# Raha & valta | 0x0e

An episode of [Herrasmieshakkerit](https://invisiblenetwork.ai/podcast/1479000931), 22 Jan 2021, 51 min.

Audio: https://anchor.fm/s/11701d3b8/podcast/play/125386807/https%3A%2F%2Fd3ctxlq1ktw2nl.cloudfront.net%2Fstaging%2F2026-8-8%2F431429018-44100-2-639975d2be2b5589.mp3

Tervetuloa Jaettujen Salaisuuksien alppimajalle. Raha on nykyään verkkorikollisten päämotiivi ja tässä erikoisjaksossa keskustelemmekin siitä kuinka verkkorikollisten ansaintalogiikat ovat ajan saatossa muuttuneet ja kehittyneet. Lähtien liikkeelle jo 1980-luvulta käymme läpi erilaisia tapauksia aina Fizzeristä toimitusjohtajahuijauksiin. Äänijulkaisun lähdeluettelo: AIDS Info -troijalainen ja Dr. Joseph L. Popp https://medium.com/un-hackable/the-bizarre-pre-internet-history-of-ransomware-bb480a652b4b Fizzer https://www.f-secure.com/v-descs/fizzer.shtml OEM huijauksissa käytetyt tekniikat (Fast Flux Hosting and DNS) https://www.icann.org/en/system/files/files/sac-025-en.pdf DNSChanger https://archive.nanog.org/meetings/nanog55/presentations/Monday/Kaeo.pdf Innovative Marketing Ukraine IMU https://www.reuters.com/article/us-technology-scareware-idUSTRE62N29T20100324 FileFixer https://www.f-secure.com/v-descs/trojan_w32_fixer.shtml Zeus-pankkitroijalainen https://www.f-secure.com/v-descs/trojan-spy_w32_zbot_hs.shtml Carberp pidätys (video) https://youtu.be/Iryyn_-iUiw Have I Been Pwned https://haveibeenpwned.com/FAQs Mobiilihaittaohjelmat https://twitter.com/mikko/status/1334580560216416260 Wannacry-viikko Skrollissa https://pastebin.com/raw/kqT3s8NH Gwapo's Professional DDoS Service -mainos https://youtu.be/EuGMhRGCWxY SWIFT threat analysis https://www.f-secure.com/content/dam/f-secure/en/business/common/collaterals/f-secure-threat-analysis-swift.pdf SWIFT breach https://www.f-secure.com/content/dam/f-secure/en/consulting/our-thinking/collaterals/digital/f-secure-yet-another-breach.pdf SWIFT-elokuva Billion Dollar Heist (Misha Glenny / Daniel Gordon) https://www.gfcfilms.com/films-in-production Europolin lehdistötiedot DD4BC-ryhmästä https://www.europol.europa.eu/newsroom/news/international-action-against-dd4bc-cybercriminal-group Increase in DDoS extortion (DD4BC) https://www.govcert.ch/blog/increase-in-ddos-extortion-dd4bc/ Leakbase https://krebsonsecurity.com/2017/12/hacked-password-service-leakbase-goes-dark/ Leakbase Crunchbase startup -tietokannassa https://www.crunchbase.com/organization/leakbase ZeroAccess louhintabotnet https://en.wikipedia.org/wiki/ZeroAccess_botnet ZeroAccess suomessa \[maksumuuri\] https://www.tivi.fi/uutiset/rikolliset-luovat-rahaa-tyhjasta-ihan-oikeasti/e2ea1aa1-a54b-3400-bb41-3232b0b07533 Virtuaalivaluutan louhiminen palvelimilla https://arstechnica.com/information-technology/2018/01/hackers-turn-weblogic-peoplesoft-servers-into-cryptocoin-miners/ Virtuaalivaluutan louhiminen käyttäjän selaimessa https://arstechnica.com/information-technology/2017/11/sneakier-more-persistent-drive-by-cryptomining-comes-to-a-browser-near-you/ "I'll forecast that we'll eventually see a botnet focusing on infecting PCs just to mine Bitcoins" https://twitter.com/mikko/status/70585639179001856 Toimitusjohtajahuijaukset https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001243014.html

## Transcript

[0:08] Tervetuloa herrasmieskareiden vieraaksi jaettujen
[0:10] salaisuuksien alppimaja tässä ohjelmasarjassa käsittelemme
[0:14] tietoturvaan ja vääjäämättömään kybertuhoon liittyviä asioita ja
[0:18] ilmiöitä oppaana ne verkon alamaailmassa toimivat suomen
[0:21] tietoturvakentän viralliset vanhukset mikko hyppönen hyvää
[0:24] iltaa ja tomi tuominen. Oikein hyvää iltaa.
[0:28] Tänään vuorossa erikoisjakso Otsikko on raha ja valta ja
[0:35] meillä on tarkoituksena keskustella.
[0:38] Monetisaatiosta, eikö niin? Kyllä eli se, että miten
[0:43] verkkorikollisten ansaintalogiikan on matkan
[0:47] varrella kehittyneet ja tässä on ollut aikamoisia murroksia.
[0:49] Rahahan ei ole ollut aina se pääoma motiivi
[0:53] verkkorikollisille tai haittaohjelmien kirjoittajille,
[0:55] mutta nykyään se on kyllä se päästii ja jos käydään ihan niin
[0:59] kun kronologisesti aikajärjestyksessä, niin itse
[1:02] asiassa lähdemme liikkeelle jo tuhatyhdeksänsataakahdeksankymmentä
[1:03] luvulta. Tarkemmin ottaen vuodesta
[1:08] tuhatyhdeksänsataakahdeksankymmentäyhdeksän ja ilmiön nimi on aids
[1:13] information trogen ja nyt puhutaan siis niin vanhoista
[1:17] asioista että edes tietoturvakentän viralliset
[1:19] vanhukset eivät ole tähän aikaan vielä skenessä mukana.
[1:22] Pitää paikkansa. Kasiysi on tosi kauan sitten
[1:25] kuvaa esimerkiksi se, että minä ostin ensimmäisen PC tietokoneen
[1:29] vasta vuotta myöhemmin eli 90 no minkälaisen pääsee se oli morsen
[1:35] 3 8 6 DX kaksikymmentäviisi megahertsiin 4 megan muistilla
[1:38] ja neljänkymmenen megan kiintolevyllä palveli hyvin
[1:41] pahamainen mikromafia siis kyllä juuri näin.
[1:45] No mistä tässä ilmiössä nyt on sitten kysymys?
[1:48] No kysymys oli ihan samanlaisista lunasta roisista
[1:51] kuin nykyään tietyin eroihin, koska esimerkiksi bitcoinin ja
[1:54] lunnaiden keräämiseen ei oltu keksitty vielä pitkään aikaan,
[1:57] mutta vaadittiin siis lisenssimaksua siitä, että uhri
[2:00] saisi oman tietokoneensa takaisin käyttöön.
[2:03] Tässä tapauksessa lunnasmäärä oli
[2:06] satakahdeksankymmentäyhdeksän dollaria ja uhrien piti maksaa
[2:08] se tilisiirrolla panamaa eli minkäslainen toimintamalli
[2:12] täällä aids information trogenilla sitten oli.
[2:16] No kaikki lähti liikkeelle joulukuussa tuhatyhdeksänsataa
[2:19] kahdeksankymmentäyhdeksän, jolloinka 3 miestä perusti
[2:22] panamaan firman nimeltään cyberlink corporation
[2:27] kahdeksankymmentäyhdeksän internet oli jo olemassa, mutta
[2:30] varsinaista world wide webiä ei ollut vielä keksitty.
[2:34] Mites tää uhrien valikointi sitten tapahtui?
[2:37] No tää troijalainen lähetettiin ihmisten koteihin.
[2:40] Ihan siis levykkeellä kirjepostissa.
[2:42] Kaiken kaikkiaan tämä pcbook corporation lähetti
[2:45] kaksikymmentäkolmetuhatta lerppua postissa ja nää
[2:48] osoitteet oli ostettu eli osa oli ostettu.
[2:53] Lehden tilaajan rekisteristä PC business world lehdeltä ja osa
[2:58] oli sitten koottu aids kongressista, joka oli
[3:00] järjestetty tukholmassa ja sen kävijöistä.
[3:03] Tähän aikaan tietotekniikkaa ei kuitenkaan ollut kaikille ihan
[3:06] arkipäivää. Miten tää ohjeistus sitten
[3:09] tapahtui? Miten nää ihmiset saatiin
[3:11] ylipäänsä asentamaan tää ohjelmisto?
[3:14] No kun tää kirje tuli niin siinä siis selitettiin että tää
[3:16] ohjelma joka levykkeellä on laskee käyttäjän
[3:19] todennäköisyyden sairastua aidsiin ja tää oli tämmöinen
[3:22] diagnostiikkaohjelmisto ja siinä oli mukana manuaali ja siinä
[3:25] neuvottiin että laittakaa levyke sisään ja kirjoittakaa install
[3:27] ja hyväksykää lisenssiehdot ja ihan niin kuin nykypäivänäkin
[3:31] lisenssiehdot on hirveän pitkiä ja monimutkaisia niin tässä oli
[3:34] mukana tämmöinen monimutkainen lisenssiehto jossa sitten
[3:37] sanottiin että ohjelman tekijä ei ole vastuussa tuotteensa
[3:39] aiheuttamista vahingoista. Jos lisenssimaksua ei makseta ja
[3:44] tän varmaan aika moni jollakin tavalla sitten jätti
[3:47] huomioimatta. Eli sinänsä tilanne on
[3:50] täsmälleen sama kuin nykypäivänäkin.
[3:51] Juuri näin, mutta tavallaan tässä on ennakkotapaus näistä
[3:54] surullisen kuuluisista lisenssiehdoista, joita kukaan
[3:56] ei koskaan lue. Ainoa vaan että ads information
[3:59] trogen sitten aggressiivisesti puolusti niitä lisenssiehtoja.
[4:03] Eli jos lisenssimaksua ei maksettu ja koneen käyttöä
[4:06] jatkettiin niin ennen pitkää troijalainen sitten yksi
[4:09] käynnistyksen yhteydessä salasi koko kiintolevyn kaikki tiedot
[4:12] ja näytti koko ruudun viestin jossa ilmoitti että nyt ne
[4:15] lisenssimaksut on pakko maksaa sinne panamaan.
[4:17] Ehkä just tän lisenssimaksun. Suoritustavat takia niin tällä
[4:23] oli kuitenkin aika lyhyet jäljet, eli tekijät jäi aika
[4:26] nopeastikin kiinni. Kyllä näin ja lopulta tämä johti
[4:30] oikeudenkäyntiin, jossa oli syytettynä tohtori josef pop.
[4:33] Harvardin käynyt tutkija, joka sitten vetosi mielenhäiriö tähän
[4:37] liittyen. Joosef sai tuomion ja on jo
[4:40] poistunut keskuudestamme. Hän kuoli auto onnettomuudessa
[4:42] kaksituhattakuusi. Täähän on jonkun asteinen
[4:45] ennakkotapaus kaikille näille kybertuhoon liittyville
[4:48] asioille. Tunnetko ketään kelle sattuisi
[4:50] olemaan vielä tän alkuperäinen levyke tallella nää levykkeet on
[4:53] todellisia harvinaisuuksia, mä tiedän täsmälleen yksi
[4:56] kappaleen. Hollannissa kaverini andy
[4:59] williams omistaa tämmöisen alkuperäisen levykkeen, jonka
[5:02] hän on itse aikanaan saanut postissa.
[5:03] Ja oon säästänyt kaikki nää vuodet näiden tapahtumien
[5:06] jälkeen ehtikin aikaa kulua miltei välissä 15 vuotta ennen
[5:11] kuin nää monetisaatiohommat meni taas eteenpäin.
[5:13] Näin on viruksia troijalaisia haittaohjelmia löytyy vaikka
[5:16] kuinka paljon yhdeksänkymmentäluvun aikana,
[5:17] mutta ne eivät tehneet rahaa. Siinä oli tämmöinenikausi, jossa
[5:21] viruksia kirjoiteltiin paljon, mutta ne oli vaan testejä tai
[5:24] kokeiltiin kuinka laajalla joku virus leviää tai motiivina oli
[5:27] vaan jonkunlainen tuho vimma kaikkea muuta paitsi rahantekoa
[5:30] kaksituhattakolme tää tilanne sitten kuitenkin muuttuu.
[5:36] Me löydettiin silloin virus nimeltään fazer, jota tutkittiin
[5:39] f secure labrassa ja se oli sähköpostimato.
[5:43] Siihen aikaan sähköpostimato oli ihan yleisiä, mutta tää oli
[5:45] poikkeuksellinen koska se asensi jokaiselle saastuneelle
[5:49] tietokoneelle tämmöisen sox välityspalvelimen ja niille
[5:53] kuulijoille keille. Tää termi ei ole tuttu niin
[5:55] välityspalvelin on siis komponentti mikä pystyy
[5:58] välittämään liikennettä jonkun tietyn yhteyspisteen kautta.
[6:03] Eli jos mulla olisi esimerkiksi välityspalvelin ruotsissa, niin
[6:06] kaikki mun internet liikennöinti tulisi sieltä ulos ja tää oli
[6:10] todella poikkeuksellista. Me yritettiin pitkään miettiä
[6:12] labrassa, että minkä takia tää haittaohjelma?
[6:14] Masentaa välityspalvelimen kaikkiin koneisiin.
[6:17] Yksi teoria oli se, että hyökkääjä haluaisi kierrättää
[6:20] jotain omaa hakkerointiliikennettä näiden
[6:22] saastuneiden koneiden kautta, mutta lopulta me päätettiin ihan
[6:25] oikeasti kokeilla käytännössä, että miten tää toimii.
[6:27] Käytännössä tapahtui sillä tavalla, että säästettiin yksi
[6:31] kone täysin tietoisesti ja tutkittiin verkkoliikenteen
[6:34] analysointi työkalulla, että miltä se liikenne näyttää ja
[6:38] siinä meni monta päivää, että tän saastuneen koneen kautta ei
[6:41] mennyt oikeastaan yhtään mitään ja sitten yhtäkkiä sen kautta
[6:44] rupesi menemään todella paljon liikennettä ja kun me ruvettiin
[6:46] katsomaan sitten sniffer prolla, että mitäs siellä oikein menee,
[6:49] niin sieltä rupesi löytymään. Viagra viagra tyyppistä tekstiä
[6:54] ja kun katsotte että mitä protokollaa tää on niitä oli
[6:56] kaikki SMTP tä eli me tajuttiin aika nopeasti että hetkinen
[7:00] näiden koneiden kautta menee roskapostia.
[7:03] Tähän aikaan tosiaan oli aika yleistä että tämmöisiä
[7:06] välityspalvelimen ja käytettiin nimenomaan tämmöisessä
[7:10] toiminnan. Eli pyrittiin nimenomaan
[7:13] peittämään sitä omaa toimintaa, mutta tää roskapostin lähetys
[7:17] kulma oli kyllä aika uutta. Tähän aikaan.
[7:19] Roskaposti oli jo iso ongelma tähän aikaan, mutta sen ajan
[7:22] spämmejä lähettivät kaikki viestinsä omilta
[7:24] palvelimiltataan ja niitten suorittaminen oli aika helppoa
[7:27] kun tiesin vaan, että mitkä ne palvelimet on, mistä roskapostia
[7:30] tulee ja tää on se syy minkä takia roskapostittajat lähtivät
[7:34] yhteistyöhön virus kirjoittajien kanssa.
[7:36] He halusivat ostaa pääsyn saastuneisiin koneisiin, jotta
[7:40] he voivat lähettää ne roskapostin muiden ihmisten
[7:43] koneilta. Tää oli se mullistus ja tää
[7:45] tarkoitti sitä, että nyt viruskirjoittajat kykenivät
[7:47] myymään. Saavuttamaansa koneet rahalla
[7:50] roskapostittajille. Tää toimintamalli osoittautui
[7:54] aivan äärimmäisen tehokkaaksi sen takia, että kaikki tämä
[7:58] liikenne mitä lähti näiden normaali käyttäjien työasemilta
[8:02] niin näytti siltä kun he olisivat itse lähettäneet sen.
[8:06] No mitäs tälle ongelmalle sitten tehtiin tää virus kirjoittajien
[8:10] ja roskapostittajien välinen epäpyhä allianssi oli itse
[8:13] asiassa niin menestyksekäs, että tästä tuli jättimäinen ongelma
[8:17] maailmanlaajuisesti ja tähän ongelmaan reagoitiin vähän eri
[8:20] lailla eri puolilla maailmaa. Suomessa reagoitiin erityisen
[8:24] hyvin. Joo, ja tästä on kiittäminen
[8:26] itse asiassa sert feta ja siellä erityisesti kauton kuopiota,
[8:30] joka ymmärsi aika nopeasti että tää ongelmassa on taas torjuttua
[8:35] sillä että estettäisiin sähköpostin lähettäminen suoraan
[8:39] kuluttajien omilta kotikoneelta vaan sen sijaan tulisi aina
[8:42] käyttää palveluntarjoajien eli lähinnä nyt näiden
[8:47] internetpalveluntarjoajien tarjoamisen
[8:49] sähköpostipalveluita. Ja tää myöskin toimi tää että
[8:53] estettiin kuluttaja liittymistä sähköpostin suoran lähettäminen
[8:56] lopetti tän ongelman käytännössä suomalaisissa liittymissä hyvin
[8:59] lyhyeen jos vastineet maailmalla tähän ilmiöön.
[9:03] Poikkesivat merkittävästi toisistaan niin samaan aikaan
[9:06] myös viruskirjoittajat koki tän ilmiön hyvin hyvin eri tavoin.
[9:10] Tää oli kuin vedenjakaja, kun yhä suurempi osa roskapostista
[9:14] tuli virusten saastuttamista koneilta, niin monet
[9:18] viruskirjoittajista vihasivat tätä kehityssuuntaa.
[9:19] He siis vihasivat sitä, että heidän omasta harrastuksestaan
[9:22] heidän omasta kiinnostuksen kohteestaan oli tullut yhtäkkiä
[9:26] roskapostittajia leikkikenttä ja tän seurauksena monet sen
[9:29] aikaiset viruskirjoittajat lopettivat siis poistuivat
[9:31] alalta kokonaan. Ne, jotka eivät poistuneet,
[9:37] tekivät yhä enemmän yhteistyötä roskapostittajien kanssa ja
[9:39] tekevät yhä enemmän rahaa ja siitä eteenpäin ja rahanteko on
[9:43] ollut se pääoma haittaohjelmien kirjoittamiselle.
[9:47] Kaksituhattaluvun alkupuolella kännykät alkoi olemaan jo ihan
[9:49] arkipäivää ja kuten usein teknologian kanssa käy, niin
[9:53] jossain kohtaa joku myös miettii, että mitenköhän tätä
[9:56] voisi jollain tavalla väärinkäyttää ensimmäiset
[9:59] kännykkää haittaohjelmat löytyy vuonna kaksituhattaneljä cabir
[10:03] ja komm warrior nimiset haittaohjelmat levisivät sen
[10:07] ajan yleisimmillä kännyköillä, eli siis nokian symbian
[10:10] puhelimilla ja leviämisreitti oli bluetooth ja muistikortit,
[10:14] mutta nää ei siis vielä tehnyt rahaa ihan samalla tavalla kuin
[10:18] tietokonepuolella. Meni monta vuotta ennen kun
[10:20] rahaa tekevät hyökkääjät tuli mukaan, niin samoin kävi
[10:24] kännykkäpuolella. Kaksituhattakymmenen löydettiin
[10:26] sitten ensimmäiset rahaa tekevät haittaohjelmat ja kännyköillään.
[10:30] Rahan tekeminen on tosi helppoa, koska kännyköillä voi soittaa
[10:33] puheluita ja näähän perustuu jonkunlaiseen
[10:36] kaukopuhelumalliin. Eikö vaan nää soitti joko
[10:38] perinteisiin maksu numeroihin, mutta vielä tyypillisimmin
[10:41] soitti ulkomaille mahdollisimman kalliisiin maihin maksu
[10:45] puheluiden tai maksun numeroiden perustaminen vaatii aina jotain
[10:49] rekisteröitymistä ja se oli vähän vaikeata näille
[10:51] rikollisille. Sen sijaan verkosta löytyi
[10:53] siihen aikaan paljon palveluita, joissa pystyttiin rahastamaan
[10:56] käyttäjiä sillä, että käyttäjä näennäisesti soitti vaikkapa
[10:59] etelämantereelle. Eli siis.
[11:02] Saastuneet kännykät keskellä yötä soitteli tuntia mittaisia
[11:05] puheluita kaukomaille ja viruskirjoittajat tienasi tällä
[11:08] tavalla rahaa maailmalla. Tää ilmiö tunnetaan nimellä long
[11:11] lining ja vaikka nää tekniikat tässä kaukopuhelu rahastuksesta
[11:14] on vaihtunut vuosien varrella, niin tällä huijausmenetelmällä
[11:18] tehdään yhä edelleen miljoonia dollareita vuosittain.
[11:24] Mä olin aikanaan puhumassa tästä longling ilmiöstä black salas
[11:28] vegasissa vuonna kaksituhattakymmenen.
[11:31] Esityksen nimi oli you webeld ninety thousand dollars for this
[11:36] cool. Ja mä vähän aikaa sitten
[11:39] kelailin läpi tätä vanhaa videota siinä varsinkin nää
[11:42] tilastot mitä mä läpi käyn sen ajan haittaohjelmista ja myöskin
[11:44] kännyköiden markkinatilanteesta on on on niinku aika hurjaa
[11:47] katsottavaa näin 10 vuotta myöhemmin.
[11:49] Minäpä laitan linkin tonne lähdeluetteloon niin muutkin
[11:52] muutkin voi katsoa jos kiinnostaa.
[11:54] Discord second disc actually on menny transaction id actually
[11:57] moves monia round jos ben you make for cool you pay for the
[12:02] co. No imagine.
[12:04] If traditional värit windows vares today wood have such
[12:09] jonesin mekanismin today to extract manifesti computer
[12:13] sweden retreat näihin aikoihin tapahtui myös toisenlainen
[12:17] huijaus eli niin sanottu OEM huijaus oem on lyhenne sanasta
[12:24] original equipment manufacture ja tää on yleistermi joka
[12:28] tarkoittaa tämmöistä kytkykauppaa eli kun käyttäjä
[12:30] ostaa jotakin niin sen mukana tulevat lisävarusteet tai softat
[12:33] saadaan tavallista halvemmalla. Varmaan tyypillinen esimerkki on
[12:37] se että kun ostaa tietokoneen niin käyttöjärjestelmä kuten
[12:39] windows tulee mukana halvalla hyvin usein vaan tähän aikaan
[12:43] sillä tarkoitettiin käytännössä sitä että.
[12:45] Joku myy piraatti ohjelmistoja, piraatti softa 2000 luvun
[12:50] puolivälissä oli pitkälti tämmöistä OEM kauppaa tai tällä
[12:53] nimellä niitä löytyy verkosta siis tämmöiseen piraattikauppoja
[12:56] mistä sitten pystyi tilaamaan korppuja kotiinsa ja maksamaan
[12:58] vaan pienen murto osan siitä minkä ohjelmiston hinta oikeasti
[13:01] oli. Ja tähän aikaan me tutkittiin
[13:03] useampikin tämmöinen iso OEM huijaustapaus ja näissä liikkuva
[13:07] rahamäärä oli kyllä erittäin suuri näiden tutkimusten aikana
[13:10] niin me löydettiin kymmeniä kauppoja ja se syy miten me
[13:14] päästiin näitten perille oli se tekninen innovaatio siellä alla
[13:18] eli niin sanotut fast verkot ja tää fast flux oli tekniikka.
[13:24] Joka merkittävästi auttoi hyökkääjiä.
[13:26] Tässä rikolliset oli tehnyt kotiläksynsä kunnolla ja
[13:29] tutkinut, että minkä takia edeltäjät oli jääneet kiinni ja
[13:33] se isoin syy oli se, että poliisilla oli joku paikka minne
[13:36] mennä ja takavarikoida nää palvelimet fast verkoissa.
[13:41] Tämmöistä mahdollisuutta ei ollut koska koko näet
[13:44] rikollisten tuottama infrastruktuuri operoi haltuun
[13:48] otetuilta koneilta. Eli siis hyökkääjät saastutti
[13:52] käyttäjien kotitietokoneita asensi sinne webbi palvelimeen
[13:55] ja sen jälkeen pyöritti niitä rikollisia piraatti
[13:57] verkkokauppoja siellä käyttäjien kotikoneella ja sinne ei
[14:01] asennettu pelkästään www.palvelinta.
[14:03] Missä nää verkkokaupat pyöri vaan sen lisäksi siellä toimii
[14:07] myös nimipalvelin ja sähköpostipalvelin ja monesti
[14:09] myöskin tämmöinen välityspalvelin mitä kautta
[14:12] pystyttiin sekoittamaan vesiä vieläkin tehokkaammin ja jotta
[14:16] tää olisi mahdollisimman vaikea jäljittää niin näiden
[14:19] verkkokauppojen osoite siis www.osoite osoitti eri IP
[14:23] osoitteeseen aina parin minuutin välein.
[14:25] Muistan kun me tutkittiin tätä silloin niin ihmeteltiin, että
[14:29] mitä ihmettä tää tarkoittaa, mutta käytännössä joka 2
[14:34] minuutin välein tää verkko ikään kuin organisoi itse itsensä joka
[14:38] teki sen jäljittämisestä aivan äärimmäisen haastavaa.
[14:42] Kun tää keissi oli aikanaan meillä tutkinnassa, niin sitä
[14:45] yritettiin sitten tutkia muita reittejä pitkin, kuten muun
[14:47] muassa näiden maksupalveluiden kautta, koska siellä oli
[14:50] luottokorttimaksut millä näitä piraatti ohjelmistoja pystyi
[14:53] maksamaan. Me tehtiin ihan
[14:55] testitilaisuuksia ja kokeiltiin, että mistä nää tilattavat
[14:57] tuotteet sitten oikeastaan tulee ja pystyttiin lopulta
[15:01] osoittamaan, että jäljet johtaa pietariin.
[15:04] Joo saatiin selvitettyä, että tän kampanjan takana oli itse
[15:09] asiassa pietarin tunnetuimman järjestäytyneen rikollisuuden
[15:12] perheen poika. Ja muistan yhä edelleen kun
[15:15] mikon kanssa katsottiin toisiamme, että tästä on 300 km
[15:19] pietarin että kuinka tärkeätä tää oikeastaan on tää tutkinto.
[15:22] Se oli varmaan siinä vaiheessa kun me sitten siirrettiin
[15:24] tapauksen tutkinta eteenpäin englantiin scotland tädille ja
[15:28] itse asiassa löysin arkistoista niin tämmöisen selonteon minkä
[15:31] aikanaan tein steve santerelille ja brunssille scotland yardin ja
[15:36] tässä on ihan audio klippi siitä minkälaisen speksin me lähetin
[15:39] aikanaan pojille helposti. Siis mikko hursti OM case.
[15:44] Ja sitten spam katso fps advertising services starting
[15:49] with se on the second of the semper tream still think today
[15:53] on the first to mars tutor for. Tarvitaan carry che awm no
[15:59] parties software ja sitten ollaankin vuodessa
[16:01] kaksituhattakahdeksan ja ilmiönä on DNS changer ja pysymme suomen
[16:08] lähialueilla. Ds angeria nimittäin pyöritti
[16:11] virolainen ammattirikollisetjengi joka
[16:13] toimi tartosta käsin ja oli siinä mielessä poikkeuksellinen
[16:16] viruskirjoitusporukka, että heillä oli ihan oikeasti
[16:19] toimitilat. Kaverit meni aamuisin aina
[16:22] töihin konttorille ja pyörittivät operaatioitaan.
[16:23] Tosiaan sieltä tartosta käsin. No mistäs tässä operaatiossa
[16:27] sitten oli kyse? No nimensä mukaisesti dd NS
[16:31] changer vaihtoi käyttäjien koneilla.
[16:34] Siis saastuneessa järjestelmissä dns palveluiden osoitteita ja
[16:39] saastuneet koneet. Tässä tapauksessa ei ollut
[16:41] pelkästään windows tietokoneita, vaan tää meni myöskin mcc
[16:43] tietokoneisiin ja myöskin kotireittimiin näitten
[16:45] ansaintalogiikkaa oli hyvin hyvin poikkeuksellinen ja
[16:49] varmaan ensimmäisiä kertoja kun nähtiin.
[16:54] Kytköksiä mainosliiketoimintaa tähän aikaan ne ilmeiset rahan
[16:58] tekotavat haittaohjelmilla oli aika selkeätä.
[17:01] Kuten tosiaan, tää roskapostittäminen saastuneiden
[17:03] koneiden kautta tai vaikkapa näppäimistön naapurit eli
[17:06] keylogger, jolla vietiin vaikkapa paypal tunnuksia.
[17:09] Tää DNS kanger porukka oli päättänyt kehittää rahanteko
[17:12] tavan, joka ei olisi näin ilmeinen.
[17:15] Toivoen että se pitäisi heidät jotenkin suojassa poliisien
[17:18] operaatioita. Ja lopputulos oli siis se, että
[17:23] saastuneilla koneilla kun surffattiin webissä niin DNS
[17:27] changer vaihtoi lennossa ne mainokset mitä käyttäjät näkivät
[17:31] verkkosivuilla. Eli jos meni vaikkapa CN
[17:34] etusivulle ja sieltä piti tulla joku fordin mainos niin sen
[17:38] fordin mainoksen tilalla olikin vaikkapa jonkun kasinon mainos
[17:41] jos se kone oli saastunut ja tää on ennen kaikkea uhrien kannalta
[17:45] aika aika niin kun tuntuu aika mitättömältä muutokselta.
[17:48] Eli jos uhrille kerrottiin että hei koneeltasi on löytynyt
[17:50] tämmöinen matalan tason haittaohjelma joka käyttää
[17:53] rootkit tekniikoita ja on ottanut koneesi haltuun niin
[17:56] uhri varmaan yleensä kysyy että voi ei mitä se on tehnyt.
[17:59] Ja kun vastaus on se että no se on näyttänyt sulle vääriä
[18:01] mainoksia niin se varmaan tuntuu uudesta aika pikku jutulta ja
[18:06] siinä mielessä tää rikollisryhmä varmasti ajattelikin tän asian
[18:09] ihan oikein että eihän kukaan uhri varsinaisesti tästä ollut
[18:13] mitenkään hirveän käärmeissään, mutta se mitä ne ei ehkä ollut
[18:16] ajatellut ihan loppuun asti oli se, että kaikki mainostajat ei
[18:20] jakanut tätä innokkuutta tästä aiheesta.
[18:22] Ja siinä vaiheessa kun sinulla on vastassa semmoisia firmoja
[18:26] kuin google, niin se saattaa hyvin nopeasti.
[18:29] Se paradigma vaihtuu ilman kytkintä.
[18:31] Tää DNS kanger operaatio oli suora uhka ja tavallaan myöskin
[18:35] suora kilpailija googlelle. Nää DNS kanger kaverit siis
[18:39] pyöritti firmaa firmaa nimeltä rove digital, joka oli tavallaan
[18:42] verkko mainostoimisto. Se siis myi mainoksia
[18:45] verkkosivuille ilman että heillä oli mitään sopimusta näiden
[18:48] verkkosivujen kanssa ja he pystyivät näyttämään näitä
[18:50] mainoksiaan näillä sivustoilla sen takia, että heillä oli niin
[18:53] paljon saastuneita tietokoneita ympäri maailmaa, jolla he voivat
[18:55] vaihtaa nää mainokset lennossa koko operaatiota pyöritti
[19:00] venäjän virolainen kaveri nimeltään vladimir schatzin ja
[19:03] myöhemmin pidätysten jälkeen rikosoikeudessa rikoshyödyn
[19:07] todettiin noin 14 miljoonaa dollaria.
[19:09] Tähän pidätykseen liittyy myös mielenkiintoinen yksityiskohta
[19:14] nimeltä forensiikkaabussi. Siinä vaiheessa kun pidätykset
[19:18] tehtiin tartossa, niin mukana oli tosiaan kansainvälisten
[19:22] tutkijoiden lisäksi viron keskusrikospoliisin
[19:25] forensiikkaayksikkö ja mielenkiintoinen yksityiskohta
[19:28] oli se, että he ottivat rove digitaalinen palvelimet lennossa
[19:31] ja livenä talteen. Mikä tarkoittaa siis sitä, että
[19:35] kun sulla on tietokone joka on töpseli kiinni seinässä niin
[19:38] kuoritaan sen virtajohto kytkeä tehdään siihen
[19:40] kaksisataakolmekymmentä johtoon lennossa akkuvirta.
[19:42] Sen jälkeen voidaan kantaa se serveri bussiin ja ajaa pois
[19:46] ilman että sitä tarvitsee sammuttaa.
[19:47] Tää oli ensimmäinen kerta kun mä näin miten tämmöistä tehdään
[19:50] livenä. Seuraava merkittävä
[19:53] rahantekomenetelmä olikin sitten valevirustorjuntaohjelmisto
[19:54] valeritorjuntaohjelmisto eli fake AV ohjelmistot uskottelivat
[19:58] käyttäjälle tavalla tai toisella, että kone oli
[20:01] saastunut ja nyt sitä varten pitäisi sitten ostaa
[20:04] virustorjuntaohjelmistoa avainsana.
[20:04] Tässä on nimenomaan tämä uskotteli, eli siinä vaiheessa
[20:08] kun tätä käyttäjää oltiin vielä huijaamassa, niin kone oli vielä
[20:13] täysin puhdas ja nää ilmoitukset saattoi tulla käyttäjälle
[20:15] esimerkiksi webbisivuille eli siihen aikaan webbiselainten pop
[20:17] up ikkunat olivat vielä mahdollisia ja käyttäjälle
[20:21] saatta tulla tämmöisiä pop uppeja, jotka näytti siltä että
[20:24] se olisikin ollut joku käyttöjärjestelmän ilmoitus ja
[20:26] koneella on kauhea määrä. Viruksia ja klikkaa tähän.
[20:32] Käyttäjät ovat huijattavissa ja tää on helppo tapa saada rahaa
[20:37] jos vaan on tarpeeksi suuri kattavuus.
[20:39] Eli kun on tarpeeksi hoidettavia käyttäjiä niin joku niistä aina
[20:41] menee lanka ja tää huijaus onnistuikin sitten ihan yli
[20:45] odotusten, koska näillä niin kutsutuilla lisenssimaksuilla
[20:48] rikolliset sai kerättyä yli 100 miljoonaa dollaria.
[20:51] Suurin yksittäinen toimija täällä valtavirustorjunta
[20:54] ohjelmistopuolella oli ukrainassa käsin toimiva IMU eli
[20:58] innovative marketing ukraine niminen firma, joka teki useita
[21:03] tän alan tuotteita. Ehkä tunnetuin oli win antivirus
[21:07] pro minkä kuulostaa ihan. Oikealta virustorjunnan, mutta
[21:12] ei sitä ollut. Tää tapaus johti pitkään
[21:15] tutkintaan, josta takaa sitten lopulta löytyykin ruotsalainen
[21:18] tekijä eli daniel sundin, joka niihin aikoihin myöskin sitten
[21:21] päätyi lopulta FBIN eniten etsittyjen rikollisten listalle
[21:26] vuonna kaksituhattayhdeksän löytyy myös hyvin läheinen
[21:29] sukulainen näille aluevirtorjuntaohjelmistoille
[21:30] eli tiedostojen korjaus ohjelmisto huijaukset.
[21:33] Nää tunnettiin myöskin nimellä file fixit ja jos
[21:37] valviratorjuntaohjelmisto uskotteli käyttäjälle että
[21:39] koneessa on virus, niin nää puolestaan uskotteli
[21:42] käyttäjille, että koneen tiedostojärjestelmässä on jotain
[21:44] vikaa ja nää viestit saattoi tosiaan tulla webbisivun kautta.
[21:50] Tai sitten tosiaan, että koneelle tuli oikea tartunta ja
[21:53] se tartunta näytti käyttäjälle viestejä windowsin
[21:57] systeemialueelta ja ilmoitti että levyllä on jotain vikaa.
[22:01] Nää levyllä vioittuneet tiedostot yleensä kuitenkaan
[22:04] eivät olleet rikkinäisiä, vaan oli salattuja.
[22:07] Eli tää on toiminta logiikaltaan hyvin lähellä nykypäivän
[22:10] lunasta. Koneelle siis tulee
[22:12] haittaohjelma, joka salaa käyttäjän tiedostoja.
[22:16] Ero vaan oli se että file eivät sitten suoraan kertoneet
[22:19] käyttäjälle että koneesi on kryptattu maksaa rahaa vaan
[22:21] saivat käyttäjän uskomaan että levy on rikki ja sen
[22:25] korjaamiseen pitää ostaa korjaus ohjelmisto.
[22:28] Tunnetuimpia firefighter ohjelmistoja oli nimeltään data
[22:32] doctor, joka kahdeksankymmentäyhdeksän
[22:34] dollarin hintaan lupasi korjata kaikki rikkinäiset tiedostot.
[22:40] Ja näissä valtavirustorjunta ja valet
[22:42] tiedostonkorjausjärjestelmissä merkittävä huomattava asia on
[22:45] se, että uhrit eivät siis tienneet, että heitä huijattiin
[22:48] edes huijauksen jälkeen. Heille ei ei jäänyt selväksi se,
[22:52] että he olivat menneet halpaan ja heidän ostamaansa tuotetta ei
[22:55] oikeasti tarvittu lainkaan. Tää erottaa ne nykypäivän
[22:58] lunasta. Niissä uhrit kyllä tietävät
[23:01] oikein hyvin, että he ovat uhreja.
[23:03] Tässä ilmiössä oli varsin iso potentiaali ja tehdä isot rahat,
[23:08] mutta tää ei kuitenkaan ollut mitenkään jättimäinen menestys
[23:10] eli isoin ongelma tässä oli nimenomaan näiden rahojen
[23:15] kerääminen. Minkä puut tän lunnas
[23:19] troijalaiset sitten myöhemmin korvasivat kun mukaan tuli
[23:22] virtuaalivaluutat seuraava trendi eli pankkit troijalaiset
[23:27] onnistui monetisaatiossa paljon paremmin.
[23:30] Pankki troijalaiset ryöstävät rahaa pankeilta, mutta sen
[23:34] sijaan, että haittaohjelma kohdistuisi pankin omiin
[23:37] järjestelmiin, niin pankki troijalaiset menevätkin pankin
[23:41] asiakkaiden järjestelmiin. Tää on olennainen huomio, koska
[23:45] pankkien perinteinen tapa suojella omaa
[23:48] tietoturvallisuutta on suojella omaa verkkoaan omia
[23:51] keskuskoneitaan omaa ympäristöään, mutta vuosien
[23:53] varrella yhä suurempi osa pankkiliikenteestä ei tapahdu
[23:55] enää pankkien omilla koneilla, vaan kuten kaikki nykyään
[23:58] tiedämme omilla tietokoneilla tai nykypäivänä vielä enemmän
[24:01] kännyköillä. Mitenkäs nää pankkit
[24:05] troijalaiset sitten oikeastaan toimii.
[24:08] No kun pankki troijalainen on saastuttanut kotitietokoneen tai
[24:11] yritystietokoneen niin sitten se vaan odottaa.
[24:13] Se siis ei yritä mitenkään huijata käyttäjää menemään
[24:17] pankkiin. Se vaan odottaa, että käyttäjä
[24:18] itse päättää mennä pankkiin maksamaan laskuja ja sitten
[24:23] vähän troijalaista riippuen sitä pankkii istuntoa muokataan
[24:26] vaikkapa niin, että kun käyttäjä menee verkkopankkiin maksamaan 4
[24:30] laskua niin troijalainen lennossa syöttää sinne sekaan
[24:33] viidennen laskun ja tää viides lasku ei näy käyttäjän näytöllä
[24:36] millään lailla, mutta kuitenkin se hyväksytään samalla kun
[24:39] muutkin laskut hyväksytään. Rahaa siis ei viedä suoraan
[24:42] sieltä pankkitileiltä vaan ne viedään sieltä käyttäjien
[24:45] tileiltä. Kun he käyttävät ihan oikeaa
[24:47] verkkopankkia. Yksi syy minkä takia nämä
[24:50] pankkitorealaiset oli myöskin äärimmäisen menestyksekkäitä
[24:51] liittyi tähän liiketoiminnan takana olevaan ekosysteemiin eli
[24:56] sinne syntyi tämmöinen kolmiportainen malli, missä
[25:00] jokaisella oli oma roolinsa oli yksi porukka joka kehittää tätä
[25:04] varsinaista haittaohjelma moottoria, joka mahdollistaa
[25:07] nimenomaan näitten tilinumeroiden vaihtamisen ja ne
[25:11] niin sanotut piilotetut ruukit ominaisuudet näissä saastuneessa
[25:15] tietokoneissa on toinen porukka, joka kehittää näitä niin
[25:20] sanottuja injektio eli asetustiedostoja.
[25:24] Kullekin pankille ja verkkokaupalle ja sitten vielä
[25:27] kolmas ryhmä, joka itse asiassa varsinaisesti sitten tehtailee
[25:32] näitä rikoksia. Ja tässä on tietysti syytä
[25:35] huomioida se, että hyvin usein nää rikoksen tekijät saattoi
[25:39] vielä jäädä kiinni ja vastuuseen teoistaan, mutta ne ihmiset
[25:43] jotka mahdollisti tän eli nää haittaohjelmamoottorin ja
[25:46] asetustiedostojen tekijät niin kesti vuosia ennen kuin kukaan
[25:49] näistä jäi kiinni. Tällaista voi virusta hitler
[25:54] program parturi onneksi jotain esimerkkejä näidenkin
[25:58] taustahahmojen kiinnijäämisestä on ja tämä tässä taustalla
[26:02] pyörivä venäjänkielinen uutislähetys liittyy carbon
[26:05] haittaohjelman pääjehu pidätykseen.
[26:08] Tää on videolta josta laitetaan linkki tuonne lähdeluetteloon ja
[26:12] se video on melkein katsomisen arvoinen koska siinä näkyy kun
[26:15] venäjän poliisin erikoisjoukot tulevat kerrostalon katolta
[26:18] vaijereita pitkin ja ikkunasta sisään pidättämään
[26:20] verkkorikolliset. Mutta tämmöisiä carbine ja
[26:25] myöskin zeuspankki troijalaisen tekemiä jättimäisen suuria
[26:28] operaatioita tutkittiin vuosien ajan, koska näillä vietiin
[26:31] miljoonia dollareita tuhansilta pankeilta.
[26:33] Tää ongelma oli niin laajalle levinnyt, että sen seurauksena
[26:37] tapahtui merkittäviä parannuksia pankkijärjestelmien.
[26:42] Kaikki tämmöiset ylimääräiset varmistukset ja tunnusluku
[26:45] sovellukset on käytännössä suoraa seurausta näistä
[26:50] ongelmista ja tänä päivänäkin kun me kaikki menemme
[26:53] verkkopankkeihin maksamaan laskuja, niin nämä kännykät
[26:56] tunnuslukusovelluksen ja muut vastaavat suojaukset on siis
[26:59] kehitetty alunperin nimenomaan näiden lunnas troijalaisten
[27:02] takia. Näihin samoihin aikoihin
[27:04] tunnistettiin myös uusi trendi. Milloin foorumeille alkoi
[27:07] ilmestymään myyntiin varastettujen tietokantojen
[27:10] sisältöjä. Hyökkääjät murtautuivat huonosti
[27:14] suojattuihin verkkoihin ja etsivät sinne talletettuja
[27:16] tietokantoja. Tietokantojen sisältö
[27:19] varastettiin ja. Myytiin eteenpäin foorumeilla ja
[27:22] tyypillisimmin se myyty tieto oli käyttäjätunnuksia ja
[27:25] salasanoja. Yksi esimerkki ensimmäisistä
[27:28] isoista tietovuodoista oli dropboxin vuoto vuonna 2012
[27:31] välillä. Myös näille foorumeille
[27:34] päätymyynti hieman eksoottisempia asioita, kuten
[27:36] jonkun tietyn. Toimialan asiakasrekistereitä ja
[27:42] silloin esimerkiksi kasinot ja muut verkon uhkapeli toimijat
[27:47] oli hyvin yleisiä kohteita. Monetisointimalli oli sinänsä
[27:50] hyvin yksinkertainen, varastetut tiedot myytiin eniten
[27:53] tarjoavalle. Toisaalta tämä ilmiö on toiminut
[27:56] lähtö sysäyksenä turvapalveluihin, jotka
[27:58] varoittavat käyttäjiä, kun heidän tietojaan päätyy
[28:01] myytäväksi verkon palveluihin. Vuonna kaksituhattakolmetoista
[28:03] ilmaantui uusi ilmiö nimeltä poliisit troijalaiset ja näissä
[28:09] se ideaali se, että. Viranomainen on lukinnut koneen
[28:15] ja vaatii sakon maksamista, että koneen saa auki hyvin.
[28:19] Tyypillisesti tässä oli jonkunlainen kytkös piratismiin
[28:22] eli väitettiin että käyttäjä on ladannut koneelleen piraatti
[28:27] ohjelmistoja tai käyttänyt jollain tavalla vertaisverkkoja
[28:31] ja maksamalla viranomaiselle sakon niin saa sen koneen taas
[28:36] takaisin käyttöön. Mä oon viime kuukaudet
[28:38] kirjoittanut kirjaa lokakuussa pitäisi VS.
[28:41] Oudolta tulla ulos kirjaprojekti, jossa mä puhun
[28:44] haittaohjelmien historiasta ja muusta alaan liittyvästä ja mä
[28:48] siellä kirjoitin liittyen nimenomaan näihin poliisiin
[28:51] troijalaisia. Ja reve haittaohjelmaan.
[28:54] Minäpä luen tästä mun kirjasta aiheeseen liittyen.
[28:59] Reveton lukitsi käyttäjän ulos omasta koneestaan ja näytti
[29:03] ruudulla poliisin ilmoituksen. Viesti oli selvä.
[29:08] Tietokoneellasi oli tehty laittomuuksia ja käyttäjän piti
[29:11] maksaa poliisille sakot ennen kuin konetta voisi taas käyttää.
[29:16] Reveton oli lokalisoitu eri markkinoille.
[29:18] Se tunnisti missä maassa saastunut kone oli ja näytti
[29:22] viestinsä paikallisella kielellä esiintyen paikallisena
[29:25] poliisina. Niinpä suomessa reve näyttäytyi
[29:28] keskusrikospoliisin lähettämänä viestinä.
[29:31] Yksi suomalaisessa versiossa oli jopa presidentti sauli niinistön
[29:35] kuva. Revet on menestyi niin hyvin,
[29:39] että se sai useita kilpailijoita muista poliisit troijalaista.
[29:43] Osa niistä nosti panoksia kopioimalla ensin käyttäjän
[29:46] tietokoneelle oikeasti laitonta sisältöä ja sitten näyttämällä
[29:50] käyttäjälle mitä kaikkia kauheuksia koneen levyltä oli
[29:53] löytynyt. Poliisit troijalaisia oli varsin
[29:57] paljon lupausta, mutta käytännössä tässäkin
[30:00] kompastuskiveksi muodostui tää monetisointimalli eli nää
[30:03] poliisit troijalaiset ohjeisti että käyppä ostamassa 100 €
[30:09] paysafe korttia maksa sillä ne kuulijat joille paysafe kortti
[30:14] ei ole tuttu, niin se on hyvin tyypillisesti käytetty
[30:16] pelimaailmassa missä käyttäjillä ei välttämättä ole vielä omaa
[30:21] luottokorttiaan. Ja tää sakkojen maksaminen
[30:23] paysafecardilla sai hälytyskellot soimaan monilla
[30:26] uhreilla. Eli vaikka uhri muuten olisi
[30:29] uskonut että koneella oikeasti on poliisin ilmoitus ja.
[30:32] Sakot pitäisi maksaa kun laittomia ohjelmakopioita
[30:35] löytyi, niin ei enää kuulostanut uskottavalta että pitää mennä r
[30:38] kioskille ostamaan paysafe cardia ja maksamaan sakkoja
[30:41] niitten avulla. Ja koska kyseessä oli
[30:43] kansainvälinen rikollisliiga, joka esiintyi poliisien nimissä
[30:47] eri puolilla maailmaa, niin tästä tietysti tuli useita eri
[30:50] poliisitutkintaoja heikkokohta. Nimenomaan oli tämä rahaliikenne
[30:53] ja esimerkiksi suomessa tää ongelma saatiin käytännössä
[30:56] loppumaan sillä, että teemme yhteistyötä r kioskin kanssa ja
[31:00] he ryhtyivät tulostamaan varoituksen jokaisen ostetun
[31:02] paysafecard ostoksen mukaan, jossa nimenomaan varoitettiin
[31:05] käyttäjiä tämmöisistä poliisit troijalaiset huijauksista.
[31:11] Kaksituhattaneljätoista rikolliset oli vihdoin oppinut,
[31:13] että täällä monetisaation mallilla on itse asiassa aika
[31:16] paljon merkitystä sen onnistumisen näkökulmasta ja
[31:19] silloin tuli ensimmäiset lunnas troijalaiset jotka käytti
[31:23] maksutapana virtuaalivaluuttaa ja tämä tekniikka on meille
[31:27] kaikille tuttu. Tietokoneelle tulee
[31:29] haittaohjelma, haittaohjelma salaa käyttäjän tiedot ja sen
[31:33] jälkeen näyttää selkeän ilmoituksen joka kertoo karun
[31:37] totuuden. Koneella on kryptattu kaikki
[31:39] tiedot ja ainoastaan lunnaat maksamalla saa purku avaimen
[31:42] jolla tiedot sitten puretaan ja näiden lunastjengi pitää
[31:46] toimittaa se minkä he lupaavat eli jos.
[31:51] Käyttäjät maksavat lunnaat, mutta eivät saa tietojaan auki,
[31:54] niin sana leviää varsin nopeasti ja tän takia näissä tapauksissa
[31:59] kyseessä kyllä useimmiten on ollut rehelliset rikolliset eli
[32:03] siis lunnaat maksamalla on oikeasti saanut omat tietonsa
[32:06] takaisin. No mikko mikä se oli ensimmäinen
[32:09] tapaus missä olit itse tutkimassa näitä
[32:11] virtuaalivaluuttaa käyttäviä lunnas se oli cryptolocker ja
[32:17] kun äsken puhuttiin pankkit troijalaisia niin mainittiin
[32:19] theos, että teoksen takana ollut pääjehu oli venäläinen
[32:23] verkkorikollisten nimeltään jevgeni bokashi.
[32:26] Ja jevgeni ei ollut pelkästään innovaattori pankki
[32:29] troijalaisten puolella, vaan hän myöskin kehitti ensimmäisen
[32:32] bitcoinia käyttäneen lunast eli tämän cryptolocker.
[32:37] Jevgeni, joka tunnettiin verkossa nimellä slavia cc, oli
[32:40] siis innovaattori molemmilla näillä puolilla ja hän tänä
[32:43] päivänäkin on yksi etsityimpien verkkorikolliset ilmiönä.
[32:46] Ei ole kyse myöskään ihan pienestä jutusta.
[32:48] Eli tää on historian aikana toiseksi eniten rahaa tekevä
[32:53] verkkorikollisuuden muoto kuvaava on se, että meillä on
[32:56] ollut tutkinnassa useampi 100 erillistä rikollisjengiä, jotka
[33:00] ovat tienanneet kaikki rahansa. Lundström itse asiassa meillä on
[33:04] tiedossa useampikin ryhmä, joka on tienannut niin paljon rahaa
[33:07] lunasti, että ne ovat jääneet eläkkeelle tunnetuin näistä
[33:11] lunast troijalaista kuitenkin lienee wannacry.
[33:14] Kyllä ja wannacry oli poikkeuksellinen lunasta
[33:18] ojalainen melkein millä tahansa mittapuulla ehkä tärkeimpänä se,
[33:22] että sen takaa ei löytynytkään rikollis porukkaa vaan valtio
[33:26] siis Pohjois korea Pohjois korean valtio oli kehittänytrin
[33:30] mitä ilmeisemmin tarkoituksenaan oikeasti kiristää rahaa ja
[33:34] kerätä valtion budjettiinsa bitcoineja valtiota saattaa
[33:38] kiinnostaa bitcoinit jos valtio on kauppasaarrossa kuten Pohjois
[33:42] korea on sanktioilla nimittäin ei voi bitcoin liikennettä
[33:45] rajoittaa. Toinen tärkeä tekijä joka erotti
[33:49] one crime normaaleista lunasta norjalaisesta oli se, että.
[33:52] Paikkakunnat maksoi, niin tiedot eivät tulleet takaisin.
[33:55] Ja tämä taas johtuu siitä, että wannacry oli niin buginen.
[33:58] Siellä oli niin paljon ohjelmointivirheitä, että
[34:00] tietojen palauttaminen ei onnistunut ja vaikka saastuneita
[34:02] tietokoneita oli maailmanlaajuisesti yli
[34:05] kaksisataatuhatta, niin loppujen lopuksi näiden
[34:07] ohjelmointivirheiden seurauksena niin valtion kassaan ei
[34:10] kilahtanut kuin noin 60 bitcoinia.
[34:12] Se on mitätön summa huomioiden tuhoomäärä kaksisataatuhatta
[34:16] saastunutta tietokonetta saman päivän aikana on todella
[34:20] merkittävä määrä ja wagrain aiheuttamat tuhot olivat todella
[34:23] isoja. Tapaus on historiallinen
[34:25] oikeastaan millä tahansa mittapuulla.
[34:29] Ja tää on sikäli mielenkiintoinen viikko, että
[34:32] sattumalta suomalainen skrolli lehti oli pyytänyt minua
[34:35] pitämään päiväkirjaa ja kirjoittamaan lehteen artikkelin
[34:39] tyypillisestä työviikosta ja juuri tuo työviikko sattui
[34:43] olemaan onedrive viikko artikkeli julkaistiin schollin
[34:47] lehdessä ja pannaan tuonne lähdeluetteloon linkki sinne
[34:49] niin sieltä voitte lukea tietoturva työmiehen työviikon
[34:52] silloin kun onedriveyllä virtuaalivaluuttojen
[34:54] yleistyminen toi mukana. On myös muita lieveilmiöitä
[34:57] kuten hajautetut palvelunestohyökkäykset,
[35:00] palvelunestohyökkäykset eli deeds hyökkäykset lähtevät
[35:05] liikkeelle siitä, että. Hyökkääjä pystyy tavalla tai
[35:08] toisella generoimaan suuret määrät liikennettä.
[35:11] Taustalla saattaa olla botnet eli hyökkäysverkko tai joku muu
[35:15] tekniikka. Kun liikennettä pystytään
[35:18] generoimaan, niin sillä voidaan sitten saturoida palveluiden
[35:21] kykytoimia eli vaikkapa kaataa webbisivusto sen takia, että
[35:25] sinne tulee liian paljon liikennettä.
[35:26] Tämä ilmiö on ollut rahanteko menetelmänä jo vuosia, mutta
[35:31] vasta kun virtuaalivaluutta astui kuvaan mukaan, niin näillä
[35:35] pystyttiin käymään kauppaa hyökkäyksiä voitiin myydä ja
[35:38] ostaa ilman, että tekijät jäivät kiinni.
[35:40] Tyypillinen toimintamalli on se, että tälle uhrille lähetetään
[35:44] sellainen määrä liikennettä, että se huomataan, mutta ei
[35:47] kuitenkaan vielä rampata palvelua täydellisesti.
[35:49] Sen jälkeen tulee perässä yleensä kiristyskirjassa
[35:52] sähköpostilla. Tässä vaaditaan
[35:56] virtuaalivaluuttaa tyypillisesti bitcoineja ja mikäli tähän
[36:00] kirjeeseen ei vastata ja bitcoineja ei makseta, niin
[36:04] sitten tämä kyseinen uhripalvelu poistetaan tälle
[36:06] palvelunestohyökkäyksen internetin maailmankartalta ja
[36:10] kohti ne oli palveluita, joille keskeytykset olivat hyvin
[36:12] kalliita vaikkapa verkkokauppoja, koska joka
[36:15] minuutti, jonka verkkokauppa on nurin maksaa ihan suoraan rahaa.
[36:19] Muita esimerkkejä olivat vaikkapa pelipalvelut tai
[36:21] vaikkapa vedonlyöntipalvelut. Tää ongelma muodostui niin
[36:24] pahaksi, että europol ja sert toimijat ympäri maailman lähetti
[36:29] kaksituhattakuusitoista erillisen varoituksen
[36:31] tämmöisestä, DD for bc ryhmittymästä.
[36:38] Ja vaikka nää saatiin europolin toimesta pidätettyä nää
[36:42] alkuperäisjäsenet vuonna kaksituhattakuusitoista, niin
[36:45] tää toimintamalli oli niin hyvä, että toinen ryhmittymä nimeltä
[36:50] armada kollektiivi kopioi tämän toimintatavan ja jatkosta vuosia
[36:53] eteenpäin. Osa näistä ryhmistä toimii
[36:56] häikäilemättömän julkisesti ja mainosti palveluitaan vaikkapa
[37:00] youtubessa. Otetaanpas tähän pätkään yksi
[37:03] mainoksesta, jossa mainostetaan gvapos professional vedos
[37:06] service the right place you are based compared to go down way
[37:12] can you are the go offline. Wl tää oli täällä webinar short
[37:20] from the long term hidas surface schulte tech studing padova spor
[37:25] aur Pohjois korea olisi siis one cry haittaohjelman takana, mutta
[37:29] se ei ole ainoa rahaa tekevä hyökkäys mihin Pohjois korean
[37:33] valtio on linkitetty. Meillä on tiedossa muun muassa
[37:36] hakkerointi hyökkäyksiä, bitcoin vaihtopalveluihin, mutta ehkä se
[37:40] kaikkein suurin hyökkäys oli Pohjois korean tekemä hyökkäys
[37:44] swift pankkijärjestelmän käyttäjiä ja nyt olisi varmaan
[37:48] hyvä käydä läpi kuulijoille, että mikä on swift.
[37:51] Moni varmaan on nähnyt tän lyhenteen kun tekee ulkomaisia
[37:54] rahansiirtoja. Ihan suomalaisista pankeista,
[37:57] mutta swift on siis yritys. Se on Brysselissä toimiva
[38:01] yritys, joka tarjoaa palveluitaan keskuspankeille ja
[38:05] suurille liikepankeille. Kyseessä on siis pankkien
[38:09] välinen siirtoverkko ja siihen tarvittava rahansiirto
[38:11] protokolla. Ja kun puhutaan hyökkäyksestä
[38:15] swift verkkoa vastaan tai pohjoiskoreaan bangladesh swift
[38:19] hyökkäyksestä, niin missään näissä tapauksissa ei siis
[38:23] murtauduttu swiftin järjestelmiin vaan murtauduttiin
[38:26] niitten pankkien järjestelmiin jotka käyttivät swiftiä
[38:29] rahansiirtoihin. Swift on pohjimmiltaan
[38:32] luottamusverkosto, missä on sovittu yhteisistä
[38:35] pelisäännöistä eli teknisistä kontrolleista ja prosessi
[38:39] kontrolleista, millä pyritään välttämään tämmöisiä
[38:43] virheellisiä. Periaatteita, kuten tässä
[38:48] tapauksessa kuitenkin näytettiin toteen, niin näitäkin
[38:52] kontrolleja pystytään jossain tapauksessa ohittamaan vuoden
[38:56] kaksituhattakuusitoista ja kaksituhattaseitsemäntoista
[38:59] hyökkäyksissä Pohjois koreasta lähtöisin olevat hyökkääjät
[39:02] hyökkäsivät 6 eri keskuspankkia tai liikepankkeja vastaan ja
[39:07] yhteensä naista yritettiin viedä melkein miljardin dollarin
[39:11] edestä rahaa. Loppujen lopuksi rahaa
[39:14] onnistuttiin viemään satoja miljoonia, mutta siinä vaiheessa
[39:17] kun kohteena on miljardeja, niin puhutaan kyllä todella suurista
[39:20] rahoista ja tää on ollut merkittävä.
[39:23] Ehkä merkittävin yksittäinen tapaus pankkiverkkojen
[39:26] turvallisuudessa. Näitä käytäntöjä tiukennettiin
[39:29] miltei välittömästi näiden hyökkäysten jälkeen, mutta tää
[39:33] työ jatkuu yhä edelleen. No meillä on tehty
[39:36] kaikennäköistä swiftin liittyen, eikö niin?
[39:39] Joo, meillä on ollut meidän oma oliver semmoinen, että joka on
[39:42] tutkinut näitä swift hyökkäyksiä ja niihin liittyviä ilmiöitä
[39:46] hyvinkin perinpohjaisesti ja sen perusteella ollaan myös
[39:50] suositeltu eri toimintamalleja nyt näille keskuspankeille me
[39:55] ollaan tehty useampikin tekninen julkaisu liittyen sh verkon
[39:58] turvallisuuteen. Ne löytyy tuolta meidän
[40:00] lähdeluettelosta ja mä oon nyt viime aikoina oliverin kanssa
[40:03] ollut mukana tämmöisessä. Leffaprojektissa liittyen tähän
[40:06] samaan aiheeseen. Moni kuuntelijoista ehkä on
[40:10] kuullut mac mafia TV sarjasta ja kirjasta, jonka teki micha
[40:15] glenin ja michaelilla on nyt uusi projekti.
[40:18] Hän on tuottajana elokuvassa, jonka ohjaa daniel gordon, joka
[40:20] käsittelee nimenomaan tätä swift hyökkäystä ja ennen kaikkea tätä
[40:25] bangladesh pankin hyökkäystä pannaan linkki leffan sivuille
[40:29] tuonne meidän lähdeluetteloon kaksituhattaseitsemäntoista
[40:33] virtuaalivaluutan louhiminen varastetuilla resursseilla alkoi
[40:36] olla jo niin iso ilmiö, että se sai enemmänkin palstatilaa
[40:40] virtuaalivaluuttojen louhinta siis käytännössä muuttaa
[40:43] sähkövirtaa rahaksi. Louhintatyö on monimutkaisten
[40:48] matemaattisten operaatioiden suorittamista, joiden avulla
[40:51] turvataan virtuaalivaluuttaverkoissa
[40:52] liikkuvat rahat ja luodaan uutta valuuttaa ja nää monimutkaiset
[40:58] matemaattiset operaatiot on siis niin monimutkaisia operaatioita,
[41:01] että ne vaatii ihan omia oman tyyppisiä palvelimiaan, jotka
[41:05] vievät todella suuret määrät sähkövirtaa niin suuret määrät
[41:09] sähkövirtaa, että puhutaan siis merkittävistä summista
[41:11] miljoonista tai sadoista miljoonista pelkissä
[41:13] sähkölaskuissa. Hyökkääjät pystyvät ulkoistamaan
[41:18] tämän kustannuksen tekemällä tämän laskennan muilla koneilla
[41:21] kuin omilla koneilla. No milloin sä oot nähnyt
[41:24] ensimmäisen virtuaalivaluuttaa? Se oli kaksituhattayksitoista
[41:29] eli alle 2 vuotta sen jälkeen kun koko bitcoin oli keksitty.
[41:32] Silloin me löydettiin troijalainen joka louhi
[41:35] bitcoinia saastuneilla tietokoneilla ja tää on hyvä
[41:38] esimerkki siitä miten verkkorikolliset joskus on
[41:40] todella edellä aikaansa. Alunperin louhinta onnistui
[41:43] pelkästään silloin kun käyttäjä oli olleen saastuneella
[41:47] sivustolla, mutta myöhemmin löydettiin myös semmoisia
[41:49] tekniikoita, että riitti että käyttäjä kävi jollain tietyllä
[41:53] sivustolla ja sen jälkeen selain jatko virtuaalivaluutan
[41:56] louhimista siihen asti kunnes se sammutettiin hyökkääjiin piti
[42:00] kuitenkin löytää koko ajan. Useampikin tapaus, missä
[42:44] supertietokoneiden kanssa työskentelevät tutkijat ovat
[42:47] käyttäneet supertietokoneita väärin ja laskeneet niillä
[42:50] louhintatyöt bitcoinin tai muun vastaavan valuutan louhinta.
[42:54] Vuonna 2020 nähtiin sitten toisen sukupolven lunnas
[42:57] troijalaiset, jotka sen lisäksi että salaavat tietosisällön niin
[43:03] uhkaa vuotaa myös ne ulos, mikäli lunnaita ei makseta.
[43:07] Kyseessä on hyvin luonnollinen ilmiö, koska lunasta
[43:11] ruotsalaiset ovat parantaneet yritysten varmuuskopiokulttuuria
[43:14] merkittävästi, kun yrityksissä on ymmärretty, että
[43:17] lunastiolaiset ovat todella iso ongelma.
[43:20] Ja että lunnas troijalaisten lunnaita ei tarvitse maksaa jos
[43:23] omasta takaa löytyy kunnon varmuuskopiot niin tää on
[43:26] johtanut siihen että nykyään varmuuskopiot on paljon
[43:29] paremmassa kunnossa kun 5 vuotta sitten yritykset ottavat kunnon
[43:32] kopiot palvelimistaan työasemaistaan läppäreistä vaan
[43:34] ottaa ne usein tarkistaa että ne on tallella pitää niistä offline
[43:38] kopioita, joita lundströmlaiset eivät voi korruptoida ja myöskin
[43:41] testaavat että ne voidaan palauttaa tarpeeksi nopeasti.
[43:43] Kyllähän tää pilviistyminen eli classification on johtanut
[43:47] pitkälti siihen, että tämmöiset saatavuuteen liittyvät asiat on
[43:51] yritysmaailmassa aika paljon paremmassa.
[43:55] Tilassa kun aikaisemmin eli kyllä keskiverto yrityksellä on
[43:59] hyvin vahvasti käytössä jo kun microsoftin 3 6 5 palvelu
[44:04] portfolio tai vastaava. Ja kun perinteiset lunast
[44:08] troijalaiset toimivat näitten takia yhä huonommin, niin se on
[44:11] johtanut tähän uuteen ilmiöön. Eli lunnas troijalaiset v
[44:15] kakkoseen uuden sukupolven lunast troijalaisia.
[44:18] Tää alkoi tammikuussa 2020 kun venäläinen may ryhmä aloitti
[44:22] tämän ilmiön idea on siis se, että tietojen salaamisen lisäksi
[44:26] tiedot myös kopioidaan ja jos uhriyritys ei maksa lunnaita,
[44:29] koska heillä on kunnossa tai kaikki on jo pilvessä, niin sen
[44:34] jälkeen ilmoitetaan, että jos ette maksa lunnaita niin teiltä
[44:36] varastetut tiedot vuodetaan verkkoon ja tästä ilmiöstä tuli
[44:40] nopeasti trendi ja viimeisen vuoden aikana me ollaan nähty
[44:43] ainakin. 8 eri ammatti rikollisjengiä, jotka ovat
[44:47] siirtyneet perinteisestä lunasta roisista tähän uuteen vw 2
[44:51] malliin. Näin toimivien lunast jengien
[44:53] pitää siis pyörittää omaa sivustoon, jonne he sitten
[44:56] laittavat nämä vuodetut tiedot osa näistä ryhmistä ylläpitää
[44:59] sivustoa ihan normaalissa webissä, jolloinka ne löytää
[45:02] vaikka googlaamalla osalla taas näin sivustot on tuolla tor
[45:05] piiloverkon puolella ja jos tässä nyt katsotaan vaikkapa
[45:08] mount locker ryhmän sivustoa, että minkälaisia uhriyrityksiä
[45:11] täällä tällä hetkellä on, niin tässä on autovaraosaliike
[45:14] chicagosta tai elektroniikka alan yritys madridista tai
[45:18] kangaskauppaketju saksasta yrityksiä joiden verkkoon on
[45:21] murtauduttu ja josta on viety Tietoja ja jos nämä eivät
[45:25] lunnaita maksa, niin heidän tietonsa päätyvät julkiseen
[45:27] verkkoon. Toimintamalli on osoittautunut
[45:30] niin menestyksekkääksi, että esimerkiksi mace, joka
[45:33] käytännössä aloitti tämän trendin, jäi eläkkeelle
[45:37] toimittuaan alle vuoden tällä toimintamallilla ja sitten
[45:41] meillä on toimitusjohtaja huijaukset ilmiö, joka on
[45:45] tavallaan vanhempi kuin mikään rahantekomalleista.
[45:48] Mitä me on tässä aikaisemmin käsitelty, mutta joka jatkuu
[45:51] edelleen tänä päivänä ja joka useammallakin eri mittarilla on
[45:55] se suurin ongelma. Toimitusjohtaja huijaukset on
[45:59] lähtenyt liikkeelle jo kahdeksankymmentäluvulla,
[46:01] jolloin niitä yleensä toteutettiin faksien tai
[46:04] kirjepostin kautta, mutta nykypäivänä ne liittyy aina
[46:07] yritysten tietojärjestelmiin. Toimintamalli on kuitenkin
[46:10] pysynyt samana koko näitten huijausten elinkaaren eli
[46:14] tavalla tai toisella saadaan yrityksen tai organisaation
[46:19] avainhenkilöt tekemään rahasiirtoja rikollisten
[46:21] hallussa olevalle tilille. Ja nykypäivänä usein tähän
[46:25] liittyy se, että hyökkääjät pääsevät murtautumaan yrityksen
[46:29] sähköpostipalvelimilla tai heidän sähköpostipalveluihinsa
[46:32] ja sitä kautta seuraavat ja oppivat, että miten tässä
[46:36] organisaatiossa raha oikein liikkuu, kuka hyväksyy laskut,
[46:39] minne ne lähetetään, miten ne maksetaan, miten tilien
[46:41] numeroita vaihdetaan, jos hyökkääjä tietää nämä tiedot ja
[46:45] kykenee lähettämään organisaation sisällä
[46:47] sähköposteja, jotka näyttävät ihan samalta kuin oikeat
[46:49] sähköpostit, niin tämmöisiä huijauksia on helppo tehdä.
[46:52] Hyvin tyypillinen tapaus seuraa sähköpostiliikennettä pitkään ja
[46:57] siinä vaiheessa kun vaihdetaan tilinumeroita tai summia.
[47:02] Tai jotain muuta, niin siinä vaiheessa hyökkääjät ujuttaa
[47:05] sinne omat tietonsa väliin ja silloin on kysymys pelkästään
[47:09] näiden puolien osapuolien valistuneenisuudesta, että jääkö
[47:12] hyökkääjä kiinni vai ei. Ja kun katsotaan tämän
[47:15] rikollisuuden lajin kokoa, niin yksi maailman suurimmista
[47:19] vakuutusyhtiöistä julkaisi heidän kyber
[47:21] vakuutuskorvaustensa tilastot ja siellä nämä huijaukset
[47:25] businessiin. Mel kompromissi huijaukset
[47:27] olivat suurin korvausluokka kaukana niitten takana tulivat
[47:31] sitten lunasta tietovuodot ja sisäpiirin rikokset.
[47:35] Täällä tehdään enemmän rahaa kuin millään muulla ja nää
[47:38] yksittäiset korvaussummat voi olla huikeita.
[47:42] Eli 5 vuotta sitten suomalainen pörssiyritys maksoi yksi
[47:46] tämmöisessä kampanjassa niin yli 17 miljoonaa euroa huijareille
[47:51] ja nää voi tuntua kummallisen suurilta nää summat, että miten
[47:54] tämmöisiä firmoja voisi huijata tämmöisellä yksinkertaisella
[47:57] hyökkäyksillä, mutta ne ei välttämättä ole niin helppoja
[48:00] huomata. Mä olin mukana yksi tapauksessa,
[48:03] missä brittiläinen kiinteistövälitysfirma oli
[48:05] joutunut tämmöisen huijauksen uhriksi.
[48:08] Kyse oli siitä, että suuri paikallinen kiinteistöfirma
[48:11] halusi ostaa pienemmän alan firma, joka oli pitkään toiminut
[48:15] samalla paikkakunnalla, koska siellä toimitusjohtaja oli vanha
[48:18] ja halusi jäädä eläkkeelle kummankin firman toimitusjohtaja
[48:21] tunsi toisensa. He tapasi usein.
[48:23] He lähtivät keskustelemaan asiasta ja sopivat, että
[48:26] yrityskauppa tehdään. Lakimiehet tuotiin mukaan
[48:29] sopimusneuvottelut käytiin sopimus hierottiin sähköpostin
[48:32] kautta valmiiksi. Ja siinä vaiheessa, kun sopimus
[48:35] oli valmis, niin tän isomman yrityksen toimitusjohtaja
[48:39] lähetti sähköpostin, jossa hän totesi, että hyvä kaikki on
[48:42] valmista. Voidaan allekirjoittaa.
[48:43] Voitko lähettää pankkiin yhteystiedot?
[48:46] Ja tää oli se kriittinen sähköposti tämän jälkeen tästä
[48:48] pienemmästä yrityksestä ei lähtenyt ulos enää yhtään
[48:51] sähköpostia, vaan hyökkääjät, jotka olivat koko ajan
[48:54] seuranneet kaikkea liikennettä katkaisivat tässä vaiheessa
[48:57] pienemmän yrityksen sähköpostiliikenteen ja siitä
[48:59] eteenpäin kommunikoivat kaiken eteenpäin.
[49:01] Antaen luonnollisesti väärät maksun yhteystiedot isommalle
[49:05] yritykselle. Ison yrityksen toimitusjohtaja
[49:07] tulostaa pankki numeron paperille ja vie sen
[49:11] talousjohtajalleen käteen ja sanoi, että voitko maksaa tälle
[49:13] tilille. Talousjohtaja vielä erikseen
[49:16] kysy, että oletko ihan varma, että tämä on oikea tilinumero ja
[49:19] toimitusjohtaja sanoi, että kyllä olen varma.
[49:22] Me ollaan itsellä vähän samantyyppinen kokemus, mutta
[49:24] tällä kertaa kyseessä oli tämmöinen private banking
[49:26] toiminta. Myöskin kysymys yrityskaupasta
[49:30] missä hyökkääjät oli pitkään seuranneet tätä
[49:32] sähköpostiliikennettä ja siinä vaiheessa kun oikeat tilitiedot
[49:36] lähetettiin niin sieltä tuli perään toinen viesti että hei
[49:40] huomattiin että tässä oli vanha pohja että tässä on tää oikea
[49:43] tilinumero ja ainoa syy minkä takia nää hyökkääjät jäi kiinni
[49:48] oli se että tässä oli varsin valistunut pike pankkitoiminta
[49:51] henkilö joka oli tehnyt pitkän uran.
[49:53] Ja hän ajatteli, että kun tässä on tapahtunut tämmöinen viime
[49:57] hetken muutos, niin näähän soittaa ja varmistaa sen
[50:00] puhelimella ja tällä tavalla nää hyökkääjät jäi kiinni.
[50:03] Tässä olisi ollut mahdollinen rikoshyöty yli 50 miljoonaa
[50:06] euroa ja kuvaavaa on se, että ne kaikkein suurimmat rahat
[50:10] verkkorikoksista tehdään hyökkäyksellä, joka ei edes ole
[50:14] tekninen hyökkäys loppujen lopuksi vaan hyökkäys ihmisiä ja
[50:18] ihmisten käyttäytymistä vastaan. Niin onhan se vähän kummallista,
[50:21] että valtaosassa näissä edellä mainituista huijausta
[50:25] toimintamalleissa niin teknologia on aika keskeisessä
[50:29] roolissa. Tuolla on tehty huikeita
[50:31] teknisiä suorituksia. Ja kuitenkin tehokkuudessa
[50:36] yksittäisen sähköpostin lähettäminen voittaa ne kaikki.
[50:42] As. Takka tuli alkaa hiipua.
[50:46] Lienee aika sammuttaa kynttilät. Kiitos seurasta, kommentit,
[50:51] palautteet ja toiveet voitte jättää osoitteessa herrasmies
[50:54] hakkerit piste fi isäntinänne olivat mikko hyppönen ja tomi
[50:59] tuominen. Herrasmies hakkerit toivottavat
[51:01] hyvää onnea ja hyvää yötä.

Shows are listed from Apple Podcasts' charts and directory, and Podcast Index where it is used. Every show and episode belongs to its publisher and plays from the publisher's own feed; this site hosts none of them.
