# Milein talousihme Argentiinassa | Tolvanen | #neuvottelija 348

An episode of [Sami Miettinen Neuvottelija](https://invisiblenetwork.ai/podcast/1497033284), 26 Aug 2025, 56 min.

Audio: https://anchor.fm/s/12cf31d8/podcast/play/107386518/https%3A%2F%2Fd3ctxlq1ktw2nl.cloudfront.net%2Fstaging%2F2025-7-26%2F406333015-44100-2-472ddee6733bf.mp3

Milein talousihme Argentiinassa | Tolvanen | #neuvottelija 348. Javier Milein libertaarihallinto on onnistunut Argentiinan rapakuntoisen vasemmistotalouden kurssin kääntämisessä markkintalouden ja yksityisen toiminnan vapauttamisen kautta. Aleksi Tolvanen keskustelee Samin kanssa espanjankielisiin lähteisiin perustuen innostavasta kehityksestä, joka jatkunee välivaalien jälkeenkin. (00:00) Aleksi Tolvanen Javier Milei ja Argentiinan talous (00:24) BKT-luvut ja talouden tilastojen valikointi (02:07) Argentiinan talous ennen Milein hallintoa (03:54) EMAE-indeksi ja talouden korjausliikkeet (05:13) Valuutanvaihtorajoitusten poistaminen ja inflaatio (06:58) Opposition epäilyt tilastoista ja IMF-suhteet (10:40) Carlos Menemin politiikka ja IMF:n rooli (12:17) Milein hallinnon talouspolitiikka verrattuna Menemiin (13:57) Maakuntien leikkaukset ja ennustelaitosten rooli (15:57) Martin Rozada ja köyhyystilastot (18:06) UNICEF ja lasten köyhyyden väheneminen Milein aikana (20:58) Työmarkkinat ja rakennussektorin kehitys (22:54) Julkisen sektorin työpaikkojen vähennykset (24:39) Työllisten ennätysmäärä ja pörssin nousu (28:10) Työttömyysasteen lasku ja vuoden 2025 haasteet (28:40) Kauppapolitiikka EU:n ja Yhdysvaltojen kanssa (30:17) Vapaakauppasopimusten neuvotteluasetelmat (31:53) Milei sankarina espanjankielisessä maailmassa (33:04) Espanjankielinen esiintyminen ja kansainvälinen diplomatia (34:37) Itävaltalainen taloustieteellinen koulukunta Milein taustalla (36:14) Milein poikkeuksellinen libertaarijohtajuus (37:45) Milein puolueen vaalihistoria ja parlamentaarinen nousu (41:21) Työmarkkinalainsäädännön liberalisointi ja vastustus (42:57) La Libertad Avanza puolueen kannatusennusteet (45:07) Libertaariset ajatukset ja itävaltalainen koulukunta (46:41) Keskuspankki rahapolitiikka ja siirtymä vapaisiin markkinoihin (48:31) Alexander Hamilton ja Yhdysvaltain rahapolitiikan alku (50:08) Federalismi ja keskitetty talouspolitiikka (51:20) Pohdintaa strategisesta Bitcoin-reservistä (52:51) Libera Suomessa ja kansainväliset libertaaripiirit (54:38) Argentiinan talouskriisit 2000-luvun alussa (56:08) Sisäpiirikeskustelu kansainvälisistä libertaaripiireistä Sisäpiirissä Suomen Libera vs Alberto Benegas Lynch ja libertaarinen ajattelu Argentiinassa Katso Sisäpirijaksot ja tue Samia https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join #neuvottelija Sami Miettinen

## Transcript

[0:00] No niin tervetuloa toista kertaa aleksi tolvanen suomen
[0:04] virallinen javier mila ja argentiina talousasiantuntija.
[0:09] No kiitos vaan tästä esittelystä ja kiitos että saan taas tulla
[0:13] tänne. Tässä on on paljon tietysti
[0:14] argentiinassa tapahtunut ja ja voidaan varmaan vähän uusia
[0:18] tulokulmia. Uusia aiheita tähän Argentiinan
[0:21] talouteen. Joo joo.
[0:25] Ja se tota edellisestä tapaamisesta tässä oli oli
[0:28] tykätty. Siinä oli oikeastaan 5 kuukautta
[0:31] sitten niin. Oli todella vähän suomessa
[0:34] mitään positiivista argentiinassa tavallaan jotenkin
[0:36] toivottiin, että taas joku oikeisto.
[0:39] Liberaali libertaari siellä nyt tota toivottavasti epäonnistuu
[0:43] ja sitten tavallaan ilkuttiin jo etukäteen.
[0:46] Nyt tässä täytyy kyllä sanoa, ei ole hirveästi päivitystä tullut.
[0:49] Ehkä jotkut villapaita ekonomistit on löytänyt, että
[0:54] kun milhän aloitti vasta kun 2024 oli jo pitkällä, niin hän
[0:58] esimerkiksi kävi pitämässä tämmöisen talouspuheen tuolla
[1:00] amerikkojen talouskonferenssissa.
[1:02] Niin hän sanoi, että hänellä on ollut tää kuitenkin tämmöinen
[1:05] nike käyrä eli nike. Just do it että että tämmöinen
[1:09] tota ei ukäyrä vaan niinku selvästi niinku nouseva
[1:12] talouskäyrä niin jotkut villapaikan eiku
[1:14] paitaekonomistoidu siis löytänyt että.
[1:17] Jos ottaa sen edellisen hallinnan tuota performanssin
[1:21] mukaan niin 24 olisi sitten kuitenkin jäänyt vähän
[1:23] miinukselle. No joo villapaita ekonomisessa
[1:26] puheen ollen huomaa, että sulla on mielellä liberta avaus
[1:29] puolueen väreissä. Tää tota violetti pikkutakki
[1:32] mullakin on sentään sen verran että violetti taskuliina me joo,
[1:36] mutta nyt siis niin kun mitä tekellapaitaekonomistit ja
[1:40] ammattimaiset propagantistit tuli sitten kansainvälisesti
[1:44] espanjankielisessä maailmassa tai tai sitten.
[1:46] Suomessa niin niin että että katsotaan sitä niin kun 20. 2024
[1:52] öö bkt kokonaislukua tai tai jotain muuta tilastoa hyvin
[1:57] valikoivasti ja nythän se 24 BKT niinku kokonaisuudessaan ja
[2:01] hieman miinukselle, mutta sitä siinäkin pitää tarkastella syy
[2:06] ja seuraussuhteita, elikkä se Argentiinan talous oli oli jo
[2:09] laskussa ennen milläin hallintoa ja siitä miten mä tän näkisin
[2:12] niin että se nopeasti kääntyi ja ja.
[2:16] Kvartaaleissa jos 2 vuonna 24 kolmas ja neljäs kvartaali.
[2:21] Oli positiivisia. Varsinkin kolmas kvartaali oli
[2:24] oli BKT, llä mitattuna tosi vahva sitten sitten se mitä niin
[2:29] kuin argentiinassa, myös espanjankielisessä maailmassa
[2:31] niin puhutaan BKTN lisäksi paljon tällaisesta
[2:36] kasvumittarista kun espanjaksi estimador menual deactive
[2:41] ekonomica, joka tarkoittaa sitä kun kun inteciltä Argentiinan
[2:46] tilastokeskukselta siis tulee BKT ä luvut kvartaaleittain
[2:51] aina. Pienillä viiveellä eli siinä on
[2:53] pro bkt rabon raportoinnissa. Frekvenssi on se kvartaali niin
[2:58] sitten näissä estimador-luvuissa eli emo tunnetaan lyhenteellä
[3:02] emoa niin näissä se raportointi frekvenssi on on kuukausittainen
[3:07] ja siinä voidaan sitten myös niin kun esimerkiksi
[3:09] vartaaleiden. Niinku sisäisesti analysoida
[3:14] sitä. Talouden kasvua ja.
[3:20] Ja nimenomaan niin. Niin tämä e mae lähti
[3:24] osoittamaan jo positiivisia niin kun.
[3:27] Lievän kasvun merkkejä silloin toisella viime vuoden toisella
[3:31] kvartaalilla. Elikkä tätä niin kun pitää
[3:33] analysoida syy-seuraussuhteitaan ja ja koska vuosi 2024 oli
[3:38] varsin tapahtumarikas ja ja niin sanotusti vauhdikas argentiina
[3:42] taloudessa, niin se, että harhaanjohtavasti ilmoitetaan
[3:46] vaan se niinku kokonaiskasvuluku, niin niin se
[3:48] se ei ole kovinkaan analyyttistä keskustelua, vaan sitä pitää
[3:51] osittain analysoida ja ja katsoa myös.
[3:53] Kannattaa katsoa myös sitä emaa, että meillä oli se ema ekaavio.
[3:57] Siinä videossa. Joo tässä tota täytyy sanoa.
[4:00] Siis kun katsoo suomenki BKT ennusteita niin siis siellä on
[4:05] on erikseen inflaatio joka siis on ollut argentiinassa
[4:08] reippaasti yli 100% ennen millein tätä vakautuspolitiikkaa
[4:12] ja nyt se on saatu vuosi tai. Oli yli 200% vuonna 203. 2
[4:17] käytännössä päivä influenssa oli samalla tasolla kuin nyt on
[4:20] kuukausi inflaatio, että se on niinku pieni murto-osa puhutaan
[4:23] luokkaa 20% inflaatiosta mikä on niinku Argentiinan historiassa
[4:27] par. Ja inflaatiosarjoja, mutta sen
[4:30] lisäksi tätä BKT, tä, joka siis on reaalinen talouden kasvu,
[4:33] niin sillä on oma deflaattorinsa, joka on eri asia
[4:35] kuin inflaatio ja se on esimerkiksi suomen tota
[4:38] tilastoissa se deflaattori BKTN deflaattori on ihan eri luku
[4:42] kuin inflaatio ja siellä on tota vähän tämmöistä tilasto
[4:45] tilastopeliä näissä ihan vaan sivuhuomiona.
[4:49] BKT kasvu mitataan siis reaalisena.
[4:51] Ja tosiaan tää jos sulla on hyperinflaatiossa
[4:56] hyperinflaation oloissa ollut maa ennen kuin mieleen on
[5:00] tullut, niin sillä on ollut tämmöinen niinku kolmoisongelma.
[5:02] Ei talouskasvua, hyperinflaatio ja sitten vielä sosialismi siinä
[5:06] päällä niin tota siitä on joutunut.
[5:09] Meillä ei tota nää kaikki taklaa niinku käytännössä vuodessa.
[5:12] Joo ja nythän siellä siis nää valuutanvaihtorajoitukset.
[5:16] Poistettiin ja sen ajateltiin aiheuttavan.
[5:19] Inflaation lukuihin. Niin kun kiihtyvää painetta ja
[5:23] ja ja epävarmuutta talouteen, mutta siitä huolimatta sitä
[5:26] rahapolitiikkaa on on pystytty hoitamaan sen verran hyvin, että
[5:30] itse asiassa siis huhtikuussa poistettiin sepokampia
[5:32] valuuttavastirahoitukset, niin siitäkin niin kun senkin jälkeen
[5:37] se tota kuukausi inflaatio on ollut sellaisella.
[5:41] Alle 2% kuukausitasolla 1,5 1,6 1,9% viimeisin.
[5:49] Luku elikkä se on laantunut siitä huolimatta ja ja ja nytten
[5:54] kansainvälisestä tai myös suomessakin käytävässä
[5:57] keskustelussa on vähän niinku päivitelty ja naureskeltu sitä,
[6:02] että että riippuen nyt vähän mistä katsotaan, jos katsotaan
[6:04] nyt vaikka 1,5 kuukausitasolla se inflaatio, niin sehän tekee
[6:09] sitten vuositasolla noin 20% että sulla on laantunut tosi
[6:12] hyvin, mutta sitä niinku sitten sitten vähän vähän riippuu että
[6:15] mikä kuukausi katsotaan kun se laantuminen on ollut kuitenkin
[6:18] niin nopeata. Niin niin SUOMI sitten on.
[6:21] On vähän naureskeltu silleen että no onhan siellä vielä
[6:24] jotain 50% vuositasolla inflaatio.
[6:27] Tai no nyt se nyt se on enää niin kuin viimeisimmillä
[6:30] viimeisimmistä luvusta laskettuna se 20% vuositasolla.
[6:33] Mutta se että niin kuin se talous oli romahtamassa enne
[6:37] millään hallintoa, siellä oli hyperinflaatio ja ja velka oli
[6:41] valtion velka oli paisumassa niin niin se.
[6:45] Ne lähtökohdat on ollut niin vaikeita, että se inflaatio.
[6:49] Lähes hyperinflaatiosta, niin se se kuitenkin.
[6:52] Vähän aikaa, että vaikka voidaan nyt vielä viimeisen luvuilla
[6:54] sanoa, että se on ollut se 20% vuositasolla, niin se se on
[6:58] argentiinilaisittain poikkeuksellista kehitystä.
[7:01] Siellähän nytten on ollut Argentiinan oppositiossa.
[7:03] Tämmöisiä puheenvuoroja, että ylipäätään niinku ihmetellään
[7:06] että että miten nää luvut voi olla näin näin matalia ja ja
[7:10] sitten niin kun ilman minkäänlaisia perusteita niin
[7:14] argentiina oppositio on vihjaillut tällaista, että että
[7:17] olisiko nää väärennettyjä näin ja no no ei todellakaan ole.
[7:20] Siellä on myös sitten intecin kan.
[7:22] Osallisen tason tilastoinneista. Riippumattomat paikallis siis
[7:28] provinssitason nää inflaatiotilastot ja siellä ne
[7:33] ne provinssitason inflaatiotilastot niin ne
[7:36] näyttää hyvinkin saman niin kun samaa tasoa samanlaista
[7:41] kehitystä mitä se kansallisen tasolla inflaatio on kehittynyt
[7:44] eli tästä provinsseista esimerkkinä esimerkiksi
[7:47] ciuda-autonominen buenos aires asuu ja cordom.
[7:52] Joo tässä tota millein tai muutama päivä sitten pitämää
[7:55] puhe täällä amerikkojen konferenssissa niin siinä oli
[7:59] muutamia lukuja niin tota, että tavallaan hän sanoi, että
[8:03] tehtiin maailmanhistorian suurin finanssipoliittinen sopeutus oli
[8:06] lähes 7% BKT, sta heti ensimmäisen kuukauden aikana.
[8:08] Sitten tota keskuspankkitase on puhdistettu ja valuuttamarkkinat
[8:13] vapauduttu ja valuuttakontrolleja.
[8:17] Tuota poistettu ilman dollaria suhdannela romahdusta julkista
[8:20] velkaa on vähennetty yli 50 miljardia eli 10%
[8:23] kokonaisvelasta maksamalla käteisellä ilman kansainvälistä
[8:26] rahoitusta. Mutta ja siis tämä Argentiinan
[8:29] historiahan on tämmöistä niinku IMFN kanssa tappelua voitaisiin
[8:31] itse asiassa siihenkin mennä ja ja sitten tää kasvu kuitenkin
[8:34] tästä näin kun tän edellisen hallin hallituksen kauden
[8:37] puhdistaja on kuitenkin uutta 7% eli eli tota millä ei millä ei
[8:43] niinku tota ennustaja että tää tää on niinku erittäin hyvällä
[8:47] uralla ja nyt tässä tulee välivaalit tää tota.
[8:51] Kirchneriläinen tota oppositio kuulostaa mielenkiintoiselta,
[8:55] mutta ehkä tosta IMF suhteesta ja oppositiopolitiikasta ja
[8:58] aikaisemmista hallinnoista voi sitten sanoa Argentiinan tuntiin
[9:00] ennen muutaman sanan. No joo siis öö se on myös nyt
[9:05] sitten aiheuttanut keskustelua se hovi mielenhallinnon suhde
[9:10] imf ään. Elikkä se miksi mielenhallinto
[9:13] on ton IMF, ltä lainoja on on johtuu siitä pääasiallisesti,
[9:19] että siitä keskuspankin tasetta on siivottu ja sitä on siivottu
[9:25] valtion veloista ja ja sillä tavalla se on ollut.
[9:29] Niinku tärkeä osa siinä niin kun inflaation.
[9:33] Hillinnän strategiassa, mutta se mikä näkyy myös IMFN ennusteissa
[9:37] ja ja kun Argentiinan budjetti on on nyt pysynyt ylijäämäisenä,
[9:41] niin sitä velkaa on maksettu pois.
[9:44] Elikkä elikkä Argentiinan. Velkasuhteutettuna
[9:49] bruttokansantuotteeseen on laskussa ja siitä on myös IMFN
[9:52] ennusteet. Se on se on laskussa ja näin se
[9:55] on myös lähtenyt kehittymään. Elikkä aiemminhan niin kun jos
[10:01] jos katsotaan. Argentiinan vuosituhannen
[10:06] vaihteen suuren laman jälkeistä aikaa.
[10:10] Elikkä siellä oli vuosina 98 viiva 2002 tää suuri lama, josta
[10:15] meillä oli se ema-kaavio viimeksi, niin se se niin kun
[10:20] velkaantuminen ennen sitä oli kiihtynyt ja se oli oli siis.
[10:27] Siihen aikaan suhteutettuna niin se Argentiinan valtion velka
[10:32] suhteessa bruttokansantuotteeseen, niin se
[10:34] oli noussut. Siihen aikaan suhteutettuna
[10:37] hurjan paljon. Se oli noussut kasvanut 10
[10:40] vuotta ennen sitä. Suurta vuosituhannella vaihteen
[10:45] lamaa ja tää. Silloin siis tää carlos menemin
[10:48] hallinto niin tota ainakin jotkut tarkkailijat on sanonut
[10:52] että tää oli tämmöistä jonkinlaista vähän
[10:54] samantyyppistä oikeistopolitiikkaa, niin onko
[10:56] se samaa mieltä? No no en missään tapauksessa,
[10:59] että tää niin kun tää mitä on on muistaakseni suomessakin jossain
[11:03] keskustelussa ja kansainvälisesti on ollut näitä
[11:05] carlos menemään hallintoja ja. Ja ylipäätään se vähän niinku
[11:08] lähihistoriallisessa kirjoituksessa on on niinku
[11:11] maalattu virheellisesti talousliberaaliksi.
[11:13] Eli mihin mä tässä viittasin niin 10 vuoden ajan ennen sitä
[11:17] vuosituhannen vaihteen Argentiinan suurta lamaa, niin
[11:19] carlos meneemin hallinto velkaantui hurjasti, siis niin,
[11:24] että se. Velan BKT suhde kasvoi lähes sen
[11:28] koko menemin hallinnon ajan ja silloin tätä niin kun.
[11:35] IMF, llä oli siinä velkaantumisessa rooli, mutta
[11:39] sillä oli vastuuton rooli. Imf, ää kannusti nimenomaan
[11:43] tuota argentiinaa vastuuttamaan hallitsemattomaan
[11:46] velkaantumiseen. Se myös ulkomaisten sijoittajien
[11:50] näkökulmasta. Niin se loi, loi moraalikatoa,
[11:54] koska sitten ajateltiin, että siinä olisi niin kuin IMF, ltä
[11:58] jonkinlainen implisiittinen bailout-takuu.
[12:01] Elikkä se niin kuin yhdistettynä siihen carlos menemin
[12:04] holtittomaan velkasosialistiseen politiikkaan ja sitten niin
[12:07] kuin. Se että IMFIMF hyväksyy sitä
[12:10] niin niin se se se oli. Niin kuin keskeinen syy ja ja se
[12:14] oli katastrofi, mikä johti sitten siihen vuosituhannen
[12:16] vaihteella ja nyt kansainvälisessä keskustelussa
[12:18] ehkä jossain suomessakin, niin niin on.
[12:20] On maalattu tätä niin kuin carlos menemiä, että että olihan
[12:23] siellä muka tämmöinen talousliberaali silloin.
[12:25] No se ei pidä paikkaansa, vaan aivan päin mielenhallinto nyt
[12:28] tekee aivan päinvastoista siellä siellä on leikattu valtiot
[12:32] julkisia mielenhallinto on leikannut julkisia menoja on
[12:36] pystynyt vähentämään. Velkaa on pystynyt vähentämään
[12:41] velan BKT suhdetta aivan päinvastaista mikä mitä niinku
[12:46] carlus menemin hallinto. Teki ja ja mikä oli niin kun
[12:50] keskeinen syy tähän tähän vuosituhannen vaihteen lamaan,
[12:56] että että tämmöiset niin kun vertailut että että kun bileitä
[12:59] verrataan carlos menemiin niin nää on nää on hyvin
[13:02] epäanalyyttisia ja ja tietämättömiä.
[13:06] Vähän niin kun semmoinen tota kevyt kokoomus siellä ollut joka
[13:10] IMF, ltä otti vähän lainaa ja tota tuli ja sitten tätä.
[13:14] Tämähän siis mile ihan aidosti libertaarie, joka on tota hyvin
[13:18] eri asia kuin tämmöinen tota. Velkaoikeistolainen tota
[13:22] konservatiivi. Mitä siis suomessahan nyt ei
[13:24] libertaaria ole nähtykään. Eli eli tota meillä ei ole
[13:27] yhtään puoluetta, mikä olisi lähelläkään sen sen tyyppistä
[13:30] ajattelua. Joo.
[13:32] Mut toi ei ollut siis ei tää niinku edellisessä jaksossa
[13:35] sanottiin niin ei tää mitään niinku minärkismia tai
[13:38] minimivaltiopolitiikkaa. Että kuitenkin siis tota
[13:41] kasvatettiin joitain eriä ja yritettiin pitää tää ja
[13:44] onnistuttiinkin pitämään tää absoluuttinen köyhyys kurissa ja
[13:47] sitten lapsiperheiden niinku suorat tuet niin tota.
[13:51] Joissa hän osissa jopa kasvatettiin, että tää on
[13:54] tämmöistä hyvin harkittua leikkauspolitiikkaa.
[13:56] Massiivista leikkaukset toki, mutta mun nähdäkseni se on
[13:59] kohdistettu näihin niin kuin maakuntiin eli eli tietyllä
[14:02] tavalla. Jos ottaisi suomessa
[14:03] vertailukohtaan niin että siis suomessakin pitäisi tehdä niin
[14:06] tota hyvinvointialueet ja kunnat olisi rapattu kunnolla niin niin
[14:10] sieltä ainakin tullut merkittäviä säästöjä, kuten myös
[14:13] tuo tämmöistä valtion pysyvät eläkemenot ja muut on saanut
[14:17] kyytiä sieltä. Joo kyllä.
[14:19] Ja siis mitä tulee niin kun Argentiinan köyhyystilastoihin
[14:24] niin tossa aiemmin viittasin siis BKT hen niin siis.
[14:30] Indeck tekee myös näitä Argentiinan virallisia köyhyys
[14:33] tilastoja BKT ja emaista poiketen siinä on
[14:36] puolivuosittainen raportointi ja nyt itse asiassa syyskuussa on
[14:40] sitten tulossa seuraava niin kun integin virallinen
[14:43] köyhyysmääräraportti ja ja nythän tässä tota.
[14:48] Ja ja ja se tulee siis tän vuoden ensimmäisen puolikkaan
[14:51] osalta se ei vielä ehtinyt tähän.
[14:55] Mutta sitten niin tuossa. Muutama kuukausi sitten tuli
[15:00] sitten se virallinen niin kun indeckin.
[15:04] Viime vuoden vuoden 24 toisen puolikkaan köyhyysraportti ja
[15:09] siellähän sitten tuo. Virallinen köyhyysluku oli.
[15:18] 38,1% ja ja äärimmäisen köyhyyden luku 8,2% eli popres
[15:25] on se köyhyys ja indiihen äärimmäinen köyhyys.
[15:29] Ja ja nää vastas aika hyvin niitä kuten nää on yleensä
[15:32] vastannutkin. Me puhuttiin viime kerralla
[15:35] niistä ennusteista ja tai arvioista, joita joita sitten
[15:38] ennen näitä virallisia tilastoja esimerkiksi tää turkua toti
[15:43] teija yliopisto antaa ja ja ministeriö teital oman näitä
[15:48] näitä ennusteita, niin niin niin näistä me myös puhuttiin.
[15:54] Viime kerralla. No sitten tota tällainen niin
[15:59] kun juurikin siellä UTDT yliopistossa, niin on sitten
[16:01] näihin köyhyystilastoihin. Erikoistunut argentiinalainen
[16:05] ekonomisti tällainen kun martin rosada ja ja ja sitten kun mä.
[16:14] Niin kun hän hän on niinku arvioinut sitä, että että kuinka
[16:17] kuinka niinku niinku mistä tekijöistä se köyhyyden
[16:21] huomattava aleneminen siellä argentiinassa johtuu, niin niin
[16:26] sitten siellähän lisättiin näitä Argentiinan lapsillisia tää
[16:29] mistä mun viimeksi puhuin tätä tää lachingosion universal iho
[16:34] paraprotexion sosiaali eli tää Argentiinan tiukan tarve
[16:38] harkintaan eli lapsilisä. Sitä lisättiin toinen mitä
[16:41] siellä niin kuin sosiaalietuus. Mitä mielen hallinto on
[16:44] lisännyt, on tällainen kuin tarhetaan alimentar, joka on
[16:47] niin kuin tiukkana tarveharkintainen niin kuin
[16:51] vähävaraisimmille heikko-osaisimmille oleva niin
[16:54] kuin ruokakortti, että se on korvamerkitty ruokaan ravintoon,
[16:58] että sitä ei voi käyttää esimerkiksi alkoholia, niin tätä
[17:01] siellä myös lisättiin ja näitä sosiaalietuuksia on sitten
[17:04] lisätty ja sitten tää niin kuin näihin köyhyystilastointeihin
[17:08] eri erikoistunut ekonomisti. Rosada niin on esittänyt nyt
[17:12] laskelman laskelman siitä tota. Viime vuoden toisen puolikkaan
[17:19] köyhyystilastoneista, että jos näitä sosiaalietuuksia ei olisi
[17:24] lisätty, niin sitten se tota. Köyhyysaste olisi ollut arviolta
[17:30] silloin toisella puolikkaalla viime vuonna 39,8% noin
[17:36] suunnilleen. Elikkä siinä on noin
[17:39] puolentoista yksikön prosentti. Puolentoista prosenttiyksikön
[17:44] ero siihen, mikä se oikea köyhyys, mikä se virallinen
[17:48] köyhyysluku sitten oli. Elikkä tästä voidaan sitten
[17:51] vetää se johtopäätös että mikä niin kun että mikä on ollut
[17:54] merkittävin tekijä siinä köyhyyden vähentämisessä.
[17:57] No se ollut se kun siellä on saatu inflaatio kuriin, sillä
[18:01] raha rahapolitiikan tiukentamisella, että että
[18:05] näillä sosiaalietuuksilla kuitenkin.
[18:07] On sitten ollut yllättävänkin pieni merkitys sen köyhyyden
[18:11] vähentämisessä, että se että. Rahapolitiikkaa on voitu
[18:15] tiukentaa. Missä on taustalla se?
[18:19] Huomattava julkisten menojen leikkaaminen, niin se on
[18:22] auttanut kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.
[18:27] Joo, tuossa sitten voisi tästä työllisyystilanteesta sanoa
[18:31] tässä tää havier millain puhe, niin hän hän luetteli tämmöisiä
[18:34] tavallaan strategisia muutoksia. Eli siellä on paljon esimerkiksi
[18:38] tää kaasuprojekti tuo vaihtotaseen tota vaihtotasetta
[18:43] kattaa todella hyvin. Mikä siellä on sitten siellä on
[18:46] aloitettu erinäisiä tota. Kaivos ja tuota maatalous ja
[18:51] ydinvoimaakin tässä edistetään. Eli eli tässä on niinku vähän
[18:55] samantyyppisiä niin kun infra hommia mitä suomikin voisi tässä
[18:59] tehdä ja ja tavallaan ne ne tuo sitten tätä valuuttaa myös
[19:03] maahan. Mut ehkä sitten tää Argentiinan
[19:06] työmarkkinat niin mitä sä näkisit että mitä siellä on
[19:08] tapahtumassa? No joo, se on toinen toinen
[19:10] tärkeä kun mietitään sitä, että vaikka miten.
[19:13] Vähän heikossa asemassa olevien tilanne on kehittynyt, mutta
[19:16] ehkä tuohon köyhyystilastoihin niin nää toki.
[19:19] On on toisiinsa linkittyviä aiheita myös, mutta ehkä tuohon
[19:23] köyhyystilastoihin vielä palaisin sen verran, että siis
[19:26] nyt nyt kesällä unicef ilmoitti, että javier millain hallinnon
[19:29] aikana siis unicef tää YKN lastenjärjestö ilmoitti, että
[19:34] hawer mielenhallinnon aika on 1,7 miljoonaa lasta pois
[19:38] köyhyydestä. Tähän mennessä huikea
[19:39] inhimillinen edistys ja sitten vähän muutama viikko myöhemmin
[19:43] niin unicefin. Innostui antamaan arvion, että
[19:46] tän vuoden loppuun mennessä niin mielen hallinnon aikana olisi
[19:49] sitten 2,4 miljoonaa lasta pois köyhyydessä köyhyydestä
[19:53] argentiinassa on noin 47 miljoonaa ihmistä.
[19:56] Aivan. Huikeata inhimillistä edistystä.
[19:58] Nythän puhutaan siis kokonaisuudessaan.
[20:01] Öö 10 11 12 miljoonaa ihmistä argentiinassa vois köyhyydestä.
[20:06] Tää on huikeata. Edistystä, että että sitten että
[20:12] sitten jos tätä millä lailla niinku politiikkaa mikä vähentää
[20:15] köyhyyttä ja ja antaa ihmisille mahdollisuuksia ja muuta ja niin
[20:19] edelleen, niin parantaa niiden taloudellista asemaa ja
[20:22] tulevaisuuden odotuksia, että jos tätä politiikkaa ei kannata
[20:25] niin niin. Sellainen henkilö siis joka ei
[20:28] kannata tätä politiikkaa, niin varmaankin sitten ei ymmärrä
[20:31] ymmärrä Argentiinan taloudesta mitään.
[20:34] Tai sitten on tällainen niinku empatiakyvytön vihaaja, joita on
[20:38] paljon esimerkiksi näissä villa-aikon
[20:40] villapaitaekonomisteissa. Joo nää on väärin sammutettu.
[20:43] Mut siis tätä tässä siis mun mielestä sekä vienti että
[20:46] energia ja infrastruktuuri vetää ja sitten tota markkinatalous
[20:50] nostaa työpaikkoja. Se kunta tasosta tiputetut tota.
[20:55] Byrokraatit ja osin korruptiivinen hallinto, niin
[20:57] siinä on ehkä vähän huonosti tilastointia, mutta mutta.
[21:00] Näyttäisi olevan niin, kun vahvat indikaatiot että
[21:03] nimenomaan markkinatalous vetää sitä taloutta tällä hetkellä.
[21:06] Joo no ensinnäkin tuohon sektorikohtaiseen että että
[21:10] miksi? Miksi vaikka rakennussektorin
[21:12] targentiinassa on mielenhallinnon aikana.
[21:16] Heikentynyt miksi on supistunut verrattuna vaikka sitten
[21:19] joihinkin muihin sektoreihin, niin niin siinä tekijänä
[21:22] taustatekijänä on se, että siellä on ollut paljon niinku
[21:25] sellaisia rakennusprojekteja joita julkinen sektori on
[21:29] rahoittanut. Oli sitten paikallistasolla tai
[21:33] tai kansallisella tasolla ja ja ja näitä julkisia tukia on nyt
[21:38] leikattu. Elikkä siinäkin on sitten ihan
[21:40] niin kun markkinaehtoinen terve muutos.
[21:45] Käynnissä ja sitten toisaalta nää niin kun.
[21:49] Muut muut sektorit, jotka nyt vetää Argentiinan kasvua
[21:52] sanotaan vaikka kaivosteollisuus energiaa niin niin niin nää
[21:55] sitten kasvaa markkinaehtoisesti.
[21:58] Ja ja ja mitä tulee niin kun siihen julkiseen sektoriin niin.
[22:03] Siis nythän siellä. Tähän kesään mennessä niin
[22:08] julkisen sektorin työpaikkoja on on leikattu.
[22:13] Noin 50 000 52 000 tää on kansallisella tasolla.
[22:16] Argentiinassa on siis 3 hallintotasoa.
[22:19] On se valtiotasoksi siis kansallinen taso.
[22:21] Sitten on provinssitaso jotka on niinku paikallishallinnot ja
[22:25] sitten on vielä kuntataso elikkä nää noin 50 000 niin on nyt
[22:29] niitä julkisella sektorilla on vähennetty työntekijöitä niin
[22:32] niin se on. Pelkästään kansallisella
[22:35] tasolla, elikkä siihen sitten tulee.
[22:37] Lisäksi se, mitä on leikattu julkisen sektorin työpaikkoja
[22:41] provinssitasolla ja ja kuntatasolla ja sen arvioidaan
[22:44] sitten viranomaistutkimusarvioinnissa
[22:46] olevan jotain noin 15 000 viiva 25 000 luokkaa eli yhteensä ehkä
[22:51] pyöritään jossain niinku 70 000 molemmin puolin mitä julkisen
[22:55] sektorin työpaikkoja on. Vähennetty siellä että että nää
[23:01] niin kun. On on sinänsä niin kun, että
[23:05] tämmöiset leikkausten määrä. Niin vaikuttaa
[23:09] työmarkkinatilastointiin. Siihen kvantitatiiviseen
[23:14] työmarkkinatilastointiin, mutta se, että että niin kun
[23:18] vähennetään sitä tuottamatonta julkista sektoria ja ja ohjataan
[23:22] talouden toimintaa. Sitten siis siis kaikki mikä
[23:26] leikataan julkiselta sektorilta, niin se antaa antaa tilaa toimia
[23:30] yksityiselle sektorille, että se sitten suuntautuu
[23:33] markkinaehtoisesti yksityiselle sektorille.
[23:37] Ja ja nythän suomessakin on on jonkin verran ollut tästä tota
[23:42] Argentiinan työmarkkinatilanteen kehittymisestä puhetta ja nytten
[23:48] se se mitä muistetaan niin pitkälti siis vuonna. 24 se tota
[23:54] ensimmäinen kvartaali oli oli haastava.
[23:58] Pitkälti edellisen hallinnon takia argentiinassa ja ja ja
[24:04] sitten näistä työmarkkinatilastoinneissa missä
[24:06] näkyy työpaikkojen määrä. Työllisyysaste ja työttömyysaste
[24:12] ja niin edelleen, niin niin näissäkin on
[24:14] kvartaaliraportointi ja siitä vuoden 24 ensimmäisen kvartaalin
[24:19] aikana voidaan nähdä, että se työpaikkojen määrä väheni
[24:24] argentiinassa, mutta siitä sitten viime vuoden toinen
[24:28] kvartaali kolmas kvartaali neljäs kvartaali niin
[24:31] työpaikkojen määrä argentiinassa kasvoi ja myös työttömyysaste
[24:35] pienenee. Itse asiassa siellä.
[24:38] Vuoden 24 viimeisellä kvartaalilla niin saavutettiin
[24:42] tilastointihistorian suurin taso työpaikkojen määrässä.
[24:46] Elikkä siellä on ollut nytten sitten kun vuotta 24 edettiin
[24:50] niin siellä on ollut ihmisillä tilastojen mukaan työpaikkoja
[24:54] enemmän kuin koskaan aiemmin ja nimenomaan sillä tavalla että se
[24:57] on. Se on niin kun se paikat on
[25:01] ohjautunut. Markkinakysynnän mukaan
[25:04] sellaisille alueille, mitä ihmiset oikeasti markkinoilla
[25:08] kysyy. Elikkä elikkä.
[25:12] Julkisen sektorin tuottamattomia suojatyöpaikkoja on karsittu ja
[25:16] en mä mitenkään sano, että kaikki julkisella sektorilla
[25:19] olisi jotenkin tarpeettomia tai tai suojattuja paikkoja, mutta
[25:21] siellä on nimenomaan pyritty karsimaan sitä niin kun turhaa,
[25:26] että mun mielestä esimerkiksi niin.
[25:29] Leikataan ennemmin villapaita ekonomistien
[25:33] julkisrahoitteisista työpaikoista kuin
[25:36] vanhustenhoidosta. Joo kyllä tää niinku
[25:40] ilmiselvästi. Mun mielestä tota on käänne ja
[25:43] tavallaan tämmöisen sosialismin suunnitelmalle talouden
[25:46] holtittoman inflaatioajan valtion velkaantumisen
[25:50] vasemmistoretoriikan kääntäminen tämmöisellä tota harvinaisen
[25:54] niin kun puhdasoppisella libertaaripolitiikalla, niin voi
[25:58] sanoa, että tuota vuodessa on kääntynyt paljon ja tästä
[26:01] edellisestä jaksosta 5 kuukaudestakin.
[26:03] Mun mielestä nää trendit on niinku vahvistunut.
[26:05] Ja ja tota tässä nyt on vuosi vielä nuoria.
[26:08] Tilastot menee perässä, mutta tota kyllä tässä siis tää
[26:13] mileen. Tuota ennustama kasvu näyttää
[26:17] aika aika hyvältä ja nimenomaan että se olisi markkinapohjaista.
[26:20] Pörssihän nousi siis 24 yli 100% että että tota sekin on niinku
[26:26] tämmöinen johtava indikaattori. No no joo tää tää vuosi on ollut
[26:31] vähän vähän rauhallisempaa menoa sitten siellä mervo lindeksin
[26:35] mukaan esimerkiksi ja nythän tota sitten no
[26:38] työmarkkinatilastoihin voisin voisin vielä viitata nyt kun
[26:41] niistä on suomessakin sitten puhuttu ja kansainvälisesti,
[26:45] niin niin. Ammattimaiset propagantistit on
[26:50] on niinku taidokkaita. Tekemään tätä, että että ne
[26:53] niinku valikoi tässäkin Argentiinan myös myös
[26:57] työmarkkinatilanteessa. Yksi niin kun.
[27:03] Yksi tilastoluvun ja esittää sen tarkoituksen tarkoitushakuisen
[27:09] heikossa valossa. Eli nyt siellä siis 24 vuoden
[27:12] loppuun mennessä työpaikkojen määrä saavutettiin siis
[27:15] tilastointihistorian suurin taso ja siihen verrattuna, niin se
[27:21] tuli sitten. Indeckin ensimmäisen kvartaalin
[27:25] työmarkkinaraportissa se se hieman alas ja kun siellä on
[27:29] ollut ollut myös sitten vuonna vuonna 24, niin enemmän
[27:34] työnhakijoiden määrä on on kasvanut myös niin niin niin
[27:37] sitten se tota tuli yksi kvartaalin aikana se
[27:41] työpaikkojen määrä hieman alas, mutta se trendi kuitenkin kun
[27:44] katsotaan näitä niin kun. Viime vuoden toista kolmatta
[27:49] neljättä kvartaalia, niin se trendi työpaikkojen määrässä on
[27:54] kasvamassa. Ja samoin vaikka, että siitä
[27:57] huolimatta että siellä on enemmän työnhakijoita kun
[27:59] aiemmin mielenhallinnon aikana, niin siitä huolimatta myös siinä
[28:04] niin kun työttömyysasteen kehityksessä on ollut
[28:07] positiivinen trendi eli työttömyysaste meni vuonna 24
[28:10] vuoden 24 loppuun asti alaspäin, että siinäkin on ollut
[28:14] positiivinen trendi, että sitten niin kun että.
[28:18] Joo 2 viisihän on niinku haastava vuosi tässä on tullut
[28:20] tietysti trumpin hallinto, joka on tän kansainvälisen kaupan
[28:23] saanut vähän epävarmuustilaa. Se mercosurin tai tuota
[28:27] etelä-amerikan vapaakauppasopimus EUN kanssa
[28:30] tota on on niinku tota mahdollinen keino väistää siitä
[28:36] pohjois-amerikan kysyntään liittyvät epävarmuudet
[28:40] käsittääkseni niin kun tuota siis tää tää politiikka
[28:44] kuitenkin on amerikkalaisten suosiossa sekä sekä niin kun
[28:48] rebolgaani että demokraattileirissä että tota
[28:51] siinä mielessä mä luulen, että millä ei ole erityisen tota.
[28:54] Ei ole semmoinen tota hampaisiin tarttuva politiikka oikeastaan
[28:56] missään. Missään ei jos hän saa tulosta
[28:59] aikaan niin toivottavasti he sitten ulkopolitiikassakin
[29:02] pystyy ja kauppapolitiikassa pystyy pitämään pitämään tota
[29:06] kanavat auki. Joo kyllä itse asiassa se tota
[29:10] niin kun yksi mieleen kauppapoliittisesti tärkeä
[29:14] tavoite ja ja miksi ja niin kun yksi osasyy siihen, että että
[29:18] miksi hän on niin kun. Onnistunut pitämään
[29:24] diplomaattisesti taitavastikin. Hyviä erittäin hyviä suhteita
[29:27] henkilösuhteita donald trump trumpin.
[29:29] Niin taustalla. Siinä on myös tällainen, että
[29:31] millä heillä on ollut niinku ajatuksena se, että hän saisi
[29:35] niinku Yhdysvaltain kanssa edullisen kahdenkeskisen
[29:39] kauppasopimuksen solmittua ja ehkä se onnistuukin.
[29:44] Tässä tosin on sitten se raja ote, että merkosurmista me
[29:47] viimesti viimeksi puhuttiin täällä niin niin se se.
[29:52] Vähentää Argentiinan niin kun. Kauppapoliittista itsenäisyyttä
[29:57] ja ja tän tän takia niin kun ihan kaiken kattavaa.
[30:01] Vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa.
[30:04] Ei, ei ole mahdollista, vaan todennäköisempi kehityskulku
[30:07] tässä olisi se, että että sitten niin kun meillä ei onnistuisi
[30:11] yhdysvaltain suuntaan solmimaan, niin kun tiettyjä aloja
[30:13] koskevan. Vapaakauppasopimuksen
[30:17] Yhdysvaltain kanssa. Joo, onhan tässä eu, kin joutuu
[30:21] aika huonon sopimuksen muun muassa 15% tulla ja ei ole
[30:25] mitenkään hyvä hyvä neuvottelusuhde, että se on
[30:29] semmoista tota tää koalitioneuvottelu niinku
[30:32] trumpin. Kanssa niin ei välttämättä pääty
[30:35] pääty niin hyvin kuin ehkä jos sitten hän pystyisi
[30:37] henkilökohtaisesti tekemään jonkinlaista tota pakettidiilit
[30:41] sitten. Toimintaan mut se Argentiinan
[30:43] mercosur-jäsenyyskin niin se on vähän niin sanotusti
[30:46] kaksipiippuinen juttu, että toisaalta nyt meillä ei ole
[30:49] kannattanut sitä. EUN ja ja mercosurin välistä
[30:53] kauppasopimusta, mut toisaalta sitten sen merkusurin niinku
[30:56] vähän tekee vaikeammaksi tätä. Minä en hallinnon
[31:01] kauppapolitiikkaa esimerkiksi yhdysvaltain suuntaan, koska se
[31:04] rasittaa sitä kauppapolitiikkaa. Se on mielenkiintoista että.
[31:08] Siis tavallaan kuitenkin. Pohjois-amerikassakin niin tota
[31:13] piispa nyt tota espanjalaiset. Tämä on kuitenkin se kasvavia
[31:17] dynaamisen tota väestönosa, niin toi on tavallaan
[31:20] mielenkiintoista, että tota meillä ei kuitenkin vaikka se on
[31:23] tuommoinen kosvopoliittinen niinku hyvin järjestään puhuu
[31:26] espanjaa, että esimerkiksi kävi lexfrimanin haastattelussa puhui
[31:29] espanjaa sitten siellä ja tässä tämmöisessä niinku davoseissa ja
[31:32] muissa pitää niinku ylpeästi espanjaksi niitä, että tää tää
[31:36] on tietyllä tavalla tää niinku hän hän on varmaan niin kun
[31:39] jonkinlainen sankari kuitenkin tässä niinku espanjankiel.
[31:42] Maailmassa vaikka sitten tällä hetkellä kai sitten täällä
[31:44] euroopan, espanja, espanjassa on nää tietysti nää sun ystävät nää
[31:48] espanjan libertaaripiirit, mutta tota täältähän löytyy sitten
[31:51] sosiaalisteja kyllä. No siis joo, täähän on niin, kun
[31:55] oikeastaan espanjankielinen maailma, niin se on se on niin
[31:59] siis ja ja se yleisö sille espanjan kielelle on niin
[32:01] valtavaa, että jos meillä ei pitää näitä esiintymisiä niin
[32:04] espanjaksi, niin se on. Se on niin kun sen
[32:06] espanjankielisen yleisön. Laajuuden ja ja maantieteellisen
[32:11] levinneisyyden takia täysin. Ymmärrettävää.
[32:14] Toisaalta tässä on se, että itse asiassa varsinkin suurilla
[32:17] mailla suurilla kielialueilla niin on kansainvälisessä
[32:20] politiikassa ja diplomatiassa hyvinkin yleistä, että että tota
[32:26] kaikki niin kun diplomaattisessa roolissa valtionpäämiesroolissa,
[32:30] niin tota julkiset esiintymiset pidetään sillä omalla
[32:33] äidinkielellä, koska sitten päästään niin kun siihen täysin.
[32:38] Vaikka minä en nyt osaa englanninkielen täysin
[32:40] sujuvasti. Ei siinä mitään, mutta että
[32:42] sitten diplomaattisessa yhteydessä.
[32:44] Päästään niinku sellaiseen eksaktiin kielenkäyttöön, sillä
[32:47] omalla omalla kielellä ja sitten on kaikki tulkit ja muut että
[32:50] täähän on niinku isommilla kielialueilla isommilla
[32:54] isommilla mailla niinku hyvinkin tyypillistä kansainvälisessä
[32:58] diplomatiassa pitää pitää niinku lehdistötilaisuudet sun muut,
[33:01] sillä omalla äidinkielellä mielellähän ei ole niinku tässä
[33:04] espanjankielisessä esiintymisessä.
[33:05] Siinä mielessä kansainvälisestä diplomatiasta.
[33:09] Mitä niinku poikkeuksellista se taas että suomessa niin kun
[33:13] kansainvälisissä yhteyksissä jos jos vaikka.
[33:16] Suomen presidentti tai vastaava on on lehdistötilaisuudessa,
[33:20] saksassa tai yhdysvalloissa, siis kansainvälisissä
[33:23] lehdistötilaisuudessa. Niin se, että että suomen
[33:25] valtion päämies puhuu siellä sitten englantia, niin niin se
[33:29] SUOMI on niin pieni maa ja sitten sille kansainvälisessä
[33:33] yhteydessä niin niin sillä suomen kielellä ei.
[33:35] Ei ole sellaista yleisöä enää niin niin toki suomen kaltaisen
[33:38] pienen maan tapauksessa se englanninkielen kautta käyttö
[33:41] tällaisissa yhteyksissä on hyvin tyypillistä, mutta se on se on
[33:44] aivan eri asia niin kuin espanjan äkielisessä maailmassa.
[33:47] Mutta siis mietin tälleen, kun jotenkin siis tuntuu kun
[33:49] suomessa mieleitä yritetään jotenkin niinku mustamaalata,
[33:53] mutta siis katsoo niinku että mitä niinku rock tarroja tuolla
[33:56] niin kun on niin tota. Jotenkin siis tota lulat ja
[34:00] bolsonaro siellä portugalin kielialueella niin jotenkin
[34:03] nostellaan. Mut siis ei niinku jotenkin
[34:04] nähdä tätä niinku espanjalaisen kielialueen blokin niinku että
[34:08] isoa roolia, että sitäkin siis toivoisin suomen mediassa että
[34:11] niinku analysoitaisi sitä. Kuinka nyt tavallaan isoja
[34:14] nouseva ja dynaaminen tota väestönosa se on ja.
[34:18] Jos se saadaan tota muutettua tästä niinku sosialismista,
[34:22] markkinatalouteen ja peräti niinku liberalismiin niin tota
[34:25] tämmöinen mielen kaltainen tota legenda on siinä niinku todella
[34:29] vahva uranuurtaja ja hyvä esikuva sitten takapajuiselle
[34:33] tuota politiikkaa käyneille tuota espanjankielisille maille.
[34:36] Joo ja kyllä vaikka vaikka mielen poliittiseen toimintaan
[34:39] vaikuttaa kaikki niin kun aa esimerkiksi parlamentin.
[34:43] Voimasuhteet ja Argentiinan poliittiset realiteetit sun sun
[34:46] muut niin niin siitä huolimattahan on onnistunut
[34:50] pitämään näitä niin kun. Libertaareja ajatuksia ja
[34:54] nimenomaan taloustieteen itävaltalaiset koulukuntaa
[34:56] esillä hän on niin kun tuonut, mutta tietenkin argentiinassa ja
[35:00] espanjankielisessä maailmassa, mutta hän niin kun näiden.
[35:04] Aatteen ja ja ja taloustieteen järkilinjan niin niin näitä
[35:09] näkemyksiähän hän pitää yllä hänellä on siihen argentiinassa
[35:12] yleisö espanjankielisessä maailmassa yleisö, mutta myös
[35:15] koko koko, niin kun maailmanlaajuinen yleisö
[35:18] libertaavansa todella mun. Joo se on ilahduttavaa.
[35:22] Ja siis tääkin on niinku todella pimeä.
[35:25] Pimeä tota alue suomessa, jossa siis tämmöiset kiinsiläiset
[35:28] tuota kysyntätarjontakäyrät ja tavallaan valtion ja
[35:33] julkishallinnon iso rooli. Ja jos puhutaan jostain
[35:36] hystereellisestä ja käsittämättömän tyhmistä
[35:38] käsitteistä, niinku julkisen talouden kulutuksen
[35:40] kerrannaisvaikutuksista etenkin jämähtänyt sinne niinku 70
[35:43] kahdeksankymmentäluvulle tää talouspoliittinen keskustelu kun
[35:46] pitäisi sitten tuoda tämmöinen niinku mikrotaloudellinen
[35:49] markkinataloudellinen itävaltalainen ajattelu.
[35:52] Paljon selvemmin kontrastia tuomaan, että tätä tää tää
[35:55] niinku vanhentunut. Tapahtunut suunnitelmataloudelle
[35:58] ajattelu ei ollenkaan toimi tai edes niinku palastella, että tää
[36:01] on niinku dynaaminen yksityinen sektori ja sitten se ei siitä
[36:03] täysin erillisillä säännöillä toimiva suunnitelmatalous niin
[36:07] niin tota senkin vuoksi toivoisin enemmän tätä
[36:10] Argentiinan käsittelyä täällä suomessa.
[36:13] Toi taloustilanteesta sitten täähän on niinku myös tota
[36:18] havaittava että tota vaikka hän on niinku populisti ja siis
[36:22] suosittu kaveri niin tää on kuitenkin tapahtunut täysin
[36:24] demokraattisesti. Tää tää tavallaan
[36:27] talousvallankumous. Ja muistuttaa vähän niin kuin
[36:30] amerikan systeemiä sillain, että tässä tulee niinku välivaalit
[36:34] tässä näin ja ja tota nyt sitten on on vähän kohtalonhetket että
[36:38] olisi todella iso. Sääli jos jos tää niinku
[36:41] katkeaisi. Näetkö sä että tää Argentiinan
[36:44] oppositio pistää pistää kovan uhan tälle jatkolle?
[36:50] No näkisin tuohon populisti-termiin niin se on.
[36:52] Se on vähän semmoinen leimakirves, että sillä ehkä
[36:54] milläitä niputetaan. Liian paljon valtavan suurempi.
[36:59] Staattori eli eli siis se ei ole semmoinen niinku totalitaristi.
[37:01] Hahmohan on niinku niinku ehkä hyväntahtoinen niinku tota.
[37:07] Muutosjohtaja. Niin että että jos se populismi
[37:09] on niinku poliittinen viestintästrategia, niin sitten
[37:11] ehkä ehkä tai tai poliittinen kampanjointrategia, niin sitten
[37:15] sitten ehkä sellaista, mutta niinku että sitä niin kun ei
[37:19] pitäisi käyttää kuitenkaan yhteiskuntapoliittisena.
[37:21] Taloustieteellisenä yhteiskuntafilosofisena leima
[37:24] kirveenä, elikkä sitten poliittisesta kampanjoinnista
[37:26] pitää erottaa se niinku poliittiset näkemykset,
[37:29] yhteiskuntafilosofia ja ja esimerkiksi taloustieteellinen
[37:32] frendberg, mikä kemilän kaltaisilla henkilöillä on.
[37:35] Elikkä ei ole niin kun toista libertaaria, valtionpäämiestä
[37:40] maailmassa millä ei ole. Millähän on tässä suhteessa
[37:43] poikkeuksellinen ja mitä tulee sitten niin kun poliittisen
[37:46] valtasuhteeseen niin tietysti tota siellä.
[37:52] No no tässä voidaan varmaan käydä tää niinku millään lailla
[37:55] libertaa avaansa puolueen niin kun vaalihistoria lyhyesti läpi.
[37:59] Elikkä tää on uusi tuore poliittinen liike Argentiinan
[38:02] politiikassa ensimmäisen kerran. Lalliberta avas lyhenteellä LLA
[38:07] oli ehdolla oli niinku parlamenttivaaleissa vuonna 2021
[38:11] ja siis siellä marketin valitaan 4 vuoden välein.
[38:14] Presidentti silloin kaksikamarinen parlamentti
[38:16] edustajainhuone, jossa aina 2 vuoden välein välitä valitaan
[38:23] puolet siitä. Elikkä on niinku 4 vuoden
[38:26] vaalikiertu, että se niinku tavallaan kokonaan uusiutuu ja
[38:29] sitten siellä on on. Senaatti, jossa aina 2 vuoden
[38:37] välein valitaan 1/3. Niistä senaattipaikoista.
[38:40] Elikkä siinä on tavallaan semmoinen niin kun 6 vuoden
[38:43] vaalikierto ja ja ensimmäisen kerran siis millään puolue oli
[38:48] näissä parlamenttivaaleissa silloin 21 ja silloin tää oli
[38:52] vielä niin kun todella tuore uusi poliittinen liike ja sai
[38:54] sai 5% äänistä parlamenttivaaleissa ja ja
[38:59] edustajainhuoneeseen jotain vähän vajaa 10 paikkaa
[39:03] muistaakseni tarkalleen 7 tai 9 ja ja sitten.
[39:08] Senaattiin ei saanut vielä silloin 21 yhtään paikkaa.
[39:12] Ja nythän sitten vuonna 23 no se millainen presidentti valinta
[39:18] meni tietenkin silleen vaaliteknisesti
[39:20] mielenkiintoisesti että että millä ei sai presidentinvaalien
[39:25] ensimmäisellä kerralla kierroksella vähemmän ääniä kuin
[39:27] kuin sitten tää tää vastaehdokas, mutta sitten se
[39:31] meni toiselle kierrokselle, jossa niillä ei sai sitten tätä
[39:34] enemmän ääniä ja ja sitten. Ensimmäistä kertaa
[39:39] parlamenttivaaleissa, niin täällä on 23 niin miltei, LLA
[39:43] puolue oli se ensimmäistä kertaa.
[39:45] Argentiinlainen suurpuolue eli sai lähes 30% äänistä ja sai sai
[39:51] jotain. 30 paikkaa edustajainhuoneeseen ja
[39:55] muistaakseni sitten senaattiin 7 paikkaa niin.
[40:01] No kuitenkin niin kuin iso linja tässä on se, että että niin kuin
[40:04] ensimmäistä kertaa vuonna 23 sen milläin puolue oli oli niin kuin
[40:08] suuri argentilan puolue. Silloin vielä suurempi puolue
[40:11] oli tää tää niin kuin. Pääasiallinen oppositiopuolue.
[40:15] Öö sosialistipuolueen öö lounion porla patria.
[40:20] Joka sai noin vähän vajaa 40% äänistä ja nyt sitten tää niinku
[40:26] parlamentaarinen oppositio, että vaikka argentiinassa on
[40:29] presidentillä on laajat sisä ja ulkopoliittiset valtaoikeudet,
[40:33] niin tästä huolimatta parlamentaarinen oppositio on on
[40:36] pystynyt vastustamaan näitä millä en uudistuksia.
[40:40] Tästä esimerkkinä esimerkiksi lay business, joka oli tämmöinen
[40:46] iso. Lainsäädäntöpaketti, minkä millä
[40:49] yritti heti vaalikauden alkuun viedä läpi.
[40:52] Sitten se viivästyi. Suunnilleen.
[40:56] Puolella vuodella niin kuin kesä on 24 kun se saatiin läpi, mutta
[40:59] sitä oli vähän vesitetty. Samoin samoin esimerkiksi.
[41:03] Niin kun meillä ei ole yrittänyt työmarkkinoita liberalisoida
[41:08] niin niin siellä tota on on sitten ihan kansallinen.
[41:13] Työmarkkinaoikeus niin ottanut tällaista jotain vähän
[41:16] kyseenalaista vasemmistolaista, sosialistista, poliittista
[41:19] roolia niin kuin tällaisen työmarkkinaliberalisoinnin
[41:23] vastustamisessa, mikä on taas sitten osaltaan niin kuin
[41:26] vaikuttanut siihen, että työmarkkinakehitys ei ole ollut
[41:29] ehkä niin hyvää kuin mitä se olisi voinut olla sille jos.
[41:32] Millä saanut tätä työmarkkinalainsäädäntöä?
[41:35] Liberalisoitu vielä enemmän. No mutta sitten olin tulossa
[41:38] siis näihin tuleviin lokakuun parlamenttivaaleihin.
[41:42] Elikkä. Siellä ei valita presidenttiä
[41:48] tällä kertaa, niin on niin sanotut välivaalit siinä
[41:50] mielessä. Elikkä seuraavan kerran
[41:53] presidentinvaalit on vuonna 2027 ja millä?
[41:56] Eihän tässä juuri melko äskettäin ilmoitti, että hän hän
[41:59] lähtee sitten hakemaan toista kautta ja ennustanpa tässä, että
[42:01] millä ei valitaan silloin 27. Öö presidentiksi ja nytten.
[42:08] Siis 25 parlamenttivaaleissa valitaan taas senaattiin 1/3 ja
[42:12] ja puolet edustajainhuoneesta niin nythän tän niin kun näiden
[42:17] parlamentti osien parlamentin vaalikierron takia niin niin
[42:24] sitten edustajainhuoneeseen niin.
[42:29] Valibert avansa on ensimmäistä kertaa niinku saamassa sillä
[42:32] tavalla täyden miehityksen, että se on niin kun argentiinalainen.
[42:36] Suurpuolue ollut 2 niin kun kaksissa
[42:41] edustajainhuonevaaleissa peräkkäin niin siellä kun on se
[42:44] niin kun että valitaan aina puolet 2 vuoden välein niin
[42:47] nytten millä en puolueelle ennustetaan suurta vaalivoittoa.
[42:52] Joka tapauksessa sitten vaalikierron takia niin niin se
[42:56] tulee niin kun edustajainhuoneen huoneessa olemaan niin kun
[42:59] sitten ensimmäistä kertaa niin kun täydellä miehityksellä
[43:02] argentiinlainen. Suurpuolue ja ja nyt
[43:06] esimerkiksi. Ablodbergin ja ATLAS intelin
[43:10] tämmöisessä kyselymittauksessa kannatusmittauksessa ennusteessa
[43:14] niin ennustettiin, että lo libertavan se olisi ensimmäistä
[43:17] kertaa parlamenttivaalien suurin puolue.
[43:22] Vähän vajaan 40% äänisaalilla ja että tän pääasiallisen
[43:27] oppositiopuolueen launion porot Patrian kannatus laskisi.
[43:32] Vähän alle 30%, että että tässä nyt todennäköisesti millä en
[43:38] puolue tulee olemaan suurin puolue näissä.
[43:41] Vaaleissa ja joka tapauksessa kun vaalikierron takia niin niin
[43:46] se on nyt sitten edustajainhuoneessa niinku.
[43:50] Sitten se tulee olemaan olemaan niinku sitten suurpuolue.
[43:53] Tosin siinä siinä, että kun sitten sitten siinä senaatissa
[43:57] on se tavallaan 6 vuoden vaalikiertu elikkä elikkä
[44:00] sitten. Niin kun valitaan aina 1/3
[44:04] senaatista 2 vuoden välein niin siinä se vaalikierto kierto ei
[44:09] vielä niinku riitä siihen koska. Koska ensimmäistä kertaa loin
[44:13] vertaamassa oli argentiin lain suurpuolue silloin 2 vuotta
[44:16] sitten vaaleissa, mutta nyt se senaatti senaatinkin niinku
[44:19] voimasuhteet vahventui. Tässä voisi niinku sitten
[44:23] pienenä niin kun huomioida ottaa myös sen että nyt tietyt niin
[44:27] kun perinteisemmät poliitikot tärkeimpinä voisi mainita.
[44:31] Ehkä mielenhallinnon sisäministerin patrik ja
[44:34] bulleridsin, niin hän itse asiassa vähän aikaa sitten
[44:37] argentiinassa liittyy tähän. Millä en puolueeseen että nyt
[44:40] kun tää niinku millä en puolueen kannatus on lähtenyt nousuun
[44:43] niin siellä on. Tota tiettyjä perinteisempiä
[44:47] konservatiivipoliitikkoja sitten liittynyt siihen ja ja ja ja se
[44:52] niin kun että että siellä kuitenkin mielenpuolueen lisäksi
[44:54] parlamentissa on ollut tällä hetkellä enemmän tai vähemmän
[44:56] myös myötämielisiä puolueita mielen poliitikalle, mikä on
[45:00] niin kun taas helpottanut sitä. Toimintaa siellä.
[45:05] Mut joo näin. Joo, mutta hyvä selvennys.
[45:08] Eli periaatteessa tota vahva presidentti valta ja pieni tätä
[45:13] parlamentaarinen edustus kääntyy sitten tota.
[45:15] Vahvemmaksi parlamentaarisissa edustukseksi ja sitten tässä
[45:18] tavallaan senaatin kierto vielä vielä odottaa vielä täyttä
[45:21] aaltoa, mutta periaatteessa on hyvin todennäköistä, että
[45:24] livertaarivoimat niinku vaan vahvistuvat tässä.
[45:26] Ja jos toi menestys jatkuu niin tota silloin tästä saataisi
[45:29] niinku erinomainen niinku testikeissi tämmöiselle niinku
[45:34] markkinaliberaalille vapauttamiselle ja
[45:36] julkishallinnan tuota. Merkittävälle vähentämiselle ja
[45:41] silloin voisi tuota samoja oppeja kyllä ottaa suomessakin
[45:44] käyttöön. Ehkä sitten vielä tota loppuun.
[45:47] Nyt kun on tää tota tavallaan IMF suhde tuli mainittua ja se
[45:51] on ollut tuulinen ja tää ulkomaan velka niissäkin.
[45:54] Näyttää siis hyvältä, että se inflaatio on saatu merkittävästi
[45:57] alas ja valtion velkaa alas ja tavallaan tämmöinen.
[46:02] Dollarivelan niin kun pelko, mitä tapahtui silloin
[46:05] vuosituhannen vaihdossa, niin tota on on saatu kuriin.
[46:09] Niin näetkö sä sitten että kuitenkin tämmöistä tota
[46:12] dollarisaatiota tai keskuspankin lopettamiset tai tämmöiset
[46:15] niinku radikaalit ajatukset mitä mielellään onko ne enää tätä
[46:18] päivää vai onko niistä vähän liennytetty?
[46:22] No siis kuten mä aiemminkin viittasin, niin mihin?
[46:25] Eihän puhuu näistä libertaareista, ajatuksista,
[46:27] taloustieteen itävaltalaisesta, koulu itävaltalaisesta,
[46:30] koulukunnasta katsoo vaikka hänen some-tilejään niin et et
[46:33] m. Paljon siellä on juttua miten
[46:34] paljon siellä on viittauksia näihin niin kuin aiempiin
[46:39] itävaltalaisen koulukunnan taloustieteilijöihin.
[46:41] Esimerkiksi carl meggerit ja lutvikon mikäset ja vastaavat ja
[46:45] miten taas sitten näihin esimerkiksi tähän espanjan
[46:48] porukkaan, jotka mäkin tunnen he sun suorittadesutoan ramon
[46:51] rajoja filippussa nää on niin millä jo viittaan näihin koko
[46:55] ajan paljon. Että, että se se hän hän hän,
[47:00] niin kun ideologisesti on ollut tätä, mutta toki siinä täytyy
[47:02] sitten erotella niin kun se, että poliittiset voimasuhteet.
[47:07] Että että no keskuspankki on on. Rahoitusmarkkinoiden
[47:13] keskussuunnitteluvirasto se on. Se on vahva
[47:16] suunnitelmatalouselementti sellaista ei niin kun
[47:19] markkinataloudessa pitäisi olla alunperin niin kun kun mennään
[47:22] historian taaksepäin niin raha oli niinku vapaiden markkinoilta
[47:28] spontaanisti syntynyt. Talousinnovaatio ja sitten
[47:33] valtio alkoi historian myötä siihen entistä enemmän niin kun
[47:37] sotkeutumaan. Ja mikä sitten aiheuttaa
[47:40] taloudessa erilaisia ongelmia? Mutta toki se poliittiset
[47:44] voimasuhteet ja se niin kun. Rahapoliittiset
[47:50] rahataloudelliset lähtökohdat ja se niinku keskuspankin todella
[47:53] todella heikko tase ja se hyperinflaatio mikä siellä oli
[47:56] ennen mileitä niin se on niinku rahoitusinstitutionaalisesti
[48:00] ollut hyvin vaikea lähtökohta siihen että niin kun.
[48:06] Se se että siinä rahapolitiikassa on menty
[48:09] oikeaan suuntaan kun keskuspankin tasetta on.
[48:12] On siistitty ja ja rahapolitiikkaa on on
[48:16] tiukennettu, että siinä on on menty oikeeseen suuntaan, mutta
[48:20] se sitten taas, että kuinka pitkälti sitten niinku
[48:24] rahoitusinstituutionaalisesti voitaisi siirtyä semmoiseen
[48:27] vapaan markkinatuodon malliin, jossa keskuspankkia ei ole niin
[48:30] niin että se rahapolitiikan kiristäminen menee oikeaan
[48:33] suuntaan, mutta se on sitten vaikea sanoa kun historiassa ei
[48:36] niin kuin ole esimerkkiä siitä, että miten tässä niin kuin.
[48:40] Suunnitelmatalouselementistä olisi tullut pois.
[48:43] Se on myös se suomessakin ja kansainvälisesti toki.
[48:46] On sitten villapaita ekonomisteista nähnyt jotain
[48:48] tämmöisiä kommentteja, että että nyt vaikka joku poliitikko.
[48:54] Niin kuin kyseenalaistaa keskuspankin asemaa tai jotain.
[48:57] Ja tällä tällä tavalla niin kuin markkinatalouden perusteisiin
[49:02] puuttuu, niin se miten millä ei on kyseenalaistanut ja edelleen
[49:06] kyseenalaistaa keskuspankin asemaa, niin on nimenomaan
[49:10] markkinatalouden näkökulmasta, että tässä ehkä sitten milloin
[49:14] paita ekonomistit. Ei, ei erota edes markkina
[49:17] taloutta ja suunnitelmat taloutta toisistaan.
[49:20] Joo tämmöinen tota cospankisaatio.
[49:22] Eli tavallaan se, että keskuspankki ottaa koko
[49:25] liikepankkisektorin ja rupeaa ohjaamaan tuota rahoitusta, niin
[49:29] se on mielipuolisen tyhmä ajatus.
[49:32] Sinänsä siis mä tässä muuten reflektionä tein tämmöisen
[49:34] pienen omalta paluu jakson. Mä olin pari kertaa lontoossa
[49:37] niin kävin katsomassa tän alexander hamilton musikaalin ja
[49:41] hänellä oli näitä tota perustajia jenkeissä,
[49:43] ensimmäinen valtiovarainministeri ja.
[49:46] Tota tän niin kun. Yhdistytän sisällissodan
[49:50] jälkeisten osavaltioiden velat ja tietyllä tavalla.
[49:54] Siinä tilanteessa loi fedin pohjan ja liittovaltion velan
[49:59] pohjan ja olisi niinku mielenkiintoista niinku miettiä,
[50:01] että jos ei olisi tehnyt sitä, hän oli niinku tämmöinen
[50:03] federalisti ja tavallaan niinku että että olisiko sitten
[50:07] jenkkien tää osavaltiot pysynyt vahvoina yksittäisinä valtioina
[50:12] ja sitten ei olisi syntynyt tämmöistä tai jättimäistä USA,
[50:15] ta, että se olisi sitten mielenkiintoinen
[50:17] kontrafaktuaali. Tätähän on mun mielestä
[50:20] rahapolitiikkaa olisi syytä niinku EU, ssa ja euroopassa
[50:22] miettiä enemmän, koska nyt meillä on niinku todella paljon.
[50:25] Velkaa näissä kansallisvaltioissa kuten
[50:27] suomessa mennään kotiin 90% jenkkien osavaltioissa se on
[50:31] niinku korkeintaan 20% se osavaltiovelka niin niin meillä
[50:35] ei ole oikein tuommoisia niinku hamiltonilaiseen tota
[50:37] velkakonsolidaatiota tai dollarisaatio niinku oikein
[50:40] mitään rahkeita että niinku tällä verotuksen ja velan
[50:43] tasolla. Mutta siis mun mielestä niinku
[50:45] tästäkään ei oikein puhuta että niinku kuinka kuinka tota
[50:48] kummallinen tää meidän. Rahajärjestelmäkonstruktio ja
[50:51] velka velka tota pyramidi näissä eri eli tota euromaissa
[50:55] varsinkin. Niin no yhdysvaltain
[50:57] historiastahan on luettu sen pointin, että Yhdysvaltain
[51:00] keskuspankki feett perustettiin vasta vuonna 1913.
[51:04] Että jos katsotaan näin. On mut siis se tavallaan tää
[51:07] dollari saatiin liittovaltion velan ja jenkkiterin luominen
[51:12] oli semmoinen ensimmäinen niinku merkittävä askel kohti sitten
[51:16] paljon myöhemmän tapahtuvaa tota pedin perustamista.
[51:20] Joo mut mut jäi vaan niinku miettii sitä että pitää näihin
[51:23] fowin fatherzin niinku jenkkien tota niinku rahapoliittiseen
[51:26] uraan vähän perehtyä koska koska niinku sieltä voisi saada jotain
[51:29] oppia tänne EUN ja eurooppaan sinänsä siis tota.
[51:35] Onko siellä tota tämmöistä niinku?
[51:39] Strateginen bitcoin-reservi tai tai tota mennään ihan täysin
[51:42] niinku tota kaupallisiin valuuttoihin ajattelua siellä
[51:46] argentiinassa. Vai onko se sitten vaan myös
[51:48] tämmöistä seuraavan vaiheen ajattelua mikä mitä pitää
[51:51] pehmitellä tässä vaiheessa? No ennemminkin sitä, että se
[51:55] lähtökohdat mille hallinnolle ollut niin vaikeat että se ja
[51:58] pesuun suhteutettuna se yhdysvaltain dollari on ollut
[52:01] ollut luotettavampi ja vakaampi valuutta, niin mitä niin niin
[52:04] niitä dollarivarantoja on on siinä mielessä niinku kasvatettu
[52:09] siellä, että se on se on ollut se ehkä tärkein.
[52:13] Joo. Tärkeintä tuossa suhteessa.
[52:15] Hyvä juttu tota viimeksi kun olit täällä niin että tota tästä
[52:19] libertaarivihreästä oli oli hyvä keskustelu ja silloin
[52:22] keskityttiin tähän tota espanjan erittäin vahvaan tota skeneen
[52:26] niin mullahan on ollut tuota liberasta ollut sen aikainen
[52:31] toiminnanjohtaja, kipinen ja tutkimusjohtaja lunds niin tota
[52:35] meillä oli 2 vuotta sitten. Hesari teki tämmöisen niinku
[52:39] ajatuspajakartoituksen ja sieltä sitten löytyi tämmöinen niinku
[52:43] äärioikealta löytyi tota tämmöinen tota.
[52:46] Liberaali niin voitaisiin vähän maistella sitä siis tota toki
[52:50] voi näin olla, että libera on Suomessa aika aika tämmöinen
[52:53] tuota. Libertaaripiirin edustaja tai
[52:58] sitten ei, mut niinku ei se nyt kyllä yksi lähellä ole kuin
[53:01] jotkut tämmöiset espanjan piirit että sä oot käynyt tuota kävit
[53:05] tuolla tuota georgiassa, että saska will aikoina hän tuota
[53:10] sinne syntyi semmoinen tietty libertaariliike, joka sitten
[53:14] tietysti venäjän sodassa. Tuhoutui mutta niinku voitaisiin
[53:18] mun mielestä mennä sisäpiirin puolelle ja vähän vähän tota
[53:21] pohtia vielä näitä kansainvälisiä libertaaripiirejä
[53:24] niinku ja ja tota ne on niistä muutama sananen.
[53:28] Joo. Kyllä, mutta tota mulla on ollut
[53:31] vieraana aleksi tolvanen ja olisiko sulla vielä sitten tätä
[53:34] tähän loppuun tässä targentiinan taloudesta oot sä kuitenkin tota
[53:38] positiivinen, että että tää on mennyt hyvin ja vai mikä sun
[53:41] fiilis on tästä niin tulevaisuudesta?
[53:44] Kyllä ehdottomasti oikeaan suuntaan ollaan menossa.
[53:46] Tietty sitten esimerkiksi parlamentin valtasuhteet.
[53:50] Niin ja poliittiset realiteetit asettaa mielen uudistukselle
[53:54] tiettyjä haasteita, mutta kyllä ollaan menossa.
[53:58] Oikeaan suuntaan ja ja. Toki niinku lähtökohdat on
[54:03] vaikeat ja sitten sitten sitten jos tähän nyt saa ottaa
[54:05] sellaisen, että että kun se silloin yhdeksänkymmentäluvulla
[54:08] puhuttiin aiemmin siitä, että se carlos meneminen hallinto niin
[54:10] niin se tota. Sen sitä seurasi sitten se
[54:15] vuosituhannen vaihteen suurlama argentiinassa.
[54:18] Niin nyt itse asiassa kun kun se menee hallinnon suuri
[54:22] velkaantuminen oli pääasiallinen syy siihen.
[54:25] Niin nythän siis mielen hallinto tekee vastakkaista politiikkaa
[54:29] ja sitten kun se suuri lama oli päällä niin siellä laitettiin
[54:32] argentiinassa silloin vuosituhannen vaihteessa
[54:35] käteisnosto rajoitukset. Päälle ja tehtiin.
[54:41] Defaultin. Valtiovelalle defaultti karkotti
[54:44] ulkomaisen rahoituksen narkointiinosta
[54:46] käteisnostorajoitukset niinku jäädytti kotimaista rahoitusta
[54:51] argentiinassa työpaikoilta yrityssektorilta sun muuta.
[54:56] Elikkä siellä tehtiin niin kun tällaisia.
[55:00] Vapaan markkinatalouden ja omistusoikeuden vastaisia
[55:03] erittäin haitallisia toimenpiteitä.
[55:05] Silloin vuosituhannen vaihteessa suuren laman aikaan, niin nythän
[55:10] mielen hallinto on on pyrkinyt toki.
[55:12] Vastuullisesti tekemään tekemään niin kun tai vastaista
[55:16] politiikkaa, että se valuuttavaihtorahoitukset
[55:18] sepokampia esimerkiksi poistettiin.
[55:21] Mutta toki se, että että kun niin kun keskuspankki on se.
[55:27] Rahoitusmarkkinoiden keskussuunnitteluvirasto.
[55:28] Niin se se toki niin kun sitten ja se se aiheuttaa omia
[55:33] haasteitansa siihen. Mutta kyllä nyt tässä ollaan
[55:36] niin kun rahapolitiikka on tiukennettu ja ja budjetit
[55:39] ollaan saatu ylijäämäiseksi ja ja velkaantuminen on on laskussa
[55:44] kokonaisuudessaan argentiinassa valtiolla niin oikeaan suuntaan
[55:47] ollaan menossa. Joo ja se on ilahduttavaa että
[55:49] tosiaan annetaan niinku markkinataloutta ja vapautetaan
[55:53] näistä niinku rajoituksista ja tunnetut taloudellisten tota
[55:57] mekanismeista. Ja toki se voi sitten aiheuttaa
[56:00] jonkin verran tätä pääomaliikkeitä.
[56:02] Mutta tota jos jos tota suunta on oikea niin niin sekin on
[56:06] kestettävissä. Kiitoksia tästä.
[56:08] Meidän tän tosiaan, että kun olette tänne saakka katsonut tai
[56:10] kuunnellut niin laittakaa kanava tilaukseen ja mennään
[56:13] sisäpiiripuolelle juttelee tuosta kansainvälisestä.
[56:16] Divertaaripiireistä. Kiitoksia.
[56:18] Kiitos.

Shows are listed from Apple Podcasts' charts and directory, and Podcast Index where it is used. Every show and episode belongs to its publisher and plays from the publisher's own feed; this site hosts none of them.