Ja sillä taas on suora merkitys
[2:25:05] ihmisen työviihtyvyyteen. Ja kun kirjoitit kirjan niin
[2:25:09] nimelisit kirjan itsekkyyden aika oliko muita
[2:25:12] nimivaihtoehtoja jos niin mitä? Aluksesi ehdotus oli.
[2:25:18] Narsismin aika ja se tuli WSO lta.
[2:25:22] Mulla on vähän ollut semmoinen tuota taisin tuossa semmoinen
[2:25:25] ajatus toisin tuossa. Alussa mainitakin että että että
[2:25:31] mä oon nyt puhutaan tästä itse asiassa toteuttamisesta, jota
[2:25:35] joka pikkuisen on mennyt mulle koko keskustelu.
[2:25:37] Mielestäni mennyt vähän yli, mutta palataan nyt siihen niin
[2:25:41] niin tuota mulle itsensä toteuttaminen.
[2:25:44] Yksi tapa on ollut aina kirjoittaminen.
[2:25:46] Mä oon aina kirjoittanut. Ja samaten kun tätä kirjaa
[2:25:50] lähdin kirjoittamaan, niin tärkeämpiä oli minulle
[2:25:53] kirjoittaminen ja omien ajatusten saaminen jonkunlaiseen
[2:25:57] ilmastomuotoon. Kun se, että tuleeko sitä kirja
[2:26:01] ja mikä sen nimi on ja minkälaiset kansikuvat siinä on
[2:26:04] niin edelleen, jonka jälkeen se joka tarkoitti sitä, että sitten
[2:26:08] jätin sen kirjan sen alan asiantuntijoille, niille, jotka
[2:26:12] taas olematta yhtään kiinnostunut minkälainen on
[2:26:14] kanssa tai muuta. Koska siihen löytyy
[2:26:18] asiantuntijoita ja minun asiantuntijantuntijuuteni se ei
[2:26:20] ole. Ja teen tämän nimenkin sinne
[2:26:23] sinne tuota WSOY mietittäväksi ja ensimmäinen ehdotus sieltä
[2:26:28] oli oli narsismin aika ja sen jälkeen sitten olin sitä mieltä,
[2:26:35] että se kääntää vähän liian paljon häiriöön tämän ajatuksen,
[2:26:39] koska tuota en halua puhua häiriöstä vaan ihan siitä
[2:26:44] elämästä mikä meidän ympärillä pyörii ja.
[2:26:48] Ja minusta siinä olemme niin kun tässä indyllismissa niin niin
[2:26:53] pitkällä että ongelmia alkaa näkyä jolloinka näin se
[2:26:56] itsekkyyden aika. Aika sitten tuli nimeksi.
[2:27:01] Miten me päästään tästä itsekkyyden ajasta sitten pois?
[2:27:05] No minulla on aikamoinen luottamus ihmiskuntaan ihan sen
[2:27:08] takia, että kun me nyt lähdemme katsomaan kirjoitettuja
[2:27:12] kirjoitettua historiaa, niin meillä on ollut monenlaisia
[2:27:15] vaiheita. Ja tämä kulttuuri on ihmisen
[2:27:18] luoma, jolloinka ihminen voi sitä ihmisen voi sitä myöskin
[2:27:22] muuttaa, jolloin meidän tulee lopettaa semmoinen puhe, että me
[2:27:25] emme tiedä kuinka me kasvatamme lapsia, kun me emme tiedä
[2:27:28] minkälaisia yhteiskuntaa me heidät kasvatamme.
[2:27:30] Ei meille taivaasta tipu yhteiskunta, vaan me rakennamme
[2:27:33] sen itse ja nyt ja nyt jo tässä tällä hetkellä niin kaikki se,
[2:27:39] että me ylipäänsä keskustelemme tästä.
[2:27:42] On erittäin positiivista. Ihmiset ovat tähän havahtuneet.
[2:27:45] Se on se ensimmäinen. Ensiksi ensiksi aina tarvitaan
[2:27:49] se, että jotain muutosta täytyy tapahtua sen jälkeen kun se
[2:27:53] havahtuminen tapahtuu niin ihmisen mielikuvitus on valtavan
[2:27:56] hyvä miettimään keinoja mitenkä se mitenkä se tapahtuu ja
[2:28:01] jolloinka olen niinku lähtökohtaisesti olen
[2:28:04] positiivinen. Nämä muutokset ovat jo
[2:28:05] tapahtuneet sitten toisaalta ja sitten seuraavaksi että nämä
[2:28:09] kulttuuri muuttuu loppujen lopuksi hyvin pienillä asioilla
[2:28:13] ei ihan nopeasti eikä salamana. Mutta pienillä.
[2:28:16] Asioilla ihan niinku se muutos tähän tähän tuota nykyaikaan
[2:28:20] nykyaikaan on tullut. Me voimme sen esimerkiksi siinä
[2:28:24] nähdä kuinka nopeasti meillä on muuttunut suhtautuminen
[2:28:30] vähemmistöihin vaikkapa seksuaalivähemmistöihin ja mihin
[2:28:33] tahansa tahansa vähemmistöihin. Niin semmoinen niin kun ainakin
[2:28:36] yritys olla olla tuota kohteliaita, suvaitsevaisia ja
[2:28:41] joka tapauksessa ymmärrys on lisääntynyt.
[2:28:44] Ihan tavattomasti, niin näimme aika nopeasti.
[2:28:46] Muutamme, muutamme kulttuuria. Ja nyt kun me ymmärrämme tämän
[2:28:51] tapaisia asioita, että esimerkiksi että me kuinka
[2:28:55] kasvatuksella luodaan kulttuuria, niin se on tietenkin
[2:28:58] ensimmäinen emme lähde syyttämään vanhempia, että he
[2:29:02] olisivat tämän aiheuttaneet vaan niinku havainnollistamme, että
[2:29:06] tämmöinen kasvatus johtaa tähän. Tämmöinen tähän ja tuomme esille
[2:29:10] sen, että kasvatukset ovat aina ideologioita, eivät ole koskaan
[2:29:15] pohjanneet kokonaan johonkin tutkimukseen, vaan ne ovat aina
[2:29:18] ideologioita. Uskotaan.
[2:29:19] Asti siihen ja silloin kun kysymys on ideologiasta, niin
[2:29:23] silloin ehdottomasti uskotaan siihen eikä ajatella näin, että
[2:29:28] jos aikaisemmin oli tiukasti normitettu kasvatus, johtiko se
[2:29:31] ahdistuneisiin ja masentuneisiin?
[2:29:33] Ei nyt meillä on tämmöinen lapsen niinku tahtoa
[2:29:38] kunnioittava itseohjautuva johtiko se vahvoihin?
[2:29:41] Ei niinku tämä tapasi, että tämän tapaiset
[2:29:44] havainnollistamiset tulee kasvatuksen kautta.
[2:29:47] Ja sitten tämmöinen ennen kaikkea tämmöinen.
[2:29:50] Tämmöinen niinku että pieniin asioihin havahtuminen, koska nyt
[2:29:53] meillä toimitaan sillä tavalla, että koululaitoksessa ja tämän
[2:29:57] tapaisissa ratkaisuissa niin vielä kaikki ratkaisut johtavat
[2:30:03] yksilöllisyyden lisääntymiseen ja meillä on vielä tämmöinen
[2:30:07] yksi yhteisöllisyys on niinku tämmöinen juhlapuheiden sana.
[2:30:12] Jota kuulutetaan itketään yhteisöllisyyden perään, kun
[2:30:16] jotain pahaa tapahtuu, mutta sen jälkeen se taas siirretään
[2:30:19] syrjään niinku semmoiseen pieniin asioihin havahtuminen,
[2:30:23] että mitä se yksilöllisyys tarkoittaa, että olisiko meidän
[2:30:27] luokka lapsen kehitykselle joskus paljon tärkeämpi kuin mun
[2:30:31] juttu mun opintopolku, mun erikoisvalintani ja minä minä
[2:30:35] minä siis tämän niinku tämän tapaisia asioita.
[2:30:38] Tuota mitä meidän yhteiskuntamme on lopulta näitä
[2:30:42] mahdollisuuksia? Ihan täynnä ja kuulun.
[2:30:48] Tähän joukkoon, jotka uskoo ihmiseen?
[2:30:52] Tutkijalta ei saisi koskaan kysyy tätä seuraavaa kysymystä,
[2:30:55] että että kun aina pitäisi pohjautua siihen mitä tutkimus
[2:30:58] sanoo tai mitä asiat oikeasti on, mä kysyn silti vähän
[2:31:00] tällaisesta spekulatiivisen, jos se sopii että mitä luulet, että
[2:31:04] miten esimerkiksi 50 vuoden päästä tai muuten pari 3
[2:31:07] sukupolvea eteenpäin, niin miten he tulevat katsomaan tätä meidän
[2:31:11] nykyistä itsekkyyden aikaa? Tää on äärettömän hyvä kysymys.
[2:31:16] Mä en monta kertaa tätä tätä juuri miettinyt, koska koska
[2:31:19] tuota niin me olemme nyt niinku niin vuorenvarmoja siitä ku.
[2:31:22] Me tunnemme tunteet oikein ja elämme oikein.
[2:31:25] Ja miten kasvatamme lapset oikein ja kaikki ja tuota ja
[2:31:29] vaikka ahdistus lisääntyy, niin sitä enemmän me tarjoamme.
[2:31:33] Näitä näitä samoja asioita sitten tuota niin lisää ja lisää
[2:31:38] vaan näitä tekijöitä mitkä ahdistusta lisäävät ja tähän mä
[2:31:42] juuri toisin tämän tämmöisen historiallisen historiallisen
[2:31:46] perspektiivin että. 50 vuoden kuluttua näitä asioita
[2:31:50] tarkastellaan aivan samalla tavalla kuin mitä me
[2:31:53] tarkastelemme nyt asioita taaksepäin.
[2:31:56] Mä luulen, että tämä tällainen lisääntyy, että että miten
[2:32:01] ihmeessä ette näitä huomanneet. Mä luulen, että tämän tapaisia
[2:32:05] miten olitte noin sokeita alkuvaiheessa somelle nauretaan
[2:32:10] niitä kirjoituksia mitä mitä otetaan esille, että ajatelkaa,
[2:32:14] he kirjoittivat tällä tavalla, että some tuottaa lopettaa tämän
[2:32:19] ilmastonmuutoksen ja. Tuottaa maailmanrauhan ja niitä
[2:32:23] niitä esitetään tällä tavalla vitsinä.
[2:32:26] Hyvin varmasti luulen näin, että ihan niinku me tällä hetkellä
[2:32:31] pohdimme neljäkymmentä-luvun psykologiaa ja ajatella.
[2:32:35] Tämä sanoi näin, niin mä luulen, että me nostamme esille, että.
[2:32:41] Että me kysyimme kymmenenvuotiaalta lapselta,
[2:32:44] mitä hän haluaisi ja olimme vähän varovaisia sen suhteen,
[2:32:48] että emme loukkaa hänen tätä haluansa, että hän saa toteuttaa
[2:32:53] ja me sitten me kuvittelimme, että näin kasvaa itsensä
[2:32:57] luottavia vahvoja, itseohjautuva aikuisia.
[2:33:01] Ja sitten me vähän nauramme. Kyllä me luulemme, että
[2:33:04] meillekin tulee käymään ihan samalla tavalla niin kuin me
[2:33:07] tällä hetkellä tuota niin toimimme tämän aikaisemman
[2:33:12] historian kanssa ja meillä on hyvin paljon tämmöistä tämmöistä
[2:33:16] ihmettelemisen aihetta, että että kun me rakensimme näin ja
[2:33:19] näin koulua, niin kuinka me kuvittelimme, että lapselle
[2:33:22] syntyy identiteettiä yhteisöllisyyden tunne?
[2:33:25] Kyllä me tällä tavalla tulemme toimimaan.
[2:33:28] Kiitos liisa kertikangas järvinen kun olit vieraana, mä
[2:33:30] arvostan erittäin paljon. Kiitos paljon.
[2:33:33] Oli mukava olla vieraana. Kiitos ja kuulijalle jos olet
[2:33:37] päässyt yli taaperon vaiheen narsismista niin tilaa kanava.
[2:33:41] Ja lopuksi jakson ulkopuolelta asiaa.
[2:33:45] Joku voisi kysyä, että mitä järkeä on tämmöisissä
[2:33:48] loppusanoissa? No mä en halua näille
[2:33:49] loppusanoille maksimaalista huomiota, vaan mä haluan että
[2:33:53] oikeat tyypit kuulee enää seuraavat asiat mitä mä meinaan
[2:33:56] sanoa. Eli jos tulit jaksoon pelkästään
[2:33:58] lisäkertikangas järvisen ajatusten takia, niin ja ja kun
[2:34:03] tulit niin seuraavassa ei ole enää liisa keltikan kanssa
[2:34:06] järvestä. Eli mä etsin podcastille uutta
[2:34:11] studiota pitäisi olla nolla nolla 100 alueelta tai ihan
[2:34:14] läheltä. Jos sulla on omista
[2:34:16] toimitiloistasi vuokrata noin 30 viiva 60 neliön tila
[2:34:20] huonekorkeus min 2 20 tässä on tämmöiset isot lamput ei näy
[2:34:24] kuvaa, mutta ne on isot lamput, koska jos se on liian matala
[2:34:26] niin sitten. Ottaa pää tai muuten.
[2:34:29] No joo, ei saa olla liian matala ja myös pienet asunnot
[2:34:32] kiinnostaa että vastaavia 30 60 neliö on tilaa nolla nolla 100.
[2:34:35] Voi olla myös joku tosi lähellä oleva pieni postinumero.
[2:34:40] Ehkä lauttasaari, mutta pitäisi olla tässä nolla nolla 100,
[2:34:43] koska on mukava keskustella kansanedustajien ja muiden hyvin
[2:34:47] tärkeiden ihmisten kanssa jotka on töissä tossa varsin vieressä
[2:34:51] eduskuntatalossa, niin kokemukseni mukaan tulevat
[2:34:54] hanakammin vieraaksi. Kun paikka on tosi lähellä.
[2:34:58] Ja tilassa niin pitää olla tosi nopea netti.
[2:35:01] Se on oikeastaan semmoiset ainoat vaatimukset ja toinen
[2:35:04] vaatimus on se, että saan pamauttaa sinne ehkä noin 200
[2:35:07] reikää seinään ja mä lupaan tehdä sinne sitten hyvän
[2:35:10] remontin kun aikana sieltä lähden.
[2:35:12] Toki ajatuksen on se, että mä oon siinä hyvin pitkä ja jos on
[2:35:15] jotain kiinnostaa niin nykyisessä studioratkaisussa
[2:35:18] muun muassa ongelma on se, että mä haluaisin vähän isomman
[2:35:20] pöydän. Tää on aika intensiivistä, kun
[2:35:22] tässä on itselle tuntemattoman ihmisen kanssa näin lähellä,
[2:35:26] niin mä haluaisin että se olisi vähän pidempi minkä lisäksi mä
[2:35:28] haluaisin. Että.
[2:35:31] Tulisi vähän enemmän syvyyttä tuohon kameraan.
[2:35:33] Eli nyt mä oon aika lähellä tätä takaseinää eli ei tarvitse kun
[2:35:37] laittaa käsi tälleen vähän nojata niin mä osuin jo verhoon.
[2:35:41] Mä haluaisin, että olisi vähän ilmavampi se.
[2:35:43] Se olisi hieno. Ja jos sulla tai ystävällä on
[2:35:47] tila niin roniatkuuntelija.com voi sen tarjota ja saa kertoa
[2:35:52] siihen hinnan ja kaikki tiedot suoraan.
[2:35:53] Mä haluaisin myös nähdä siitä suoraan pohjakuvan ja kuvia
[2:35:56] koska mitä oon huomannut niin tässä on muuten jollekin kanssa
[2:35:59] bisnesidea että ei huh hei miten huonoja on toimitilojen
[2:36:05] ilmoitukset? Kaikenlaisessa nettiportaaleissa
[2:36:09] ei mitään kuvia puhumattakaan että olisi huonekorkeudesta ei
[2:36:12] ole, ei ole pohjakuva, ei varmasti ole suurimmassa osassa
[2:36:15] niin eihän mulla ole mitään hajua mitä tuosta lähtee vuokraa
[2:36:17] ja mä olen hyvin avoin että se on ihan alivuokrattu tila ja sen
[2:36:21] on oltava vain ja ainoastaan tämän studion käyttötarkoitusta
[2:36:25] varten, että minä en studioita jaa, minkä lisäksi jos tänne
[2:36:29] saakka kuunteli joku ihminen. Jolla on omia bodistudioita
[2:36:33] vuokrata johonkin yhteiskäyttöön.
[2:36:35] Niin sanon jo nyt suoraan, että ei kiitos.
[2:36:38] En ole kiinnostunut. Tiedän siis mitä haen ja toinen
[2:36:41] asia mä etsin lyhyt videoiden tekijää joka leikkaisi hyviä
[2:36:47] lyhytvideopätkiä da vinssi resolve ohjelmalla ja mä en
[2:36:50] mielellään neuvottele siitä että se on davinssiresolve koska
[2:36:53] tässä on koko tää meidän ekosysteemi on rakennettu vähän
[2:36:56] tän black magickin päälle ja enenevissä määrin niin se pitää
[2:36:59] synkronoitua siihen tosi hyvin. Jos sä oot videotekijä niin sä
[2:37:02] kyllä tiedät. Vähän sama kuin jos sulla on
[2:37:04] applen puhelin niin vai niin? Samsungin tabletti aiheuttaa
[2:37:06] haasteita. Sä pystyt sen kanssa elämään mut
[2:37:08] se ei ole kiva lyhyt video tulisi joka viikko monta ja jos
[2:37:13] sua kiinnostaa tehdä bodille lyhytvideoita niin
[2:37:15] roniatkuuntelija.com voi laittaa viestin.
[2:37:18] Älä missään nimessä laita mulle CV, tä ei kiinnosta älä laita
[2:37:23] hakemusta vaan ota tästä jaksosta.
[2:37:27] Mielestäsi joku tosi hyvä lyhyt video kohta?
[2:37:31] Ja tee siitä kiitos. Mun viimeisimpien lyhyt
[2:37:34] videokonseptin mukaan se on nähtävillä suoraan kaikille.
[2:37:36] Kuka tahansa voi sitten tuosta pölliä niin tee siitä lyhyt
[2:37:39] video. Lähetätkö mulle sen roni at
[2:37:42] kuuntelija.com ja jos se on tosi hyvä mä ostan sen sovitaan hinta
[2:37:46] ja mä tilaan sulta lisää. Mä en missään nimessä mä
[2:37:49] korostan mä en halua CV, tä mä en halua lukea hakemuskirjeitä
[2:37:53] vaan mä haluan nähdä minkälaista työtä sä teet ja oikein bularina
[2:37:58] voit lähettää siitä sen da vinssi resolven piste DRP tie.
[2:38:02] Niin mä näen että miten sä oot sen tehnyt.
[2:38:04] Se olisi tosi hienoa. Ehkä vielä yksi asia.
[2:38:06] Tää on hauska. Tarkista että sä oot tilannut
[2:38:08] kanavan, koska aika moni ei ole tilannut.
[2:38:11] Ne luulee että ne on tilannut. Mulla on siis parhaita
[2:38:12] kavereitakin joita mä olen vannottanut jotenkin Porin
[2:38:15] alkuaikana, niin mä pyysin kaikkia ja ja itse asiassa otin
[2:38:17] ihan ihmisten kännyköitä ja sanoin että anna sun kännykkä
[2:38:20] tänne se meni youtubeen painoin tilaa ja törkeätä.
[2:38:23] Joo jos on läheisiä ihmisiä niin tolleen saa tehdä, se on silti
[2:38:26] epä soveliasta. Ja sitten ne oli aika moni oli
[2:38:29] silleen, että siis he oli niin että ei vitsit että mä luulin
[2:38:32] että mä olin tilanne niinpä. Niin mä lyön vetoa, että sä et
[2:38:35] ole tilannut kanavaa. Kiitos jos olet, arvostan tosi
[2:38:37] paljon. Ahon karsti sanoi että että aina
[2:38:40] jää ihan hirveä määrä asioita kysymättä ja aina jää tosi
[2:38:44] paljon puheenaiheita. Käymättä ja se on vaan osa tän
[2:38:49] kodin luonnetta ja mä voin sanoa tähän loppuun vaikka että että
[2:38:55] mitä kaikkia kysymyksiä mulla oli kysyttävänä, mutta jostain
[2:38:58] syystä ei sopinut. Just siihen kohtaan keskustelua.
[2:39:01] Unohdin kysyä OK tolleen. Mä en voi sanoa koska mä käyn
[2:39:03] kaikki paperit tästä sitten läpi, mutta unohdin vaikka kysyä
[2:39:06] tälleen että että narsisti leima niin voiko sen heittää kenelle
[2:39:08] vaan vai tarviiko se olla psykologinen lausunto?
[2:39:12] Vastaavasti jäi kaikki lisä kirjoitti kirjassaan näin, että
[2:39:16] että kun selviää kamera tuli nuoret muuttui ruumiksi.
[2:39:18] Haid kirjoittaa. Mitä tämä tarkoittaa?
[2:39:20] Tykkäyspainike tykkäys-painikkeen tulo muutti
[2:39:22] sosiaalisen median dynamiikkaa tavalla, jonka haittavaikutuksia
[2:39:25] nuorelle ei välttämättä osattu ennakointia.
[2:39:26] Mitä sä tarkoitat? Ja lisää ja lisää psykopaatti
[2:39:30] sana sosiopaatti kaikki nää kävi jäi käymättä.
[2:39:33] Mä mä koin että se ei sovi tähän suoraan nytten aiheeseen.
[2:39:37] Niissä loisi varmasti ollut tähänkin liittyen sanottua,
[2:39:40] mutta sekin jäi sitten. Sanomatta.
[2:39:43] Mikä tän homman pointti on? Pointti on siinä että että vitsi
[2:39:46] että on vaikea käydä niin sanotusti kaikki jopa mahdotonta
[2:39:50] ja viimeisen viimeisen asian. Jos ja kun joku kuulija on vielä
[2:39:54] jäljellä, kodin rahoitus perustuu enenevissä määrin 5 ysi
[2:39:59] ysi euroa per kuukausi kuukausitilaajien määrään paras
[2:40:03] tapa tukea bodia on tilata patreonista, koska patrion ottaa
[2:40:07] muistaakseni vaan 8% siitä ja sitten tietysti arvonlisäverot
[2:40:10] verot parastaa vero verottaja. Mutta patruuni osuus alvi nolla
[2:40:14] on 8 pinnaa vastaavasti youtubessa jos tilaa.
[2:40:17] Kiitos tosi paljon tosta liityt kanava ja sen siellä niin
[2:40:19] youtube ottaa 30% ja muistaakseni spotify oli jotain
[2:40:23] näiden välistä. Se auttaa body tosi paljon.
[2:40:27] Pääset mukaan porukan WhatsAppiin ja siellä on
[2:40:29] nauhoitushetkellä niin kolmatta 100 ihmistä ihan reilusti on
[2:40:34] jäsenenä niin et ole yksin ja kiitos kun kuuntelit jakson
[2:40:37] aivan loppuun saakka. Arvostan tosi paljon.
[2:40:41] Nähdäänpä taas seuraavan jakson parissa.
[2:40:43] Se on moi muista tilata kuuntelija podcast youtubessa ja
[2:40:46] heittää spotifyssa 5 tähteä nähdään taas seuraavan jakson
[2:40:49] parissa. Se on moi.

Shows are listed from Apple Podcasts' charts and directory, and Podcast Index where it is used. Every show and episode belongs to its publisher and plays from the publisher's own feed; this site hosts none of them.
